potkut
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapotkut (1) (monikollinen)
- (arkikieltä) erottaminen työstä, koulusta, alasta, asemasta; työsuhteen purku/purkaminen
- Riku sai potkut pinnaamisen vuoksi.
- (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta potku
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- (slangia) fudut