rökittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarökittäminen (38)
- teonnimi verbistä rökittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rökittäminen | rökittämiset |
genetiivi | rökittämisen | rökittämisten rökittämisien |
partitiivi | rökittämistä | rökittämisiä |
akkusatiivi | rökittäminen; rökittämisen |
rökittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rökittämisessä | rökittämisissä |
elatiivi | rökittämisestä | rökittämisistä |
illatiivi | rökittämiseen | rökittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rökittämisellä | rökittämisillä |
ablatiivi | rökittämiseltä | rökittämisiltä |
allatiivi | rökittämiselle | rökittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rökittämisenä (rökittämisnä) |
rökittämisinä |
translatiivi | rökittämiseksi | rökittämisiksi |
abessiivi | rökittämisettä | rökittämisittä |
instruktiivi | – | rökittämisin |
komitatiivi | – | rökittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rökittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rökittämis- |