Katso myös: selva

Adjektiivi

muokkaa

selvä (10) (komparatiivi selvempi, superlatiivi selvin) (taivutus[luo])

  1. helposti erottuva, helposti havaittava, helposti tunnistettava
    Tuohan on selvä hömötiainen.
    Nuo ovat selvät suden jäljet.
  2. täsmällinen, helppotajuinen, ymmärrettävä
    Sain selvät ohjeet.
  3. ilmeinen, kiistaton
    Siinä on selvä ero.
  4. helposti nähtävä, havaittava tai erottuva
  5. sellainen, joka ei ole alkoholin vaikutuksen alaisena, joka on selvin päin
  6. ratkennut, selvinnyt, selkiytynyt; ymmärretty
    Onko asia nyt selvä?

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈselʋæ/, [ˈse̞lʋæ]
  • tavutus: sel‧vä

Huomautukset

muokkaa

Asioiden epäselvyyden puuttumisesta kielenhuollollinen suositus on sana selvä sanan selkeä sijasta. Sen paremmuutta sanavalintana tähdentää se, että siitä on mahdollista muodostaa vastakohta epäselvä sekä erilaisia korostusmuotoja kuten ilmiselvä, itsestäänselvä ja päivänselvä, joita sanasta selkeä ei pysty vastaavasti muodostamaan.

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa
Johdokset
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

epäselvä, ilmiselvä, päivänselvä, selväkieli, vesiselvä

Interjektio

muokkaa

selvä

  1. ilmaisee suostumusta tai ymmärtämistä
    Selvä! Tehdään niin.

Käännökset

muokkaa

Idiomit

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • selvä Kielitoimiston sanakirjassa
  NODES
os 12