pykälä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- lovi tai lovien välinen kohouma
- (oikeustiede) lain tai pöytäkirjan kohta, §
- (arkikieltä) ulkonema, askelma
- (arkikieltä) vaihde
- Kuski heitti isomman pykälän silmään.
- selkä, hartiat
- Kalle laittoi repun pykälään ja lähti.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpykælæ/
- tavutus: py‧kä‧lä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pykälä | pykälät |
| genetiivi | pykälän | pykälien (pykäläin) |
| partitiivi | pykälää | pykäliä |
| akkusatiivi | pykälä; pykälän |
pykälät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pykälässä | pykälissä |
| elatiivi | pykälästä | pykälistä |
| illatiivi | pykälään | pykäliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pykälällä | pykälillä |
| ablatiivi | pykälältä | pykäliltä |
| allatiivi | pykälälle | pykälille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pykälänä | pykälinä |
| translatiivi | pykäläksi | pykäliksi |
| abessiivi | pykälättä | pykälittä |
| instruktiivi | – | pykälin |
| komitatiivi | – | pykäline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pykälä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa[2] lain tai pöytäkirjan kohta: A. Lizelius n. 1780 [2]
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaa- [2] lain tai pöytäkirjan kohta: paragrafi
Johdokset
muokkaa- adjektiivit: pykälikäs, pykäläinen
- verbit: pykälöidä
Yhdyssanat
muokkaalakipykälä, pykälämerkki, pykäläviidakko
Aiheesta muualla
muokkaa- pykälä Kielitoimiston sanakirjassa
- pykälä Tieteen termipankissa
- Artikkeli 730 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 337. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.