Substantiivi

muokkaa

virkistys (39)

  1. virkistäminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈʋirkist̪ys/
  • tavutus: vir‧kis‧tys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi virkistys virkistykset
genetiivi virkistyksen virkistysten
virkistyksien
partitiivi virkistystä virkistyksiä
akkusatiivi virkistys;
virkistyksen
virkistykset
sisäpaikallissijat
inessiivi virkistyksessä virkistyksissä
elatiivi virkistyksestä virkistyksistä
illatiivi virkistykseen virkistyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi virkistyksellä virkistyksillä
ablatiivi virkistykseltä virkistyksiltä
allatiivi virkistykselle virkistyksille
muut sijamuodot
essiivi virkistyksenä virkistyksinä
translatiivi virkistykseksi virkistyksiksi
abessiivi virkistyksettä virkistyksittä
instruktiivi virkistyksin
komitatiivi virkistyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo virkistykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
virkistys-

Etymologia

muokkaa

verbi virkistää + johdin -ys

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

mielenvirkistys, virkistysaine, virkistysalue, virkistyshetki, virkistyskalastus, virkistyskäyttö, virkistystaajuus, virkistystauko

Aiheesta muualla

muokkaa
  NODES
see 1