savupiippu
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaasavupiippu (1)
- talon tulisijan hormin se osa, joka ulottuu ulkokaton yläpuolelle
- teollisuuslaitoksen tai voimalaitoksen tornimainen rakenne, jonka tarkoituksena on levittää palokaasut kauemmas ja laajemmalle alueelle
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈsɑʋuˌpiːpːu/
- tavutus: sa‧vu‧piip‧pu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | savupiippu | savupiiput |
| genetiivi | savupiipun | savupiippujen |
| partitiivi | savupiippua | savupiippuja |
| akkusatiivi | savupiippu; savupiipun |
savupiiput |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | savupiipussa | savupiipuissa |
| elatiivi | savupiipusta | savupiipuista |
| illatiivi | savupiippuun | savupiippuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | savupiipulla | savupiipuilla |
| ablatiivi | savupiipulta | savupiipuilta |
| allatiivi | savupiipulle | savupiipuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | savupiippuna | savupiippuina |
| translatiivi | savupiipuksi | savupiipuiksi |
| abessiivi | savupiiputta | savupiipuitta |
| instruktiivi | – | savupiipuin |
| komitatiivi | – | savupiippuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | savupiipu- | |
| vahva vartalo | savupiippu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista savu ja piippu
Käännökset
muokkaa1. talon hormin osa
|
2. teollisuuslaitoksen rakenne
|
|
Liittyvät sanat
muokkaakorsteeni, piippu, pakoputki, savuhormi, savutorvi
Yhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- savupiippu Kielitoimiston sanakirjassa