tuntematon
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaatuntematon (34-C) (komparatiivi tuntemattomampi, superlatiivi tuntemattomin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka ei tunne jotakin tiettyä, vailla tuntemusta oleva
- Lainsäädäntöä tuntematonta saatetaan kutsua maallikoksi.
- sellainen, jota ei tunneta, outo, vieras
- Joku tuntematon mies kävi kysymässä.
- tuntematon muuttuja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈt̪unt̪eˌmɑt̪on/
- tavutus: tun‧te‧ma‧ton
Käännökset
muokkaa1. vailla tuntemusta jostakin
|
Liittyvät sanat
muokkaa- tuntematon luku
- tunnistamaton
- vieras
- (paronyymi) tunteeton
- yhtälö
Johdokset
muokkaa- adverbit: tuntematta
- substantiivit: tuntemattomuus
Vastakohta
muokkaaIdiomit
muokkaa- tuntematon suuruus
Aiheesta muualla
muokkaa- tuntematon Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
muokkaatuntematon (34-C) (monikko tuntemattomat)
- henkilö, jota ei tunneta
- (matematiikka) tuntematon muuttuja, ratkaistava suure
- Yhtälöä ratkaistaessa tehtävänä on selvittää tuntemattoman arvo.
- (kuvaannollisesti) outo tai vielä selvittämätön paikka tai olotila
- Edessämme odottaa matka tuntemattomaan.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuntematon | tuntemattomat |
genetiivi | tuntemattoman | tuntemattomien (tuntematonten) |
partitiivi | tuntematonta | tuntemattomia |
akkusatiivi | tuntematon; tuntemattoman |
tuntemattomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuntemattomassa | tuntemattomissa |
elatiivi | tuntemattomasta | tuntemattomista |
illatiivi | tuntemattomaan | tuntemattomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuntemattomalla | tuntemattomilla |
ablatiivi | tuntemattomalta | tuntemattomilta |
allatiivi | tuntemattomalle | tuntemattomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuntemattomana (tuntematonna) |
tuntemattomina |
translatiivi | tuntemattomaksi | tuntemattomiksi |
abessiivi | tuntemattomatta | tuntemattomitta |
instruktiivi | – | tuntemattomin |
komitatiivi | – | tuntemattomine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuntemattoma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tuntematon- |
Käännökset
muokkaa1. henkilö, jota ei tunneta
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaVerbi
muokkaatuntematon
- (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä tuntea
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuntematon | tuntemattomat |
genetiivi | tuntemattoman | tuntemattomien (tuntematonten) |
partitiivi | tuntematonta | tuntemattomia |
akkusatiivi | tuntematon; tuntemattoman |
tuntemattomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuntemattomassa | tuntemattomissa |
elatiivi | tuntemattomasta | tuntemattomista |
illatiivi | tuntemattomaan | tuntemattomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuntemattomalla | tuntemattomilla |
ablatiivi | tuntemattomalta | tuntemattomilta |
allatiivi | tuntemattomalle | tuntemattomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuntemattomana (tuntematonna) |
tuntemattomina |
translatiivi | tuntemattomaksi | tuntemattomiksi |
abessiivi | tuntemattomatta | tuntemattomitta |
instruktiivi | – | tuntemattomin |
komitatiivi | – | tuntemattomine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |