S4 Suurten sotien aika/Stalinin vankileirien saaristo

Aikajana
Ensimmäinen maailmansota
1870 – 1913	Ensimmäisen maailmansodan liittokunnat ja Balkanin ruutitynnyri
1914 – 1917	Asemasotaa ensimmäisessä maailmansodassa
1918	Ensimmäinen maailmansota päättyy
1917 – 1925	Venäjän keisarikunta romahtaa – Neuvostoliitto syntyy
1924 – 1953	Stalinin vankileirien saaristo
Toinen maailmansota
1918 – 1939	Maailma vajoaa lamaan - Fasistit nousevat valtaan Euroopassa
1919 – 1933	Weimarin tasavallasta Hitlerin Saksaan
1933 – 1945	Hitlerin Saksa laajenee ja aloittaa toisen maailmansodan
1939 – 1940	Talvisota – Neuvostoliitto hyökkää Suomeen
1940 – 1943	Saksa hyökkää Neuvostoliittoon – Japani ja Yhdysvallat liittyvät sotaan
1941 – 1945	Suomi toisessa maailmansodassa: jatkosota
1939 – 1945	Puutetta ja korvikkeita – suomalaisten siviilien elämää sodan aikana
1943 – 1946	Toisen maailmansodan ratkaisu Euroopassa
1933 – 1945	Keskitysleirit ja juutalaisvainot
1940 – 1945	Toinen maailmansota päättyy Tyynellämerellä
Kylmä sota
1945 – 1990	Kylmä sota jäädyttää suurvaltasuhteet
1953 – 1968	Neuvostoliitto ja Itä-Eurooppa
1940 – 1970	Yhdysvallat – läntinen supervalta
1980 – 2014	Neuvostoliitto hajoaa
1990 – 2001	Itä-Eurooppa vapautuu

Josif Stalin oli Neuvostoliiton yksinvaltias yli 20 vuoden ajan.
Hän johti maata kovaotteisesti.
Kaikkien oli pakko totella Stalinin määräyksiä.
Salainen poliisi vainosi maan asukkaita.
Stalin lähetti suunnattomat määrät ihmisiä Siperiaan vankileireille.
Miljoonia teloitettiin ja kuoli vankileireillä huonoihin oloihin.
Ukrainassa kuoli miljoonia ihmisiä nälkään, kun Stalin määräsi armeijan takavarikoimaan kaiken ruoan.

Stalin tuhoaa kilpailijansa

Josif Stalin

Leninin kuolemaa vuonna 1924 seuranneina vuosina kommunistisen puolueen johdossa käytiin valtakamppailua. Puolueen johdossa piti olla useita ihmisiä, mutta lopulta johtoon onnistui nousemaan puolueen pääsihteeri Josif Vissarionovitš Džugašvili, joka tunnettiin vallankumousnimellään Stalin.

Stalin oli osallistunut yhdessä Leninin kanssa kommunistien suorittamaan vallankaappaukseen ja myöhemmin sisällissodassa ollut kukistamassa kommunistien vastustajia. Stalinia on kuvailtu julmaksi ja vainoharhaiseksi diktaattoriksi. Stalin tuhosi järjestelmällisesti tieltään kilpailijansa, jotka olivat hänen puoluetovereitaan ja ystäviään. Stalinin määräyksestä lähes kaikki kommunistisen puolueen johtopaikoilla olleet vangittiin ja heidän tuomittiin kuolemaan tekaistuihin syytteisiin pohjautuvissa näytösoikeudenkäynneissä. Stalinin määräysvallassa ollut salainen poliisi saattoi vangita ja teloittaa ihmisiä myös ilman oikeudenkäyntiä. Vähitellen kaikki valta maassa kasautui Stalinin käsiin.

Kuka tahansa saattoi joutua vainotuksi

Stalinin Neuvostoliitossa kukaan ei ollut turvassa. Stalin varmisti yksinvaltansa pitämällä koko kansan pelon vallassa. Hänen määräyksestään järjestettiin oikeudenkäyntejä, joissa tuomittiin jopa satunnaisesti valittuja ihmisiä kuolemaan tai vankileireille syytettynä vakoilusta, sabotaasista tai kommunistisen puolueen vastustamisesta. Kuka tahansa saattoi joutua syytetyksi, mikä merkitsi samalla varmaa tuomiota. Lisäksi tuomittujen ja teloitettujen perheet yleensä vangittiin tai karkotettiin Siperiaan.

Stalinin vainon kohteeksi joutui paitsi kommunistisen puolueen johtoa ja tavallisia kansalaisia myös maan teollisuuslaitosten johtoa sekä armeijan korkeinta sotilasjohtoa. Stalin lähetti vankileireille niin paljon osaavia ammattilaisia, että maan teollisuuskehitys lähes pysähtyi. Lisäksi maan armeija kärsi toisen maailmansodan alussa useita tappioita, joiden syynä voidaan ainakin osittain pitää osaavan sotilasjohdon puuttumista. Heidätkin oli Stalinin määräyksestä teloitettu tai lähetetty vankileireille.

