Substantiivi

muokkaa

potkut (1) (monikollinen)

  1. (arkikieltä) erottaminen työstä, koulusta, alasta, asemasta; työsuhteen purku/purkaminen
    Riku sai potkut pinnaamisen vuoksi.
  2. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta potku

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
  NODES