Katso myös: Saksa, Saksä
Wikipedia
Katso artikkeli Saksa Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa
saksa
Kielikoodit
ISO 639-1:de
ISO 639-2:ger
ISO 639-3:deu
Wikisanakirja
Aineisto:Saksan kieli

saksa (9) (ei monikkoa)[1]

  1. (kielitiede) Keski-Euroopassa pääasiassa Saksassa ja Itävallassa sekä monessa muussa valtiossa puhuttava länsigermaaninen kieli (kielitunnus: de)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsɑksɑ/
  • tavutus: sak‧sa

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saksa
genetiivi saksan
partitiivi saksaa
akkusatiivi saksa;
saksan
sisäpaikallissijat
inessiivi saksassa
elatiivi saksasta
illatiivi saksaan
ulkopaikallissijat
adessiivi saksalla
ablatiivi saksalta
allatiivi saksalle
muut sijamuodot
essiivi saksana
translatiivi saksaksi
abessiivi saksatta
instruktiivi
komitatiivi saksoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo saksa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yläkäsitteet
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

juutalaissaksa, siansaksa, sveitsinsaksa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • saksa Kielitoimiston sanakirjassa
  • saksa Tieteen termipankissa
  • Artikkeli 546 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9

Adjektiivi

muokkaa

saksa (taipumaton)

  1. saksalainen, saksan
    saksa rahvas, keel – saksan kansa, kieli
    Linna saksa kaupmeeskond – Kaupungin sakasalainen kauppiaskunta / kauppiaat.

Etymologia

muokkaa
  • genetiiviatriibuutti nimestä Saksa

Liittyvät sanat

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

saksa (gen. saksa, part. saksat)

  1. (harv.) saksa, saksan kieli

Taivutus

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • saksa Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • saksa sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)
  NODES
Done 2