Substantiivi

muokkaa

sivuutus (39)

  1. sivuuttamisen toteutus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈsiʋuːt̪us/
  • tavutus: si‧vuu‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sivuutus sivuutukset
genetiivi sivuutuksen sivuutusten
sivuutuksien
partitiivi sivuutusta sivuutuksia
akkusatiivi sivuutus;
sivuutuksen
sivuutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi sivuutuksessa sivuutuksissa
elatiivi sivuutuksesta sivuutuksista
illatiivi sivuutukseen sivuutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sivuutuksella sivuutuksilla
ablatiivi sivuutukselta sivuutuksilta
allatiivi sivuutukselle sivuutuksille
muut sijamuodot
essiivi sivuutuksena sivuutuksina
translatiivi sivuutukseksi sivuutuksiksi
abessiivi sivuutuksetta sivuutuksitta
instruktiivi sivuutuksin
komitatiivi sivuutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sivuutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sivuutus-

Etymologia

muokkaa

verbi sivuuttaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES