tiira
Katso myös: Tiira |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- lokkeihin kuuluvan rantalintujen alaheimon (Sterninae) lintuja
- (lähinnä monikossa) tiirojen suvun (Sterna) laji tai yksilö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪iːrɑ/
- tavutus: tii‧ra
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tiira | tiirat |
genetiivi | tiiran | tiirojen (tiirain) |
partitiivi | tiiraa | tiiroja |
akkusatiivi | tiira; tiiran |
tiirat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tiirassa | tiiroissa |
elatiivi | tiirasta | tiiroista |
illatiivi | tiiraan | tiiroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tiiralla | tiiroilla |
ablatiivi | tiiralta | tiiroilta |
allatiivi | tiiralle | tiiroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tiirana | tiiroina |
translatiivi | tiiraksi | tiiroiksi |
abessiivi | tiiratta | tiiroitta |
instruktiivi | – | tiiroin |
komitatiivi | – | tiiroine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tiira- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaitämerensuomalainen onomatopoeettinen sana[2]
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaaleuttientiira, arabiantiira, eteläamerikantiira, eteläntiira, filippiinientiira, hietatiira, hopeatiira, inkatiira, isonokkatiira, jokitiira, kalatiira, kaunotiira, keijutiira, kerguelenintiira, kuningastiira, lapintiira, mustaniskatiira, mustanokkatiira, mustatiira, mustavatsatiira, nokitiira, oseaniantiira, pikkutiira, rengasnokkatiira, riuttatiira, ruskotiira, ruusutiira, tuhkatiira, töyhtötiira, uudenseelannintiira, valkoposkitiira, valkosiipitiira
Aiheesta muualla
muokkaa- tiira Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9
- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 37. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.