Stalin vainosi myös Neuvostoliiton vähemmistökansallisuuksia. Kokonaisia kansoja, kuten Krimin tataarit ja tšetšeenit, pakotettiin muuttamaan kauas kotiseuduiltaan.

Stalinin vainojen uhrilukua on vaikea laskea kovin tarkasti. Teloituksissa on arvioitu kuolleen jopa kaksi miljoonaa neuvostoliittolaista. Lisäksi tulevat vankileireillä ja nälkään kuolleet, joiden tarkka määrä on tuntematon.

Vankileirien saaristo

Kartta gulageista eli vankileireistä Neuvostoliiton alueella.

Stalinin tavoitteena oli tehdä taloudellisesti heikosta Neuvostoliitosta taloudellinen ja sotilaallinen suurvalta. Hänen johdollaan laadituissa viisivuotissuunnitelmissa määrättiin valtion teollisuustuotannosta vuosiksi eteenpäin. Taloutta kehitettiin rakentamalla tehtaita ja ottamalla käyttöön Siperian suunnattomat luonnonvarat. Erityisesti Siperian kaivosteollisuus käytti hyväkseen vankityövoimaa.

Stalinin aikana Neuvostoliittoon perustettiin suuret määrät vankileirejä, joiden asukkaat joutuivat pakkotyöhön kaivoksille ja metsiin sekä erilaisille rautatie- ja kaivostyömaille. Leireille lähetettiin tavallisia rikollisia, varkaita ja murhamiehiä, mutta suurin osa leirien asukkaista oli tuomittu poliittisista rikoksista. Tuomioiden pituus vaihteli muutamasta vuodesta 25 vuoteen, mutta tuomion kärsittyään saattoi saada välittömästi uuden tuomion. Pahimmilla leireillä pakkotyö oli raskasta ja ruokaa annettiin niin vähän, että yli kymmenen vuoden tuomiota pidettiin yleisesti varmana kuolemantuomiona. Kenenkään ei ajateltu voivan selvitä hengissä pidempään.

Yksi kammottavimmista tunnetuista esimerkeistä vankityövoiman käytöstä on Suomen rajan lähelle Vienan Karjalaan rakennettu Stalinin kanavan nimellä tunnettu vesireitti. Kanava määrättiin rakennettavaksi nopealla aikataululla, ja se valmistui vuosina 1931–1933. Kanavan rakennustöihin osallistui yli 100 000 vankia, joista 25 000:n arvioidaan kuolleen. Ensimmäinen ryhmä kanavatyömaalle lähetettyjä pakkotyövankeja joutui keskelle metsää lähes täysin ilman tarvikkeita tai työkaluja. Kiireen vuoksi kanavasta tuli suurille aluksille liian matala.

Stalinin vankileireillä on arvioitu olleen yhteensä 14 miljoonaa vankia vuosina 1923–54. Lisäksi miljoonia neuvostokansalaisia joutui karkotetuksi Siperiaan, vaikka he eivät varsinaisesti olleetkaan vankeja.

Ukrainan nälänhätä

Ohikulkijat eivät enää kiinnitä huomiota ruumiisiin Harkovan kaduilla vuonna 1933.

Stalin oli yksi 1900-luvun pahimmista hirmuhallitsijoista. Eräs hänen suurimmista rikoksistaan oli Ukrainassa vuosina 1932–33 tahallisesti aiheutettu nälänhätä, jossa on arvioitu kuolleen useita miljoonia ukrainalaisia. Stalinin määräyksestä valtio takavarikoi ukrainalaisilta maanviljelijöiltä yhä suuremman osan sadosta. Kun ukrainalaiset alkoivat vastustaa viljanluovutuksia, Stalin määräsi kaiken ruoan ja myös siemenviljan takavarikoitavaksi koko alueelta. Stalinin käskystä säädettiin laki, jossa kuolemanrangaistuksen saattoi saada jo kolmen viljantähkän varastamisesta ja vähimmäisrangaistus oli 10 vuotta vankeutta. Nälänhädän avulla Stalin kukisti hänen määräyksiään vastustaneet ukrainalaiset, otti viljelysmaan valtion haltuun ja lähetti uudet työläiset viljelemään alueen peltoja.

Kuvia

Asiasanat

Tapahtumia: Ukrainan nälänhätä Holodomor
Käsitteet.: kommunismi, viisivuotissuunnitelma, gulag, vilja

Paikat: Siperia, Stalinin kanava

Henkilöt: Vladimir Lenin, Josif Stalin

Aiheesta muualla

Emilia Kemppi: Muurmannin rannan viimeiset suomalaiset Yle Elävä arkisto. 22.08.2011.
Sirpa Jegorow: Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja Yle Elävä arkisto. 13.03.2017.
Jukka Lindfors: Stalinin vankina Yle Elävä arkisto. 08.09.2006.