ulkonäkö

Suomi

Substantiivi

ulkonäkö

1. se minkä näköinen joku tai jokin on tai miltä se näyttää varsinkin ulkopuolisten mielestä, ulkomuoto, julkiasu

   Ei pidä antaa ulkonäön hämätä.

   Miellyttävä ulkonäkö ei takaa sitä, että henkilö olisi luotettava.

   Tunnen hänet ainoastaan ulkonäöltä. (kasvojen perusteella)

2. ilmiasu

Ääntäminen

• IPA: /ˈulkoˌnækø/
• tavutus: ul‧ko‧nä‧kö

Käännökset

1. se minkä näköinen joku tai jokin on tai miltä se näyttää varsinkin ulkopuolisten mielestä, ulkomuoto, julkiasu

englanti: look, looks, appearance espanja: aspecto japani: 格好 pohjoissaame: bajiloaidnu

ruotsi: utseende saksa: Aufmache f., Aussehen n. venäjä: внешность f., внешний вид

Liittyvät sanat

• huolehtia ulkonäöstä, hyvännäköinen, ulkoasu

Aiheesta muualla

• ulkonäkö Kielitoimiston sanakirjassa