1977

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

1977 (MCMLXXVII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi lauantaista.

Tapahtumia

Tammikuu

1. tammikuuta – Suomen kaikki vielä jäljellä olleet kauppalat Kotkaan liitettyä Karhulaa lukuun ottamatta (Alavus, Anjalankoski, Haapajärvi, Harjavalta, Huittinen, Ikaalinen, Jämsä, Karjaa, Karkkila, Kokemäki, Kurikka, Lapua, Nokia, Oulainen, Outokumpu, Parainen, Parkano, Suolahti, Suonenjoki, Toijala ja Virrat) muutettiin kaupungeiksi. Kaupunkien lukumäärä lisääntyi 21:llä ja oli nyt 84.
1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
- Bromarvin kunta liitettiin osittain Hangon kaupunkiin ja osittain Tenholan kuntaan
- Kaarlelan kunta liitettiin Kokkolan kaupunkiin
- Kajaanin maalaiskunta liitettiin Kajaanin kaupunkiin
- Karhulan kauppala ja Kymin kunta liitettiin Kotkan kaupunkiin
- Karjalan kunta liitettiin Mynämäen kuntaan
- Purmon ja Ähtävän kunnat liitettiin Pietarsaaren maalaiskuntaan
- Snappertunan kunta ja Tammisaaren maalaiskunta liitettiin Tammisaaren kaupunkiin
- Somerniemen kunta liitettiin Someron kuntaan
1. tammikuuta − Tasavallan presidentti Urho Kekkonen piti uudenvuodenpuheessaan inflaatiota ja työttömyyttä Suomen pahimpina uhkina. Kekkonen nimesi alkaneen Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlavuoden teemaksi Itsenäinen Suomi − yhteinen asiamme.
7. tammikuuta − Presidentti Urho Kekkonen nimitti kansanedustaja Paavo Aition Turun ja Porin läänin uudeksi maaherraksi Sylvi Siltasen siirtyessä eläkkeelle. Vuodesta 1951 lähtien yhtäjaksoisesti eduskuntaan kuuluneen Aition tilalle tuli Oili Suomi.
7. tammikuuta − Tšekkoslovakian pääkaupungissa Prahassa julkistettiin Peruskirja 77 -julistus, jossa vaadittiin maan johtoa noudattamaan allekirjoittamansa ETYK-päätösasiakirjan ihmisoikeuksia koskevia kohtia. Julistuksen olivat allekirjoittaneet muun muassa kirjailijat Václav Havel ja Pavel Kohout.
10. tammikuuta – Bo Carpelan sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon runokokoelmastaan I de mörka rummen, i de ljusa.
11. tammikuuta – Pankinjohtaja Päiviö Hetemäki ehdotti neljän suurimman puolueen puheenjohtajille, että eduskunta valitsisi presidentti Urho Kekkosen uudelleen virkaansa kuudeksi vuodeksi 1. maaliskuuta 1978 alkaen. Puoluejohtajat suhtautuivat ehdotukseen varovaisesti luvaten harkita sitä.
11. tammikuuta − Arkkitehdit Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen voittivat Helsingin uuden oopperatalon suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Scalapuikko.
13. tammikuuta − Kaksi lentäjää sai surmansa ilmavoimien Fouga Magister -harjoituskoneen maahansyöksyssä Rissalassa lähellä Kuopiota.
16. tammikuuta − Suomen Punainen Risti aloitti 100-vuotisjuhlavuotensa vieton.
17. tammikuuta − Kahdesta murhasta kuolemaan tuomittu Gary Gilmore teloitettiin ampumalla Yhdysvalloissa Utahin osavaltiossa. Gilmoren teloitus oli ensimmäinen Yhdysvalloissa yli kymmeneen vuoteen. Huomiota oli herättänyt, että Gilmore oli vastustanut asianajajansa yrityksiä tuomion muuttamiseksi elinkautiseksi vankeusrangaistukseksi. Hän oli myös yrittänyt kahdesti itsemurhaa ennen teloitustaan.
18. tammikuuta – Aiemmin tuntematon legioonalaistautia aiheuttava bakteeri tunnistettiin.
18. tammikuuta – Australian Granvillessa, lähellä Sydneytä, tapahtuneessa rautatieonnettomuudessa kuoli 83 ihmistä.
19. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford armahti toiseksi viimeisenä virkapäivänään Iva Toguri D’Aquinon, Japanin sotapropagandaa toisessa maailmansodassa juontaneen ”Tokio Rosen”.
20. tammikuuta – Gerald Fordin seuraaja Jimmy Carter astui virkaansa Yhdysvaltain presidenttinä.
21. tammikuuta – Jimmy Carter armahti Vietnamin sodan kutsuntoja vältelleet.
21. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen kehotti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa eduskuntaa omaksumaan jämäkämmän otteen hallituksiin.
29. tammikuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat syytti Neuvostoliittoa Egyptin sisäisten levottomuuksien lietsomisesta.

Helmikuu

1. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen torjui virkakautensa kaavaillun pidentämisen poikkeusmenettelyllä.
3. helmikuuta – Etiopian sotilashallituksen Dergin johtaja, kenraali Teferi Bante sai surmansa sotilashallituksen Dergin istunnossa käydyssä tulitaistelussa. Everstiluutnantti Mengistu Haile Mariam vahvisti asemaansa maan johdossa.
6. helmikuuta – Britanniasssa juhlistettiin kuningatar Elisabet II:n 25 vuotta valtaistuimella.
6. helmikuuta – Rhodesiassa sissit ampuivat kuusi lähetystyöntekijää.^[1]
7. helmikuuta – Neuvostoliiton Sojuz 24 laukaistiin matkaan.
8. helmikuuta – Armi Aavikko kruunattiin Miss Suomeksi.
18. helmikuuta – Avaruussukkula Enterprise lähti ensilennolleen Boeing 747:n selässä.
21. helmikuuta – Kouluhallitus julkisti kiertokirjeen, jonka nojalla tupakointi kiellettiin kaikissa oppilaille tarkoitetuissa koulutiloissa.
25. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen vahvisti uuden tupakkalain, joka tuli voimaan maaliskuun alusta. Laki kielsi muun muassa tupakan, tupakkatuotteen ja -jäljitelmän sekä tupakointivälineiden mainonnan sekä tupakan myynnin tai luovuttamisen alle 16-vuotiaille.^[1]
26. helmikuuta – Brittiläisen 2000 AD -tieteissarjakuvalehden ensimmäinen numero julkaistiin, mukana muun muassa Judge Dredd.

Maaliskuu

Teneriffalla tapahtui kaikkien aikojen tuhoisin lento-onnettomuus.

4. maaliskuuta – Maanjäristys surmasi 1 500 ihmistä Romaniassa ja Bulgariassa. Järistyksen episentrumi oli Vrancean piirikunnassa.^[2]
5. maaliskuuta – Englantilainen Formula 1 -ajaja Tom Pryce sai surmansa Etelä-Afrikan GP:ssa Kyalamin radalla.
9. maaliskuuta – Aseistautuneet muslimit valtasivat kolme rakennusta Washingtonissa ja ottivat 130 panttivankia. Panttivankitilanne kesti kaksi päivää.
10. maaliskuuta – Urho Kekkonen, ilmoitti suostuvansa ehdokkaaksi vielä vuoden 1978 presidentinvaaleissa.^[1]
11. maaliskuuta − Kokoomuksen kansanedustaja Markku Salonen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli toimittaja Jalmari Torikka.
20. maaliskuuta – Kongressipuolue kärsi raskaan tappion Intian parlamenttivaaleissa, minkä vuoksi pääministeri Indira Gandhi erosi. Hänen seuraajakseen nimitettiin Moraji Desai.^[1]
24. maaliskuuta – Teknisten toimihenkilöiden voimalalakko alkoi, ja se kesti 11. toukokuuta saakka.
27. maaliskuuta – Teneriffan lento-onnettomuus: kaikkien aikojen tuhoisin lento-onnettomuus tapahtui Teneriffalla, kun KLM:n ja Pan Amin Boeing 747 -koneet törmäsivät toisiinsa kiitotiellä. Onnettomuudessa sai surmansa 583 ihmistä.^[3]

Huhtikuu

1. huhtikuuta – Espanjan hallitus päätti lakkauttaa kenraali Francisco Francon perustaman Kansallisen liikkeen (El Moviemento), joka oli Francon aikana ollut maan ainoa sallittu puolue. Oppositio oli vaatinut puolueen lakkauttamista.
4. huhtikuuta – Suomen markka devalvoitiin 5,7 %.^[4]
5. huhtikuuta − Veturinkuljettaja sai surmansa ja 20 matkustajaa loukkaantui Savonia-pikajunan ja järjestelyjunan törmäyksessä Hausjärvellä lähellä Mommilan asemaa.
6. huhtikuuta – Tampereella allekirjoitettiin sopimus uuden lentoaseman rakentamisesta Pirkkalaan.
6. huhtikuuta –Suomen kansan yhtenäisyyden puolueen ainoa kansanedustaja Matti Asunmaa siirtyi Keskustapuolueeseen.
9. huhtikuuta − Espanjan kommunistinen puolue laillistettiin sen oltua kiellettynä yli 40 vuotta.
16. huhtikuuta − Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) piti 70-vuotisjuhlansa Tampereella. Presidentti Urho Kekkonen sanoi tervehdyspuheessaan lakkojen olevan vanhentunut ja haitallinen työtaisteluase, koska niiden pahimmat haittavaikutukset eivät hänen mukaansa kohdistuneet ”kapitalisteihin” vaan sivullisiin, tavallisiin kansalaisiin.
28. huhtikuuta − Stuttgartilainen tuomioistuin tuomitsi länsisaksalaiset terroristit Andreas Baaderin, Gudrun Ensslinin ja Jan-Carl Raspen elinkautisiin vankeusrangaistuksiin yli kaksi vuotta kestäneen oikeudenkäynnin päätteeksi.

Toukokuu

Tähtien sota

1. toukokuuta – Ehkä jopa 700 opiskelijaa sai surmansa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa, kun armeija avasi tulen ”hallituksen vastaisia” lentolehtisiä jakaneita nuoria kohti.
1. toukokuuta − SKDL:n kansanedustaja Ele Alenius erosi eduskunnasta siirtyessään Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi. Hänen tilalleen tuli valtiotieteen kandidaatti Kati Peltola.
2. toukokuuta − Mosambikin presidentti Samora Machel saapui vierailulle Suomeen Pohjoismaihin suuntautuneen kiertomatkansa päätteeksi. Vierailun isäntänä oli ulkoministeri Keijo Korhonen.
4. toukokuuta − Etiopian johtaja Mengistu Haile Mariam matkusti Moskovaan. Mengistu pyysi Neuvostoliitolta aseellista tukea Etiopian sisäisiä kapinaliikkeitä ja Somalian uhkaa vastaan.
5. toukokuuta – Pikajuna ja tavarajuna törmäsivät Kempeleen ja Oulun välisellä rataosuudella. Kaksi ihmistä kuoli ja 68 loukkaantui.
5. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi kolmesta laista koostuvan, vuosia kiistellyn niin sanotun maapaketin sisällön. Vuoden 1978 alussa voimaan tulleeseen maapakettiin kuuluivat uusittu rakennuslaki, laki kuntien etuosto-oikeudesta sekä lunastuslaki.
7. toukokuuta – Suomen Punainen Risti täytti 100 vuotta.
7. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Lontoossa, Britanniassa. Ranskan edustaja Marie Myriam voitti kappaleella "L’oiseau et l’enfant".
7. toukokuuta – Perustuslaillinen kansanpuolue valitsi presidenttiehdokkaakseen Ahti M. Salosen.^[1]
13. toukokuuta – Kaasuturbiinikäyttöinen autolautta Finnjet aloitti neitsytmatkansa.
15. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eron Martti Miettusen hallitukselle ja nimitti SDP:n puheenjohtajan Kalevi Sorsan kokoaman uuden hallituksen.
17. toukokuuta – Kansainvälinen lakimieskomissio totesi YK:lle jättämässään raportissa, että Ugandassa oli surmattu mahdollisesti jopa 100 000 ihmistä Idi Aminin kuusivuotisen valtakauden aikana. Iso-Britannia vaati Ugandan sisäisen tilan tutkimista, mutta turvallisuusneuvosto ei päässyt asiasta yksimielisyyteen.
17. toukokuuta – Menahem Beginin johtama Likud-puolue voitti Israelin parlamenttivaaleissa. Pian vaalien jälkeen Moshe Dayan nimitettiin pääministeriksi.^[1]
18. toukokuuta − 33 valtiota allekirjoitti Genevessä Sveitsissä sopimuksen, joka kielsi ympäristömuutosten hyväksikäytön sodankäynnissä. Sopimuksen piiriin luettiin maanjäristykset, hyökyaallot, merivirtojen suunnan muuttaminen ja otsonikerroksen tuhoaminen.
18. toukokuuta − Presidentti Urho Kekkonen matkusti viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Vierailun aikana Kekkonen ja pääministeri Aleksei Kosygin allekirjoittivat sopimuksen Kostamuksen kaivoskombinaatin ensimmäisen vaiheen rakentamisesta. Rakennushankkeen kokonaisarvoksi Suomelle laskettiin noin 2,7 miljardia markkaa ja sen arvioitiin työllistävän suoranaisesti noin 5 000 henkilöä.
23. toukokuuta – Ehdotus bakteerien käyttämisestä insuliinin tuotannossa julkaistiin.
24. toukokuuta − Neuvostoliiton presidentti Nikolai Podgornyi vapautettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsenyydestä.
25. toukokuuta – Tähtien sota elokuva saa ensi-iltansa.
27. toukokuuta − Eduskunta hyväksyi lain, joka kielsi teräaseiden hallussapidon julkisilla paikoilla.
27. toukokuuta − Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) täytti 70 vuotta.
28. toukokuuta – Southgatessa Kentuckyssa Beverly Hills Supper Clubin tulipalossa oli 165 kuolonuhria. Rakennus oli palanut jo aikaisemmin vuonna 1970, eikä siellä ollut sprinkler-laitteita.^[5]

Kesäkuu

5. kesäkuuta – Vallankaappaus Seychelleillä.
5. kesäkuuta – Apple II mikrotietokone tuli myyntiin.
7. kesäkuuta − Suomen ja Ruotsin pääministerit Kalevi Sorsa ja Thorbjörn Fälldin sopivat Fälldinin kaksipäiväisen Suomen-vierailun päätteeksi, että maat pyrkivät yhdessä hillitsemään suomalaisten muuttoa Ruotsiin.
12. kesäkuuta – Kokoomus asettui virallisesti tukemaan presidentti Urho Kekkosta vuoden 1978 vaaleissa ja päätti torjua vaaliliitot vuoden 1979 eduskuntavaaleissa niiden puolueiden kanssa, jotka asettuisivat presidentinvaaleissa eri linjoille kuin Kokoomus. Päätös suuntautui etenkin Suomen Kristillistä Liittoa vastaan.
15. kesäkuuta – Espanjan parlamenttivaalit
20. kesäkuuta – Kansallispuistokomitea esitti Suomen alueelle perustettavaksi 43 uutta kansallispuistoa ja 16 uutta luonnonpuistoa.
23. kesäkuuta − Neuvostoliitto syytti niin kutsuttuja eurokommunisteja aikomuksesta muodostaa Länsi-Eurooppaan uusi sosialististen maiden vastainen ryhmittymä. Novoje Vremja -lehden hyökkäyksen pääkohteena oli Espanjan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Santiago Carrillo.
27. kesäkuuta – Djibouti itsenäistyi.
30. kesäkuuta − Kaakkois-Aasian puolustusliitto SEATO lakkautettiin.

Heinäkuu

2. heinäkuuta – Peter Paul Rubensin syntymän 400-vuotisjuhlan kunniaksi Antverpenissa avattiin näyttely, johon oli koottu Rubensin teoksia 16 maasta siellä pysyvästi säilytettävien teosten lisäksi.^[1]
4. heinäkuuta − Presidentti Urho Kekkonen myönsi Helsingin Sanomien poliittiselle pilapiirtäjälle Kari Suomalaiselle professorin arvonimen.
5. heinäkuuta − Pakistanin presidentti Zulfikar Ali Bhutto syrjäytettiin kenraali Muhammad Zia ul-Haqin johtamassa verettömässä vallankaappauksessa. Ainakin 350 ihmistä oli kuollut maaliskuussa pidettyjen parlamenttivaalien jälkeisissä Bhutton kannattajien ja vastustajien yhteenotoissa.
10. heinäkuuta – Suomessa koettiin ensimmäinen lentokonekaappaus, kun kahden henkilön kaappaama neuvostoliittolainen Aeroflotin Tupolev Tu-134 -matkustajakone laskeutui Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Väsytystaktiikan ansiosta kaappausdraama päättyi rauhallisesti kaksi päivää myöhemmin. Viranomaisten vaiteliaisuus tapauksen aikana herätti arvostelua.^[6]
13. heinäkuuta – New Yorkissa 25 tunnin sähkökatko johti ryöstelyyn ja levottomuuksiin.
14. heinäkuuta – Ruotsin kuningatar Silvia synnytti 3 250 gramman painoisen ja 50 senttimetrin pituisen tyttären, joka sai kasteessa nimekseen Victoria Ingrid Alice Desiree. Isä, kuningas Kaarle XVI Kustaa, oli mukana synnytyksessä.
22. heinäkuuta – Kiinan johtaja Deng Xiaoping palasi valtaan, kun ”Neljän kopla” erotettiin puolueesta.
25. heinäkuuta – Jugoslavian diplomaattilähteet kertoivat, että Albania oli karkottanut kiinalaiset asiantuntijat ja kutsunut kotiin Kiinassa olleet albanialaiset opiskelijat. Tätä pidettiin vastavetona ”Neljän koplan” syrjäyttämiselle.
28. heinäkuuta − Espanja anoi Euroopan talousyhteisön EEC:n jäsenyyttä.

Elokuu

Elvis Presley kuoli 16. elokuuta.

1. elokuuta – Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa siirtyivät viimeisinä Suomen kuntina peruskoulujärjestelmään. Muutamat entisistä oppikouluista muutettiin väliaikaisiksi niin sanotuiksi korvaaviksi kouluiksi.
6. elokuuta − Thaimaan hallitus ilmoitti Kaakkois-Aasian sosialististen maiden Kambodžan, Laosin ja Vietnamin joukkojen kahakoineen keskenään. Yhteenotoissa oli kuollut noin 50 ihmistä.
9. elokuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS varoitti Etelä-Afrikan valmistelevan ydinkoetta.
11. elokuuta – Yhdysvallat ja Panama sopivat, että Panaman kanava siirtyy Panaman omistukseen vuonna 2000.^[1]
12. elokuuta − Rakennustyöläisten Liitto julisti Kostamuksen työmaan hakusaartoon, kunnes työmaan muonitus annettaisiin yksinomaan suomalaisen Kainuun Osuusliikkeen hoidettavaksi.
14. elokuuta – SKYP valitsi puoluekokouksessaan Kiteellä professori Eino Haikalan uudelle kaudelle puheenjohtajaksi.
15. elokuuta – Ohion osavaltionyliopiston Big Ear -radioteleskooppi vastaanotti niin sanotun Wow-signaalin Jousimiehen tähtikuvion suunnasta. Signaalin alkuperää ei ole kyetty varmuudella selvittämään.
16. elokuuta – Elvis Presley kuoli sydämen rytmihäiriöön kotonaan Gracelandissa, Memphisissä Tennesseessä.
17. elokuuta – Neuvostoliittolainen jäänmurtaja NS Arktika saavutti ensimmäisenä laivana Pohjoisnavan.
20. elokuuta – Voyager 2 -luotain laukaistiin matkaan Yhdysvalloissa.
22. elokuuta – Kiinan puoluejohtaja Hua Guofeng vaati Yhdysvaltoja katkaisemaan kaikki suhteensa Taiwaniin ulkoministeri Cyrus Vancen vieraillessa Pekingissä.
26. elokuuta − Kokoomuksesta eronnut kansanedustaja Kullervo Rainio ilmoitti liittyneensä Perustuslailliseen Kansanpuolueeseen.

Syyskuu

1. syyskuuta − Yhdysvallat ja Kuuba solmivat uudelleen 16 vuotta poikki olleet diplomaattisuhteensa.
2. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti SDP:n kansanedustajan Antti Pohjosen Vaasan läänin uudeksi maaherraksi. Edellinen maaherra Martti Viitanen jäi eläkkeelle. Pohjosen tilalle eduskuntaan tuli toimitsija Juhani Raudasoja.
3. syyskuuta − Pakistanin syrjäytetty presidentti Zulfikar Ali Bhutto pidätettiin ja asetettiin syytteeseen vuonna 1974 tapahtuneesta erään hänen poliittisen vastustajansa murhasta.
5. syyskuuta – Voyager 1 lähetettiin matkaan viivytysten jälkeen.
5. syyskuuta − Länsisaksalainen terrorijärjestö Punainen armeijakunta (RAF) kaappasi Länsi-Saksan työnantajajärjestön johtajan Hanns Martin Schleyerin Kölnissä. Schleyerin autonkuljettaja ja kolme henkivartijaa saivat kaappauksessa surmansa.
7. syyskuuta – Yhdysvallat ja Panama sopivat Panaman kanavan siirtymisestä Panamalle 1900-luvun lopussa.
7. syyskuuta – Kova myrsky riehui Suomen eteläosassa.
9. syyskuuta – Ugandan diktaattori Idi Amin teloitutti julkisesti 13 poliittista vastustajaansa maan pääkaupungissa Kampalassa.
11. syyskuuta – Isorokkoa tavattiin viimeisen kerran maailmassa Somaliassa.
11. syyskuuta – Kansainväliset tarkkailijat arvioivat Etiopian ja Somalian kiistan Ogadenin alueesta olevan kehittymässä kohti avointa sotaa. Somalia havitteli itselleen Etiopian kaakkoisosassa sijainnutta Ogadenin aluetta, jolla asui pääasiassa somaleja, ja pyrki käyttämään hyväkseen Etiopian sekavaa sisäistä tilaa.
12. syyskuuta – Apartheid: Steve Biko kuoli Etelä-Afrikassa poliisien huostassa saaminsa vammoihin.
20. syyskuuta − Djibouti ja Vietnam hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
20. syyskuuta – Posti- ja lennätinhallituksen pääjohtajaksi nimitetty Pekka Tarjanne erosi eduskunnasta sen jälkeen, kun presidentti Urho Kekkonen oli lähettänyt hänelle asiaa koskevan ”myllykirjeen”. Uudeksi kansanedustajaksi tuli agronomi Kyllikki Stenros.
21. syyskuuta – Ydinaseiden rajoitussopimus solmittiin estämään ydinaseiden leviämistä. 15 maata allekirjoitti sopimuksen, mukana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto.
21. syyskuuta – Saloran pääjohtaja Jouko Nordell tunnusti poliisikuulusteluissa yhtiön myyneen TV-vastaanottimia pimeille markkinoille miljoonien markkojen arvosta vuosina 1970−1975. Nordell pidätettiin 28. lokakuuta.
25. syyskuuta – Ruotsalainen iltapäivälehti Expressen^[7] totesi pääkirjoituksessaan presidentti Urho Kekkosen olevan ”vaaraksi Suomelle”. Lehti kirjoitti, että ”Suomessa kyyristellään” ja että ”keskustelu tukahtuu, kun suomalaiset kumartavat Tamminiemen suuntaan”. Expressenin kirjoitukselle oli antanut pontta Kekkosen asema seitsemän puolueen yhteisenä presidenttiehdokkaana ja se herätti muutamia päiviä kestäneen keskustelun demokratian tilasta Suomessa.
28. syyskuuta – Porsche 928 esiteltiin messuilla Genevessä.

Lokakuu

1. lokakuuta – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sanoivat yhteisessä julkilausumassaan, että palestiinalaisten tuli saada osallistua Lähi-idän rauhankonferenssiin Genevessä Sveitsissä. Israel kieltäytyi kuitenkin edelleen tunnustamasta Palestiinan vapautusjärjestöä PLO:ta neuvottelujen osapuoleksi.
1. lokakuuta − Kaikki poliittiset puolueet kiellettiin Pakistanissa. Presidentti Muhammad Zia ul-Haq ilmoitti, että parlamenttivaalit oli lykätty määräämättömäksi ajaksi.
2. lokakuuta – ETYKin ensimmäinen seurantakokous alkoi Jugoslavian pääkaupungissa Belgradissa.
2. lokakuuta − Ainakin 230 ihmistä sai surmansa armeijan eräiden ryhmittymien vallankaappausyrityksessä Bangladeshissa. 37 hankkeesta syytettyä sotilasta teloitettiin 19. lokakuuta ja viikkoa myöhemmin tuomittiin kuolemaan vielä 55 ihmistä.
5. lokakuuta − Useat talouselämän järjestöt ilmoittivat ryhtyvänsä tukemaan vakavista talousvaikeuksista jo vuosien ajan kärsineen sanomalehti Uuden Suomen julkaisemista.
7. lokakuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi maalle uuden, järjestyksessä neljännen perustuslain, joka korvasi vuodesta 1936 voimassa olleen niin kutsutun Stalinin perustuslain. Uudessa laissa oli vanhaan verrattuna kuitenkin vain vähän muutoksia. Puoluejohtaja Leonid Brežnevistä tuli maan presidentti ja ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan hän sai muodollisesti laajemmat valtaoikeudet kuin Josif Stalinilla oli aikanaan ollut.
9. lokakuuta – Norjan Nobel-komitea myönsi vuonna 1976 jakamatta jättämänsä rauhanpalkinnon pohjoisirlantilaisille rauhanaktivisteille Mairead Corriganille ja Betty Williamsille.
13. lokakuuta – Neljä palestiinalaista kaappasi Somaliaan matkanneen Lufthansan koneen ja vaati 11 Punaisen armeijakunnan jäsenen vapauttamista.
16. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen käynnisti vaalikampanjansa. Hämeenlinnassa pitämässään puheessa Kekkonen torjui syytökset, joiden mukaan hän olisi heikentänyt suomalaista parlamentarismia.
17. lokakuuta − Prahassa alkoi suljettu oikeudenkäynti neljää Tšekkoslovakian hallintojärjestelmän vastustajaa vastaan. Syytettyjen joukossa oli maan myöhempi presidentti, kirjailija Václav Havel, joka oli allekirjoittanut kolmen muun syytettynä olleen kulttuurivaikuttajan kanssa tammikuussa julkistetun Peruskirja 77 -julistuksen.
18. lokakuuta − Länsisaksalaiset erikoisjoukot valtasivat yllätyshyökkäyksellä palestiinalaisten kaappaaman Lufthansan matkustajakoneen Somalian pääkaupungin Mogadishun lentokentällä. Kolme kaappaajaa sai surmansa ja kaksi lentokoneen miehistön jäsentä loukkaantui. Vielä saman päivän aikana löydettiin kuolleina Stammheimin vankilasta Stuttgartista saksalaiset terroristit Andreas Baader, Gudrun Ensslin ja Jan-Carl Raspe, jotka olivat olleet palestiinalaisten lentokonekaappaajien vapautettaviksi vaatimien 11 henkilön joukossa. Baaderin ja Raspen todettiin ampuneen itsensä ja Ensslinin hirttäytyneen.
18. lokakuuta – Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International aloitti kampanjan Indonesiassa poliittisista syistä vangittuina olleiden 100 000 ihmisen vapauttamiseksi. Hieman aiemmin järjestö oli arvostellut kovin sanoin Itä-Saksaa siitä, että maassa oli poliittisia vankeja.
19. lokakuuta − Etelä-Afrikka kielsi 18 maassa toimineen rotusyrjintää vastustaneen järjestön toiminnan. Noin 70 järjestöjen johtohenkilöä pidätettiin.
19. lokakuuta − Punaisen armeijakunnan syyskuun alussa kaappaama Länsi-Saksan työnantajajärjestön johtaja Hanns Martin Schleyer löydettiin surmattuna Mulhousesta Ranskasta.
20. lokakuuta – Yhdysvaltalaisen southern rock -yhtye Lynyrd Skynyrdin lentokone putosi suolle Gillesburgissa Mississippissä. Onnettomuudessa menehtyivät yhtyeen laulaja Ronnie Van Zant, kitaristi Steve Gaines ja hänen sisarensa, taustalaulaja Cassie Gaines, lentokoneen molemmat pilotit sekä Lynyrd Skynyrdin kiertuemanageri Dean Kilpatrick.
28. lokakuuta – Sex Pistols julkaisi ainoan virallisen studioalbuminsa Never Mind the Bollocks, Here's the Sex Pistols.
31. lokakuuta − Suomalaisen YK-pataljoonan vuonna 1964 alkanut toiminta Kyproksella päättyi. Nikosiassa pidetyn jäähyväisparaatin yhteydessä paljastettiin muistomerkki suomen- ja englanninkielisin tekstein.

Marraskuu

1. marraskuuta – Charles Kowal löysi 2060 Chironin, ensimmäisen löydetyn kentauri-tyypin pikkuplaneetan.
1. marraskuuta – Yhdysvallat erosi Kansainvälisestä työjärjestöstä (ILO). Eron syynä olivat Yhdysvaltain ja järjestössä enemmistönä olleiden sosialististen ja kolmannen maailman maiden välille syntyneet kiistat. Presidentti Gerald Ford oli varoittanut erosta jo vuonna 1975.
3. marraskuuta – Suomen ilmavoimien käyttämät Fouga-Magister -harjoituskoneet julistettiin lentokieltoon sen jälkeen, kun kaksi lentäjää oli edellispäivänä saanut surmansa kyseistä tyyppiä olleen koneen maahansyöksyssä Pylkönmäellä. Lentokielto kumottiin useimpien koneiden osalta 17. marraskuuta.
4. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kielsi yksimielisellä päätöksellään aseiden viennin Etelä-Afrikkaan. Kyseessä oli järjestön historian jyrkin päätös jäsenmaata kohtaan. Useiden Afrikan maiden vaatimat talouspakotteet Etelä-Afrikkaa vastaan kaatuivat länsimaiden vastustukseen.
4. marraskuuta − Sisäministeriö kielsi neljän niin sanotun uusfasistisen järjestön toiminnan Pariisin rauhansopimuksen vastaisena. Yhdistysten puheenjohtajana toiminut liikemies Pekka Siitoin pidätettiin.
7. marraskuuta − Moskovassa vietettiin lokakuun vallankumouksen 60-vuotisjuhla.
8. marraskuuta – Albanian ja Kiinan välirikosta ilmeni uusia merkkejä, kun Albanian kommunistisen puolueen politbyroon jäsen arvosteli parlamentissa pitämässään puheessa Kiinan edesmenneen johtajan Mao Zedongin oppeja. Albanian ja Kiinan välit olivat viilenneet Kiinan alettua lähentyä Yhdysvaltoja ja varsinkin maltillisen linjan päästyä Kiinassa valtaan.
10. marraskuuta – Useat vangit kieltäytyivät lämpimistä aterioista Riihimäen ja Turun keskusvankiloissa. Vangit esittivät protestinsa syyksi tyytymättömyyden oloihinsa. He lopettivat syömälakkonsa 19. marraskuuta.
11. marraskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että Aeroflotin matkustajakoneen Helsinkiin heinäkuussa kaapanneet miehet oli tuomittu Moskovassa 15 ja 8 vuoden vankeusrangaistuksiin.
13. marraskuuta – Somalia karkotti neuvostoliittolaiset avustajat ja katkaisi diplomaattisuhteensa Kuubaan. Taustalla oli Somalian ja Etiopian välinen, Etiopialle kuuluvaa Ogadenin aluetta koskenut ja jo avoimiksi yhteenotoiksi kärjistynyt kiista, jossa Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat Etiopiaa.
18. marraskuuta − Suomenojan lämpövoimalaitos vihittiin käyttöön Espoossa.
19. marraskuuta – Egyptin presidentti Anwar Sadat vieraili Israelissa. Arabi-maailma raivostui käynnistä.
23. marraskuuta – Sääsatelliitti Meteosat 1 laukaistiin kiertoradalle ESAn ensimmäisenä satelliittina.
24. marraskuuta − Espanja hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
24. marraskuuta – Thor Heyerdahl aloitti purjehduksen kaislaveneellä Tigris-joella osoittaakseen, että sumerit ovat voineet päästä meritse Intiaan ja Afrikkaan.^[1]
26. marraskuuta – SKP:n niin sanotun taistolaisen siiven äänenkannattajia Tiedonantajaa ja Arbetartidningen Enhetiä painanut Kirjapaino Kursiivi vaurioitui tahallaan sytytetyssä tulipalossa Helsingissä. Kirjapainosta löydettiin myös sinne sijoitettu omatekoinen pommi, joka ei kuitenkaan ollut ehtinyt räjähtää. Lisäksi rakennuksen ulkoseiniä oli töhritty hakaristein. Poliisi vangitsi palon sytyttämisestä epäillyn miehen 9. joulukuuta. Poliittinen äärivasemmisto vaati tapauksen vuoksi valtiovallalta toimia äärioikeistoa vastaan. Tapaus ja sen oikeuskäsittely herättivät huomiota myös ulkomailla.
28. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnitteleman Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlarahan. Kymmenen markan arvoista rahaa lyötiin 400 000 kappaletta.
30. marraskuuta – Hisingenissä Etelä-Ruotsissa sattui maanvyöry, jossa yhdeksän ihmistä sai surmansa ja 436 menetti kotinsa.
30. marraskuuta – Presidentti Urho Kekkonen torjui ajatuksen, jonka mukaan päävastuu ulkopolitiikan hoidosta tulisi siirtää pääministerille. Kekkonen piti Suomen hallituksia liian lyhytikäisinä.

Joulukuu

1. joulukuuta – Libya, Syyria, Algeria, Etelä-Jemen ja Irak sekä Palestiinan vapautusjärjestö PLO aloittivat huippukokouksen Libyan pääkaupungissa Tripolissa. Kokouksessa oli tarkoitus sopia Egyptin vastaisista toimista sen lähennyttyä Israelia. Irak kuitenkin vetäytyi pian Egyptin vastaisesta rintamasta.
4. joulukuuta – Jean-Bédel Bokassa, Keski-Afrikan tasavallan presidentti, kruunasi itsensä keisariksi.
4. joulukuuta – Malaysia Airlinesin Boeing 737 kaapattiin ja räjäytettiin ilmassa, 100 ihmistä kuoli.
4. joulukuuta − Egypti katkaisi diplomaattisuhteensa Algeriaan, Syyriaan ja Etelä-Jemeniin sekä karkotti useiden Itä-Euroopan maiden lähettiläitä. Egypti syytti näitä maita sekaantumisesta Egyptin sisäisiin asioihin ja Lähi-idän rauhanpyrkimysten vaikeuttamisesta.
8. joulukuuta – SDP:n eduskuntaryhmä erotti kansanedustaja Veikko Pajusen, joka oli ryhmäpäätöksen vastaisesti äänestänyt niin kutsuttua vetokoukkuveroa vastaan. Erottaminen oli voimassa vuoden loppuun.
12. joulukuuta – Puhelimen käyttöönotosta Suomessa tuli kuluneeksi sata vuotta. Suomen ensimmäinen puhelin yhdisti helsinkiläisen tehtailijan Johan Nissisen konttorin ja myymälän pihan poikki.
13. joulukuuta – Salora-yhtiön omistajien omaisuutta määrättiin myynti- ja hukkaamiskieltoon 20,6 miljoonan markan arvosta.
23. joulukuuta – Risto Jarvan ohjaaman elokuvan Jäniksen vuosi ensi-ilta.^[1]
27. joulukuuta – Vermon raviradan avajaiskilpailut Espoossa. Samalla vanha Käpylän ravirata Helsingissä siirtyi historiaan.
29. joulukuuta − Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter saapui vierailulle Puolaan.
30. joulukuuta – SKDL:n kansanedustaja Aarne Pulkkinen kuoli. Uudeksi kansanedustajaksi tuli vuoden 1975 vaaleissa pudonnut metsätyömies Veikko J. Rytkönen.

Tuntematon päivämäärä

Sisäministeriö kielsi Sex Pistols -yhtyeen jo ennalta mainostetun esiintymisen Suomessa moraalisesti arveluttavana. Yhtye ei saapunut Suomeen ja tammikuussa 1978 sen ilmoitettiin hajonneen.
J. R. R. Tolkienin Silmarillion julkaistiin hänen poikansa Christopher Tolkienin toimittamana.
ABBA ylitti Beatlesin ennätyksen myytyjen levyjen määrässä.
Charlie Kowal löysi 2060 Chironin, ensimmäisen löydetyn troijalaisen asteroidin.
Stephen Kingin Musta torni -fantasiakirjasarjan ensimmäinen osa Revolverimies julkaistiin.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Iver Horrem, norjalainen lentopalloilija
6. tammikuuta – Satu Taavitsainen, suomalainen SDP:n kansanedustaja
7. tammikuuta – Dustin Diamond, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2021)
7. tammikuuta – Sofi Oksanen, virolais-suomalainen kirjailija
7. tammikuuta – Reinhard Schwarzenberger, itävaltalainen mäkihyppääjä
13. tammikuuta – Orlando Bloom, englantilainen näyttelijä
14. tammikuuta – Narain Karthikeyan, ensimmäinen intialainen F1-kuljettaja
16. tammikuuta – Teemu Vähäsarja (”Panama Rayo”), suomalainen rap-artisti ja tuottaja
19. tammikuuta – Denisse Lilian Laval Soza, Nicole, chileläinen rock-laulaja ja näyttelijä
24. tammikuuta – Johann Urb, virolaissyntyinen näyttelijä
25. tammikuuta – Merja Kyllönen, suomalainen poliitikko
27. tammikuuta – Vanessa Kurri, suomalainen malli ja juontaja, Miss Suomi 1999
27. tammikuuta – Jaana Pelkonen, suomalainen juontaja ja Kokoomuksen kansanedustaja
2. helmikuuta – Shakira Isabel Mebarak Ripoll (”Shakira”), kolumbialainen poptähti
8. helmikuuta – David Farrell (”Phoenix”), yhdysvaltalainen basisti
18. helmikuuta – Kristoffer Polaha, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. helmikuuta – Lorin Ashton (”Bassnectar”), yhdysvaltalainen elektronisen musiikin tuottaja ja DJ
19. helmikuuta – Rolf Ola Anders Svensson (”Ola Salo”), ruotsalainen laulaja
2. maaliskuuta – Chris Martin, brittiläinen laulaja
3. maaliskuuta – Ronan Keating, irlantilainen pop-laulaja
10. maaliskuuta – Shannon Miller, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
10. maaliskuuta – Robin Thicke, yhdysvaltalainen muusikko
10. maaliskuuta – Bree Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. maaliskuuta – Jesse Saarinen, suomalainen jääkiekkoilija
24. maaliskuuta – Jessica Chastain, yhdysvaltalainen näyttelijä
26. maaliskuuta – Morgan De Sanctis, italialainen jalkapallomaalivahti
30. maaliskuuta – Anna Kontula, suomalainen sosiologi ja kansanedustaja

Huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Juuso Riksman, suomalainen jääkiekkomaalivahti
1. huhtikuuta – Jesmyn Ward, yhdysvaltalainen kirjailija
2. huhtikuuta – Sascha Gerstner, saksalainen kitaristi
2. huhtikuuta – Michael Fassbender, saksalais-irlantilainen näyttelijä
4. huhtikuuta – Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen pormestari 2013–2017 ja 2021–2023
9. huhtikuuta – Gerard Way, yhdysvaltalainen laulaja
13. huhtikuuta – Pedro Nuno Santos, portugalilainen poliitikko
14. huhtikuuta – Sarah Michelle Gellar, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. huhtikuuta – Adrian Claudiu Sînă, romanialainen laulaja
22. huhtikuuta – Anna Eriksson, suomalainen laulaja
23. huhtikuuta – John Cena, yhdysvaltalainen showpainija ja näyttelijä
25. huhtikuuta – Linda Zilliacus, suomalainen näyttelijä
26. huhtikuuta – Tom Welling, yhdysvaltalainen näyttelijä
27. huhtikuuta – Lauri Nummenmaa, suomalainen aivotutkija
29. huhtikuuta – Rasmus Jarlov, tanskalainen poliitikko
5. toukokuuta – Amanda Borden, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
6. toukokuuta – Jorge Luiz Pereira de Sousa (”Jorginho”), brasilialainen jalkapalloilija
11. toukokuuta – Janne Ahonen, suomalainen mäkihyppääjä
17. toukokuuta – Fredrik Solvang, norjalainen toimittaja
30. toukokuuta – Stormie Jones, ensimmäinen, jolle tehtiin yhdistetty maksan- ja sydämensiirto (k. 1990)
2. kesäkuuta – Zachary Quinto, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. kesäkuuta – Viivi Avellán, suomalainen toimittaja ja juontaja
8. kesäkuuta – Kanye West, yhdysvaltalainen hip hop -artisti, lauluntekijä, muoti- ja pelisuunnittelija
11. kesäkuuta – Ryan Dunn, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2011)
12. kesäkuuta – Richard Ayoade, brittiläinen käsikirjoittaja, näyttelijä ja ohjaaja (IT-porukka)
12. kesäkuuta – Ana Tijoux, chilenranskalainen rap- ja hip hop -muusikko
15. kesäkuuta – Brice Tirabassi, ranskalainen rallikuljettaja
18. kesäkuuta – Krista Kelly, kanadalainen malli ja näyttelijä
30. kesäkuuta – Lola Odusoga, suomalainen malli ja juontaja, Miss Suomi 1996, Miss Skandinavia 1997

Heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Liv Tyler, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. heinäkuuta – Erin Anttila, suomalainen laulaja
5. heinäkuuta – Sami Huovila, suomalainen palomies ja tubettaja
8. heinäkuuta – Milo Ventimiglia, yhdysvaltalainen näyttelijä
14. heinäkuuta – Victoria, Ruotsin kruununprinsessa
15. heinäkuuta – Ray Toro, yhdysvaltalainen kitaristi
23. heinäkuuta – Pekka Strang, suomalainen näyttelijä
29. heinäkuuta – Rodney Jerkins, yhdysvaltalainen muusikko, sanoittaja ja musiikkituottaja
30. heinäkuuta – Jaime Pressly, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
2. elokuuta – Edward Furlong, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. elokuuta – Samantha Ronson, brittiläinen laulaja, lauluntekijä ja DJ
24. elokuuta – Denílson de Oliveira Araújo (”Denilson”), brasilialainen jalkapalloilija
25. elokuuta – Marko Kaarto, suomalainen vapaapainija
31. elokuuta – Jeff Hardy, yhdysvaltalainen vapaapainija
31. elokuuta - Simo Silmu, suomalainen iskelmälaulaja (Yölintu)
3. syyskuuta – Jonna Geagea o.s. Kosonen, suomalainen laulaja
6. syyskuuta – Bertie Carvel, brittiläinen näyttelijä
9. syyskuuta – Stuart Price, brittiläinen musiikkituottaja ja lauluntekijä
12. syyskuuta – Pia Tjelta, norjalainen näyttelijä
15. syyskuuta – Tom Hardy, englantilainen näyttelijä ja käsikirjoittaja
15. syyskuuta – Pernille Sørensen, norjalainen näyttelijä
20. syyskuuta – Sampo Terho, suomalainen poliitikko ja ministeri
20. syyskuuta – Jani Wickholm, suomalainen laulaja
22. syyskuuta – Tuomas Enbuske, suomalainen juontaja, toimittaja ja kolumnisti
25. syyskuuta – Oras Tynkkynen, suomalainen toimittaja ja kansanedustaja

Lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Adrian Kowanek, puolalainen muusikko ja laulaja
7. lokakuuta – Priscilla Novais Leone (”Pitty”), brasilialainen hard rock -laulaja
8. lokakuuta – Michael C. Maronna, yhdysvaltalainen näyttelijä
12. lokakuuta – Lauri Tihinen, suomalainen lentopalloilija ja valmentaja
14. lokakuuta – Carl Johan Grimmark, ruotsalainen kitaristi
19. lokakuuta – Jason Reitman, kanadalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
20. lokakuuta – Simon Emil Ammitzbøll-Bille, tanskalainen poliitikko
25. lokakuuta – Alan Daniel Maman (”The Alchemist”), yhdysvaltalainen hip hop -tuottaja ja -artisti
26. lokakuuta – Louise Schack Elholm, tanskalainen poliitikko
3. marraskuuta – Aria Giovanni, yhdysvaltalainen alastonmalli ja näyttelijä
4. marraskuuta – So Ji-sub, eteläkorealainen näyttelijä
10. marraskuuta – Brittany Murphy, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2009)
15. marraskuuta – Peter Phillips, prinsessa Annen ja Mark Phillipsin poika
16. marraskuuta – Oksana Bajul, ukrainalainen taitoluistelija ja olympiavoittaja
16. marraskuuta – Maggie Gyllenhaal, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. marraskuuta – Kerri Strug, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
21. marraskuuta – Anne Strand (”Annie”), norjalainen popmuusikko
22. marraskuuta – Annika Norlin, ruotsalainen laulaja-lauluntekijä
26. marraskuuta – Marek Pająk, puolalainen kitaristi
27. marraskuuta – Lea Danilson-Järg, virolainen poliitikko
27. marraskuuta – Jani Toivola, suomalainen näyttelijä, tanssija, juontaja ja vihreiden kansanedustaja
30. marraskuuta – Laila Ali, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä, Muhammad Alin tytär
30. marraskuuta – Dawn Birley, kanadalainen taekwondoin ja näyttelijä
3. joulukuuta – Adam Małysz, puolalainen mäkihyppääjä
6. joulukuuta – Vidar Magnussen, norjalainen näyttelijä
7. joulukuuta – Dominic Howard, englantilainen rumpali
8. joulukuuta – Marianna Alanen (”Kana”), suomalainen laulaja ja juontaja
9. joulukuuta – Christina Egelund, tanskalainen poliitikko
12. joulukuuta – Colin White, kanadalainen jääkiekkoilija
14. joulukuuta – Kirsten Brosbøl, tanskalainen poliitikko
15. joulukuuta – Manne Maalismaa, suomalainen tv-kuuluttaja
20. joulukuuta – Simo Johannes Santapukki (”Sipe Santapukki”), suomalainen rumpali
21. joulukuuta – Emmanuel Macron, Ranskan presidentti
25. joulukuuta – Mia Wagner, tanskalainen poliitikko
31. joulukuuta – Park Jae Sang (”PSY”), eteläkorealainen rap-artisti
31. joulukuuta – Donald Trump Jr., yhdysvaltalainen liikemies ja tv-persoona, presidentti Donald Trumpin poika

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1977 kuolleista henkilöistä

Elvis Presleyn hauta Gracelandissa

Tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Errol Garner, yhdysvaltalainen säveltäjä ja jazzpianisti (s. 1921)
3. tammikuuta – Valli Raita, suomalainen näyttelijä (s. 1905)
12. tammikuuta – Henri-Georges Clouzot, ranskalainen elokuvaohjaaja (s. 1907)
13. tammikuuta – Henri Langlois, Ranskan elokuva-arkiston perustaja (s. 1914)
14. tammikuuta – Sir Anthony Eden, Britannian pääministeri 1955–1957 (s. 1897)
14. tammikuuta – Anaïs Nin, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1903)
18. tammikuuta – Carl Zuckmayer, saksalainen kirjailija (s. 1896)
21. tammikuuta – Benjamin Travis Laney, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja kuvernööri (s. 1896)
24. tammikuuta – Jussi Lappi-Seppälä, suomalainen arkkitehti, pääjohtaja, kansanedustaja ja professori (s. 1911)
26. tammikuuta – Kullervo Kalske, suomalainen näyttelijä (s. 1912)
29. tammikuuta – Freddie Prinze, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (s. 1954)
30. tammikuuta – Valto Käkelä, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1908)
30. tammikuuta – Ensio Rislakki (”Valentin”), suomalainen kirjailija (s. 1896)
3. helmikuuta – Aarre Simonen, suomalainen poliitikko, ministeri ja pankinjohtaja (s. 1913)
4. helmikuuta – Davis Dresser (”Brett Halliday”), yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1904)
4. helmikuuta – Jacques Prevert, ranskalainen kirjailija ja sanoittaja (s. 1900)
10. helmikuuta – Sergei Iljušin, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija (s. 1894)
12. helmikuuta – Herman Dooyeweerd, alankomaalainen kristitty filosofi (s. 1894)
27. helmikuuta – John Dickson Carr, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1906)
27. helmikuuta – Allison Hayes, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli (s. 1930)
3. maaliskuuta – Kai Birger Knudsen, norjalainen poliitikko (s. 1903)
5. maaliskuuta – Tom Pryce, walesilainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1949)
9. maaliskuuta – Howard Aiken, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyn pioneeri (s. 1900)
11. maaliskuuta – Markku Salonen, suomalainen poliitikko ja kunnallisopiston johtaja (s. 1930)
13. maaliskuuta – Jan Patočka, tšekkiläinen filosofi (s. 1907)
16. maaliskuuta – Kemal Jumblat, libanonilainen poliitikko (s. 1919)
18. maaliskuuta – Jan Larri, neuvostoliittolainen lastenkirjailija (s. 1900)
18. maaliskuuta – Marien Ngouabi, Kongon tasavallan presidentti 1968–1977 (s. 1938)
18. maaliskuuta – Carlos Pace, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1944)
20. maaliskuuta – Frithiof Nevanlinna, suomalainen matemaatikko ja toimitusjohtaja (s. 1894)
25. maaliskuuta – Alphonse Massamba-Débat, Kongon tasavallan presidentti 1963–1968 (s. 1921)

Huhtikuu–kesäkuu

4. huhtikuuta – Kaisa Hiilelä, suomalainen kansanedustaja (s. 1891)
7. huhtikuuta – Siegfried Buback, Saksan liittotasavallan valtionsyyttäjä (s. 1920)
7. huhtikuuta – Jim Thompson, yhdysvaltalainen rikoskirjailija (s. 1906)
10. huhtikuuta – Eila Pellinen, suomalainen iskelmälaulaja (s. 1938)
11. huhtikuuta – Jacques Prévert, ranskalainen kirjailija (s. 1900)
13. huhtikuuta – Seere Salminen (”Serp”), suomalainen kirjailija (s. 1894)
16. huhtikuuta – Kamal Jumblam, libanonilainen poliitikko (s. 1919)
21. huhtikuuta – Gummo Marx, yhdysvaltalainen vaudeville-näyttelijä (yksi Marxin veljeksistä) (s. 1892)
22. huhtikuuta – Arvo Haavisto, suomalainen painija ja olympiavoittaja (s. 1900)
2. toukokuuta – Sid Collins, yhdysvaltalainen urheiluselostaja (s. 1922)
5. toukokuuta – Ludwig Erhard, saksalainen talousmies ja poliitikko, Länsi-Saksan liittokansleri 1963−1966 (s. 1897)
6. toukokuuta – Wiljam Sarjala, suomalainen poliitikko ja kunnallisneuvos (s. 1901)
8. toukokuuta – Niilo Lauttamus, suomalainen sotakirjailija (s. 1924)
10. toukokuuta – Joan Crawford, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1908)
10. toukokuuta – Alfred Frauenfeld, saksalainen toisen maailmansodan aikainen Ukrainan kenraalikomissaari (s. 1898)
16. toukokuuta – Modibo Keïta, Malin ensimmäinen presidentti 1960–1968 (s. 1915)
30. toukokuuta – Paul Desmond, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti ja -säveltäjä (s. 1924)
31. toukokuuta – Pekka Jokipaltio, suomalainen eversti ja ilmatorjuntarykmentin komentaja (s. 1901)
2. kesäkuuta – Stephen Boyd, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1931)
2. kesäkuuta – Henri Gagnebin, belgialais-sveitsiläinen säveltäjä (s. 1886)
3. kesäkuuta – Archibald Vivian Hill, vuoden 1922 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen fysiologi ja biofyysikko (s. 1886)
3. kesäkuuta – Roberto Rossellini, italialainen elokuvaohjaaja (s. 1906)
4. kesäkuuta – Jan Inge Hovig, norjalainen arkkitehti (s. 1920)
5. kesäkuuta – John Adam Estes (”Sleepy John Estes”), yhdysvaltalainen blueslaulaja ja kitaristi (s. 1889)
16. kesäkuuta – Wernher von Braun, saksalais-yhdysvaltalainen rakettisuunnittelija (s. 1912)
20. kesäkuuta – Lea Joutseno, suomalainen elokuvanäyttelijä (s. 1910)
24. kesäkuuta – Aleko Lilius, kansainvälinen seikkailija, lehtimies, liikemies, kirjailija ja valokuvaaja (s. 1890)
26. kesäkuuta – Olave Baden-Powell, englantilainen partiojohtaja (s. 1889)
30. kesäkuuta – Jürgen Ponto, saksalainen pankkiiri ja Dresdner Bankin pääjohtaja (s. 1923)

Heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Vladimir Nabokov, venäläissyntyinen yhdysvaltalainen kirjailija (Lolita) (s. 1899)
4. heinäkuuta – Väinö Ahla, suomalainen maanmittari ja juristi, Maanmittaushallituksen pääjohtaja (s. 1890)
7. heinäkuuta – Nils Lysø, norjalainen poliitikko (s. 1905)
9. heinäkuuta – Loren Eiseley, yhdysvaltalainen antropologi, toimittaja, filosofi ja luontokirjailija (s. 1907)
13. heinäkuuta – Carl Gustav von Rosen, ruotsalainen kreivi ja seikkailija-lentäjä (s. 1909)
14. heinäkuuta – Birger Bergersen, norjalainen poliitikko (s. 1891)
27. heinäkuuta – Olof Ojala, suomalainen varatuomari, virkamies ja ministeri (s. 1919)
28. heinäkuuta – Aino Kassinen, suomalainen selvänäkijä (s. 1900)
30. heinäkuuta – Jürgen Ponto, saksalainen pankkiiri (s. 1923)
1. elokuuta – Tyyne Leivo-Larsson, suomalainen kansanedustaja ja suurlähettiläs (s. 1902)
1. elokuuta – Gary Powers, yhdysvaltalainen vakoilulentäjä (s. 1929)
3. elokuuta – Makarios III, Kyproksen arkkipiispa ja presidentti (s. 1913)
4. elokuuta – Edgar Douglas Adrian, vuoden 1932 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen elektrofysiologi (s. 1889)
4. elokuuta – Ernst Bloch, saksalainen filosofi (s. 1885)
7. elokuuta – Paul Chaudet, sveitsiläinen poliitikko (s. 1904)
10. elokuuta – Eduard Roschmann (”Riian teurastaja”), saksalainen SS:n Hauptsturmführer ja sotarikollinen (s. 1908)
13. elokuuta – Kerttu Salmi, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (s. 1901)
16. elokuuta – Elvis Presley, yhdysvaltalainen laulaja, muusikko ja näyttelijä (s. 1935)
17. elokuuta – Delmer Daves, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1904)
19. elokuuta – Julius Henry Marx (”Groucho Marx”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko, yksi Marxin veljeksistä (s. 1890)
31. elokuuta – Matti Louhivuori, suomalainen iskelmälaulaja (s. 1928)
1. syyskuuta – Ethel Waters, yhdysvaltalainen blues- ja jazz-laulaja ja näyttelijä (s. 1896)
4. syyskuuta – Honorine Hermelin, ruotsalainen rehtori ja naisasianainen (s. 1886)
6. syyskuuta – Yrjö Kokko, suomalainen luontokirjailija ja eläinlääkäri (Pessi ja Illusia) (s. 1903)
8. syyskuuta – Zero Mostel, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s. 1915)
10. syyskuuta – Hamida Djandoubi, tunisialaissyntyinen emigrantti ja murhaaja, viimeinen Ranskassa giljotiinilla teloitettu henkilö (s. 1949)
12. syyskuuta – Steve Biko, eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelija (s. 1946)
12. syyskuuta – Robert Lowell, yhdysvaltalainen runoilija (s. 1917)
13. syyskuuta – Erik von Frenckell, Helsingin kaupunginjohtaja (s. 1887)
13. syyskuuta – Leopold Stokowski, puolalais-yhdysvaltalainen kapellimestari (s. 1882)
16. syyskuuta – Mark Feld (”Marc Bolan”), englantilainen laulaja ja säveltäjä (”T. Rex”)
16. syyskuuta – Maria Callas, kreikkalainen oopperalaulaja (s. 1923)
26. syyskuuta – Aarne Ervi, suomalainen arkkitehti (s. 1910)
29. syyskuuta – Aleksandr Tšerepnin, venäläinen säveltäjä ja pianisti (s. 1899)

Lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Odd Frantzen, norjalainen jalkapalloilija (s. 1913)
3. lokakuuta – Tay Garnett, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja (s. 1894)
10. lokakuuta – Angelo Muscat, italialainen näyttelijä (s. 1930)
14. lokakuuta – Bing Crosby, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (s. 1904)
17. lokakuuta – Michael Balcon, brittiläinen elokuvatuottaja (s. 1896)
18. lokakuuta – Andreas Baader, länsisaksalainen terroristijohtaja (s. 1943)
18. lokakuuta – Gudrun Ensslin, länsisaksalainen terroristi (s. 1940)
18. lokakuuta – Jan-Carl Raspe, länsisaksalainen terroristi (s. 1944)
19. lokakuuta – Hanns Martin Schleyer, Saksan liittotasavallan työnantajaliiton johtaja (s. 1915)
20. lokakuuta – Cassie Gaines, yhdysvaltalainen laulaja (”Lynyrd Skyunyrd”) (s. 1948)
20. lokakuuta – Steve Gaines, yhdysvaltalainen kitaristi ja lauluntekijä (”Lynyrd Skynyrd”) (s. 1949)
20. lokakuuta – Ronnie Van Zant, yhdysvaltalainen laulaja (”Lynyrd Skynyrd”) (s. 1948)
25. lokakuuta – Félix Gouin, ranskalainen poliitikko ja ministeri (s. 1884)
25. lokakuuta – Heikki Lehtonen, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1909)
27. lokakuuta – James M. Cain, yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija (s. 1892)
29. lokakuuta – Yrjö Keinonen, suomalainen kenraali (Mannerheim-ristin ritari) (s. 1912)
31. lokakuuta – Julius Kärnä, suomalainen kenraalimajuri ja talouspäällikkö (s. 1895)
2. marraskuuta – Erkki Vuorela, suomalainen runoilija (s. 1913)
5. marraskuuta – René Goscinny, ranskalainen sarjakuvakirjailija ja -piirtäjä (s. 1926)
18. marraskuuta – Kurt von Schuschnigg, Itävallan diktaattori 1934–1938 (s. 1897)
19. marraskuuta – Kapo Manto, suomalainen näyttelijä (s. 1919)
20. marraskuuta – Rafael Koskimies, suomalainen kirjallisuudentutkija ja professori (s. 1898)
21. marraskuuta – Esa Anttala, suomalainen sotakirjailija (s. 1917)
21. marraskuuta – Eino E. Suolahti, suomalainen historioitsija ja professori (s. 1914)
24. marraskuuta – Reidar Aulie, norjalainen taidemaalari (s. 1904)
27. marraskuuta – Tom Neale, uusiseelantilainen survivalisti ja tietokirjailija (s. 1902)
27. marraskuuta – Eero Nelimarkka, suomalainen taidemaalari (s. 1891)
7. joulukuuta – Anastasia de Torby, venäläissyntyinen kreivitär ja Romanov-suvun jäsen (s. 1892)
8. joulukuuta – Lauri Leppänen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1895)
13. joulukuuta – Héctor Méndez, argentiinalainen nyrkkeilijä ja olympiamitalisti (s. 1897)
16. joulukuuta – Risto Jarva, suomalainen elokuvaohjaaja (s. 1934)
16. joulukuuta – Matti Sokka, suomalainen elokuvaohjaaja (s. 1946)
17. joulukuuta – Elma Finne, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1907)
17. joulukuuta – Martta Haatanen, suomalainen kirjailija (s. 1904)
19. joulukuuta – Jacques Tourneur, ranskalainen elokuvaohjaaja (s. 1904)
20. joulukuuta – Tauno Kajander, suomalainen näyttelijä (s. 1932)
21. joulukuuta – Walter Weiss, saksalainen kenraali (s. 1890)
23. joulukuuta – Rurik Ekroos, suomalainen näyttelijä (s. 1902)
24. joulukuuta – Juan Velasco Alvarado, perulainen kenraali ja sotilasdiktaattori (s. 1910)
25. joulukuuta – Charles Chaplin, brittiläissyntyinen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja (s. 1889)
26. joulukuuta – Howard Hawks, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s. 1896)
30. joulukuuta – Aarne Pulkkinen, suomalainen SKDL:n kansanedustaja (s. 1915)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1077–1095. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ Significant Earthquakes of the World – 1977 U.S. Geological Survey. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)
↑ 1977: Hundreds dead in Tenerife plane crash BBC. Viitattu 27.3.2007.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1978, Otava 1977, s. 46.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1978, s. 56.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1978, Otava 1977, Helsinki, s. 63.
↑ Kekkonen on vaaraksi Suomelle, pääkirjoitus, Expressen 25. syyskuuta 1977. (Tietääkö joku alkuperäisen ruotsinkielisen otsikon?) Mitä-Missä-Milloin 1979, Otava 1978, Helsinki, s. 15.

[Kronikka-1] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1077–1095. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[2] Significant Earthquakes of the World – 1977 U.S. Geological Survey. Viitattu 20.1.2013. (englanniksi)

[3] 1977: Hundreds dead in Tenerife plane crash BBC. Viitattu 27.3.2007.

[4] Mitä-Missä-Milloin 1978, Otava 1977, s. 46.

[5] Mitä-Missä-Milloin 1978, s. 56.

[6] Mitä-Missä-Milloin 1978, Otava 1977, Helsinki, s. 63.

[7] Kekkonen on vaaraksi Suomelle, pääkirjoitus, Expressen 25. syyskuuta 1977. (Tietääkö joku alkuperäisen ruotsinkielisen otsikon?) Mitä-Missä-Milloin 1979, Otava 1978, Helsinki, s. 15.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]