Substantiivi

muokkaa

väsytys (39)

  1. se, että väsytetään; kalan pitäminen vieheeseen tarttuneena niin pitkään, että se ei enää jaksa taistella ja uida poispäin, vaan se on valmis otettavaksi haaviin ja nostettavissa vedestä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋæsyt̪ys/
  • tavutus: vä‧sy‧tys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi väsytys väsytykset
genetiivi väsytyksen väsytysten
väsytyksien
partitiivi väsytystä väsytyksiä
akkusatiivi väsytys;
väsytyksen
väsytykset
sisäpaikallissijat
inessiivi väsytyksessä väsytyksissä
elatiivi väsytyksestä väsytyksistä
illatiivi väsytykseen väsytyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi väsytyksellä väsytyksillä
ablatiivi väsytykseltä väsytyksiltä
allatiivi väsytykselle väsytyksille
muut sijamuodot
essiivi väsytyksenä väsytyksinä
translatiivi väsytykseksi väsytyksiksi
abessiivi väsytyksettä väsytyksittä
instruktiivi väsytyksin
komitatiivi väsytyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väsytykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
väsytys-

Etymologia

muokkaa

verbi väsyttää + johdin -ys

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

väsytyskoe

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES