Akronauplia
Akronauplia (m.kreik. Ακροναυπλία, kreik. Ακροναυπλία, Akronafplía, turk. Iç Kale) on linnoitus ja linnavuori Náfplion kaupungissa Kreikassa. Se on kallioinen jyrkkärinteinen kukkula, joka sijaitsee nykyisen Náfplion vanhankaupungin niemen kärjessä. Akronauplia on yksi kaupungin kolmesta linnavuoresta, ja se on toiminut merkittävänä linnoituspaikkana antiikin ajalta 1800-luvulle saakka.[1][2][3]
| Akronauplia | |
|---|---|
| Ακροναυπλία | |
 Akronauplian linnoitus. |
|
| Sijainti | Náfplio, Argolis, Peloponnesos, Kreikka |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | linnoitus |
| Valmistumisvuosi | pääosin 1200–1500-luvut |
 |
|
Historia
muokkaaAkronauplialta on löydetty asutuksen jäänteitä jo esihistorialliselta kaudelta. Sen vanhimmat linnoitusmuurit ovat niin kutsuttua kyklooppimuuria pronssikaudelta. Antiikin aikana Akronauplia oli Nauplian kaupungin akropolis eli yläkaupunki ja linnavuori, ja säilyi kaupungin paikkana myöhemmälläkin ajalla. Myöhemmin varsinainen kaupunki levisi linnavuoren ulkopuolelle nykyisen Náfplion vanhankaupungin alueelle.[1][2]
Pääosa linnavuoren nykyisistä rakennelmista on peräisin frankkivallan ja venetsialaisvallan ajalta 1200–1500-luvuilta. Frankkivalta alkoi neljännen ristiretken jälkeen vuonna 1210/1212. Kaupunkia hallitsivat De la Roche, De Brienne, D'Enghien ja Villehardouin -suvut. Frankkivallan aikainen linna koostui kahdesta osasta, vanhemmasta jo bysanttilaisella ajalla rakennetusta linnasta ja uudemmasta frankkilinnasta.[1][2]
Frankit luovuttivat linnoituksen vuonna 1389 venetsialaisille. Venetsialaiset vahvistivat linnoitusta tykkien aikakauden alettua. Merkittävin laajennus oli niin kutsuttu Castello di Toro tai Toroin linna. Sen nimi tulee oletettavasti italian kielen sanasta torrione, joka tarkoittaa linnoitusmuurissa olevaa suurta tornia. Toinen oli Traversa Gambello, bastionien ja porttien kokonaisuus, jonka oli tarkoitus vahvistaa frankkilinnaa. Se sai nimensä arkkitehdistaan Antonio Gambellosta. Linnoituksen johtajana oli tuolloin Vittore Pasqualigo. Mereltäpäin kaupunkia ja linnoitusta suojasi Boúrtzin merilinnake.[1][2][4]
Turkkilaiset osmanit saivat linnoituksen ja Náfplion valtaansa vuonna 1540. He käyttivät linnoituksesta nimitystä Iç Kale, ”Sisempi linna”. Se toimi Peloponnesoksen osmanihallinnon keskuksena. Osmanit vahvistivat linnoituksen varustuksia. Venetsialaiset saivat kaupungin takaisin valtaansa vuonna 1686. Tuolloin kaikki asukkaat siirrettiin linnavuorelta alakaupunkiin, ja linnoitus jäi puolustus- ja hallintokäyttöön. Akronauplian linnoitus alkoi menettää merkitystään 1700-luvun alussa, kun Palamídin linnoitus valmistui.[2]
Vuonna 1715 alkoi toisen osmanivallan aika. Linnoitusta samoin kuin Palamídia vahvistettiin edelleen. Kreikkalaiset saivat Palamídin valtaansa vapaussodassa 30. marraskuuta 1822 ja alkoivat ampua sieltä Akronaupliaa. Akronauplian kreikkalaiset valtasivat 3. joulukuuta Theódoros Kolokotrónisin johdolla. Tämän jälkeen linnoitus toimi varuskuntapaikkana ja vuosina 1926–1960 vankilana. 1960- ja 1970-luvuilla linnavuoren rinteeseen rakennettiin suuria hotelleja. Nykyisin varsinainen linnavuori on arkeologinen kohde.[1][2] Se on myös Natura 2000 -aluetta yhdessä Palamídin kukkulan kanssa.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Akronauplia Tour of the Monuments of Argolis. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ a b c d e f Akronauplia Καστρολόγος. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ Akronafplia Visit Nafplio. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ Ακροναυπλία Δήμος Ναυπλιέων. Arkistoitu 3.8.2020. Viitattu 1.9.2021.
- ↑ GR2510003 Akronafplia kai Palamidi Natura 2000. Viitattu 1.9.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Akronauplia Wikimedia Commonsissa