Aegyptus (provinssi)
Aegyptus (lat. Provincia Aegyptus) oli Rooman valtakunnan provinssi, joka käsitti suunnilleen nykyisen Egyptin. Egypti tuli Rooman vallan alle vuonna 30 eaa., ja se pysyi osana Roomaa ja myöhempää Bysanttia aina vuoden 641 muslimivalloitukseen saakka. Aegyptuksen provinssi jaettiin kuitenkin myöhäisroomalaisella kaudella useammaksi provinssiksi.[1][2]
Aegyptus Provincia Aegyptus |
|
---|---|
Rooman provinssi | |
Aegyptuksen provinssin alue vuonna 125. |
|
Valtio |
Rooman valtakunta Itä-Rooman valtakunta |
Prefektuuri | Oriens (n. 293–) |
Diokeesi |
Oriens (n. 293–395) Aegyptus (n. 395–) |
Nykyinen valtio/alue | Egypti |
Perustettu | 30 eaa. |
Hallinto | |
– hallinnon tyyppi | keisarin provinssi |
– hallinnollinen keskus | Aleksandria (Alexandria) |
Maantiede
muokkaaAegyptuksen provinssi käsitti suunnilleen nykyisen Egyptin valtion alueen Siinaita lukuun ottamatta. Kuten Egyptissä aina, sen pääaluetta olivat Niilin suisto ja varsi, jotka olivat hedelmällistä maatalousmaata. Tämän alueen itä- ja länsipuolelle levisivät laajat aavikot. Provinssin raja varsinkin lounaissuunnan aavikolla oli epäselvä. Provinssissa oli hyvin vanhoja muinaisen Egyptin ajalla syntyneitä kaupunkeja, joista monet olivat hellenistisellä kaudella saaneet kreikkalaiset nimet, sekä uudempia, hellenistisellä kaudella perustettuja – sekä myös muutamia roomalaisella kaudella perustettuja – kreikkalaisen kaupunkivaltiomallin mukaisia kaupunkeja. Provinssin hallinnollinen keskus oli Aleksandria (lat. Alexandria).
Kaupunkeja
muokkaaAegyptuksen provinssin roomalaisaikaisia kaupunkeja olivat muun muassa (suluissa latinankielinen nimi, mikäli eri):
|
|
Historia
muokkaa- Pääartikkeli: Kreikkalainen ja roomalainen Egypti
Ptolemaioksen hallitsijasuvun jäsenet hallitsivat Egyptiä aina vuoteen 30 eaa. saakka. Tällöin roomalainen kenraali Octavianus eli myöhempi keisari Augustus valtasi Egyptin ja syrjäytti Ptolemaios-sukuisen kuningatar Kleopatra VII:n. Roomalaiset tekivät Egyptistä provinssin nimeltä Aegyptus. Egypti oli alistettu suoraan keisarin hallintaan, ja maata hallitsi keisarin valitsema prefekti.[1][2] Tulot menivät keisarin kassaan ja senaattorisäätyisiltä oli kielletty astumasta jalallaankaan Egyptiin. Egyptin tärkein tehtävä oli kuitenkin tuottaa viljaa Rooman valtakunnalle ja erityisesti pääkaupungin Rooman viljahuolto oli lähes täysin egyptiläisen vehnän varassa. Egyptin hallintoa ei muutettu suuremmin Ptolemaiosten aikaan verrattuna[2] ja kreikkalaisia nimitettiin jatkossakin korkeimpiin virkoihin.
Ensimmäinen roomalainen prefekti Gaius Cornelius Gallus sai Ylä-Egyptin Rooman valtaan. Toinen prefekti Aelius Gallus yritti vallata Arabian, mutta epäonnistui. Kolmas prefekti Gaius Petronius puolestaan antoi kunnostaa kastelukanavat ja elvytti näin maanviljelyä.
Keisari Neron hallituskaudesta eteenpäin Egypti sai kokea vuosisadan kestävän nousukauden, mutta Marcus Aureliuksen aikana korkea verotus sai egyptiläiset kapinoimaan. Vuonna 175 Avidius Cassius julistautui vastakeisariksi Egyptissä, mutta hänet syrjäytettiin kun kuultiin Marcus Aureliuksen olevan matkalla häntä kukistamaan. Vuonna 193 Pescennius Niger julistautui keisariksi Syyriassa ja sai Egyptin pian valtaansa, mutta Septimius Severus kukisti hänet pian. Caracalla antoi egyptiläisille, kuten muillekin valtakunnan vapaasyntyisille asukkaille, Rooman kansalaisoikeudet vuonna 212.
Aegyptuksen provinssi oli olemassa keisari Trajanuksen kauden lopussa vuonna 117 Rooman ollessa laajimmillaan.[1][2] Provinssi lakkautettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin, ja sen alue jaettiin kolmeen uuteen provinssiin, jotka olivat Aegyptus Jovia, joka voidaan nähdä provinssin perillisenä, sekä Aegyptus Herculia ja Thebais. Ne kuuluivat Oriensin diokeesiin.[2] Noin vuodesta 395 lähtien Aegyptus Jovian provinssin nimenä esiintyy jälleen Aegyptus, mutta se käsitti edelleen aikaisempaa pienemmän alueen. Se oli osa Itä-Roomaa ja kuului Oriensin prefektuuriin ja Aegyptuksen diokeesiin.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Rooman valtakunta | Itä-Rooma | Nykyinen alue tai valtio | |||
---|---|---|---|---|---|
Tasavallan ja keisarikauden provinssit n. vuoteen 293 saakka |
Myöhäisroomalaiset provinssit | ||||
n. vuosina 293–395[sel 1] | vuodesta 395[sel 2] | ||||
Aegyptus 30 eaa.– |
Thebais | Thebais | (Ylä-Egypti) | ||
Aegyptus Jovia | Aegyptus | (Ala-Egypti läntinen) | |||
Aegyptus Herculia | Augustamnica | (Ala-Egypti itäinen) | |||
Arcadia | (Keski-Egypti) | ||||
Selitykset:
|
Suurimpia muutoksia Egyptissä roomalaiskaudella oli kristinuskon leviäminen maahan ensimmäisellä vuosisadalla ja 100-luvulla. Ajoittaisista vainoista huolimatta kristinusko levisi aluksi Aleksandrian juutalaisten keskuudesta kreikkalaisille ja heidän kauttaan egyptiläisille. Vuoden 200 tienoilla Aleksandriasta oli tullut yksi kristinuskon tärkeimmistä paikoista ja teologian keskus; tärkeitä hahmoja tässä olivat mm. Origenes, Klemens Aleksandrialainen sekä Athanasios Suuri.
Vuonna 312 Konstantinus Suuri julisti kristinuskon yhdeksi valtion hyväksymistä uskonnoista. 300-luvulla Egyptissä levisi areiolaisuudeksi tunnettu kristinuskon suuntaus, joka kiellettiin Nikean ensimmäisessä kirkolliskokouksessa vuonna 325. Tämä johti mellakoihin ja kapinoihin Egyptissä.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Provincia”, Antiikin käsikirja, s. 464–466. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e Adkins, Lesley & Adkins, Roy A.: Handbook to Life in Ancient Rome, s. 119. (Updated Edition. Facts on File Library of World History) Infobase Publishing, 2004. ISBN 978-0-8160-5026-0
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aegyptus Wikimedia Commonsissa
- Achaea
- Aegyptus
- Aemilia
- Africa proconsularis
- Alpes Cottiae
- Alpes maritimae
- Alpes Poeninae et Graiae
- Apulia et Calabria
- Aquitanica prima
- Aquitanica secunda
- Arabia
- Arcadia
- Armenia prima
- Armenia secunda
- Asia
- Augustamnica
- Baetica
- Belgica prima
- Belgica secunda
- Bithynia
- Britannia prima
- Britannia secunda
- Byzacena
- Campania
- Cappadocia prima
- Cappadocia secunda
- Caria
- Carthaginensis
- Cilicia prima
- Cilicia secunda
- Corsica
- Creta
- Cyprus
- Dacia mediterranea
- Dacia ripensis
- Dalmatia
- Dardania
- Epirus nova
- Epirus vetus
- Euphratensis
- Europa
- Flaminia et Picenum annonarium
- Flavia Caesariensis
- Galatia
- Galatia salutaris
- Haemimontus
- Helenopontus
- Hellespontus
- Honorias
- Insulae
- Gallaecia
- Germania prima
- Germania secunda
- Insulae Baleares
- Isauria
- Libya inferior
- Libya superior
- Liguria
- Lucania et Bruttii
- Lugdunensis prima
- Lugdunensis secunda
- Lugdunensis tertia
- Lusitania
- Lycaonia
- Lycia
- Lydia
- Macedonia prima
- Macedonia secunda
- Mauretania Caesariensis
- Mauretania Sitifensis
- Mauretania Tingitana
- Maxima Caesariensis
- Maxima Sequanorum
- Mesopotamia
- Moesia prima
- Moesia secunda
- Narbonensis prima
- Narbonensis secunda
- Noricum mediterraneum
- Noricum ripense
- Novempopulana
- Numidia
- Osroene
- Palaestina prima
- Palaestina secunda
- Palaestina salutaris
- Pamphylia
- Pannonia prima
- Pannonia secunda
- Paphlagonia
- Phoenice prima
- Phoenice secunda
- Phrygia Pacatiana
- Phrygia salutaris
- Picenum suburbicarium
- Pisidia
- Pontus Polemoniacus
- Praevalitana
- Raetia prima
- Raetia secunda
- Rhodope
- Samnium
- Sardinia
- Savia
- Scythia
- Senonia
- Sicilia
- Syria prima
- Syria secunda
- Tarraconensis
- Thebais
- Thessalia
- Thracia
- Tripolitania
- Tuscia et Umbria
- Valentia
- Valeria (Italia)
- Valeria (Pannonia)
- Venetia et Histria
- Viennensis