Wikipedia

Albrecht Dürer

saksalainen taidemaalari, graafikko ja matemaatikko

Albrecht Dürer (21. toukokuuta 1471 – 6. huhtikuuta 1528)[1] oli saksalainen taidemaalari ja graafikko, puupiirrosten ja kuparikaiverrusten tekijä.[2] Düreriä pidetään saksalaisen renessanssin merkittävimpänä taiteilijana[3]. Hänet tunnetaan parhaiten puupiirrossarjoista Apokalypsi (1498), kahdesta sarjasta aiheena Jeesuksen ristiinnaulitseminen: Suuri passio (1498–1510) ja Pieni passio (1510–1511) sekä useista erillisistä kuparikaiverruksista, kuten Ritari, kuolema ja paholainen (1513) sekä Melankolia I (1514).

Albrecht Dürer
Omakuva, 1498
Omakuva, 1498
Henkilötiedot
Syntynyt21. toukokuuta 1471
Nürnberg[1]
Kuollut6. huhtikuuta 1528 (56 vuotta)
Nürnberg[1]
Kansalaisuus Saksa
Taiteilija
Ala taidemaalari, taidegraafikko
Taidesuuntaus saksan renessanssi
Kuuluisimpia töitä Apokalypsi-sarja 1498, Suuri passio 1498–1510, Pieni passio 1510–1511, Ritari, kuolema ja paholainen 1513, Melankolia 1514, Sarvikuono 1515
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Jänis, vesiväri, 1502.
Melankolia, kaiverrus, 1514.
Omakuva, 1493.

Tausta ja varhaistuotanto

muokkaa

Dürer syntyi ja kuoli Nürnbergissä. Suku, joka oli lähtöisin Unkarista saksalaisti nimen Thürer asetuttuaan Nürnbergiin vuonna 1455. Isä, myös nimeltään Albrecht, oli kultaseppä, joka palveli Hieronymus Helferin apulaisena ja meni vuonna 1468 naimisiin tämän tyttären Barbaran kanssa. He saivat 18 lasta, joista Albrecht oli kolmanneksi tai toiseksi vanhin. Albrechtin veljestä Hans Düreristä tuli myös tunnettu taiteilija.

Dürerin isä lienee toivonut poikansa jatkavan hänen ammattiaan, ja 15-vuotiaana Dürer menikin oppipojaksi kaupungin merkittävimmälle taiteilijalle Michael Wolgemutille. Wolgemut oli tuottelias, mutta keskinkertainen pienten myöhäisgoottilaisten töiden tekijä. Dürer oppi maalaamisen lisäksi myös puunleikkaamista ja kuparikaiverruksen perusteita Wolgemutin alaisena.Harjoitteluaikansa lopussa vuonna 1490 hän lähti kiertämään maata (Wanderjahre eli vaellusvuodet) kisällijärjestelmän sääntöjen mukaisesti. Hän saapui pari vuotta myöhemmin Colmariin aikomuksenaan opiskella Martin Schongauerin johdolla, joka oli aikakautensa arvostettu maalaaja-kaivertaja.[3] Hän sai tietää Schongauerin kuolleen edellisenä vuonna, mutta sai ystävällisen vastaanoton taiteilijan suvulta Colmarissa ja Baselissa. Heidän johdollaan hän sai ilmeisesti jonkin verran harjoittaa metallin- ja puunkaiverruksen suunnittelua. Hän lähti Baselista vuonna 1494 ja palasi Nürnbergiin. Tältä kaudelta on vain vähän hänen töitään jäljellä.

Takaisin Nürnbergiin

muokkaa

Dürer meni naimisiin 9. heinäkuuta 1494 hänen poissa ollessaan tehtyjen järjestelyjen mukaisesti paikallisen kauppiaan tyttären Agnes Freyn kanssa.

Syksyllä 1494 Dürer lähti Italiaan ja matkusti muun muassa Venetsiaan. Seuraavana vuonna hän palasi Nürnbergiin, jossa hän ilmeisesti vietti seuraavat kymmenen vuotta tuottaen suurimman osan kuuluisista piirroksistaan. Venetsialainen taiteilija Jacopo de Barbari, joka asui Nürnbergissä jonkin aikaa vuonna 1500, vaikutti Düreriin tutustuttamalla hänet uusiin kehitysaskeliin perspektiiviopin, anatomian ja mittasuhteiden alalla, mikä sai Dürerin aloittamaan näiden tutkimisen. Tämä näkyy muun muassa kuuluisan kaiverruksen Aatami ja Eeva (1504) vartalon mittasuhteissa. Kuparikaiverrustekniikassa hän oli pitkälti itseoppinut ja kehitti edelleen kaiverrustekniikkaa. Italiassa hän keskittyi maalaamiseen tehden muun muassa muotokuvia ja alttaritauluja.

Italiassa Dürer perehtyi syvällisesti renessanssin ajatusmaailmaan, ennen kaikkea näkemykseen siitä, että taiteilija on itsenäinen luova nero. Vuonna 1500 Dürer kuvasikin omakuvassaan itsensä ihannoituun tapaan Kristusta muistuttavana hahmona, joka tuijotti intensiivisesti suoraan katsojaa.[3]

Dürerin piirrokset saavuttivat suosiota, ja niitä alettiin kopioida. Venetsiassa saavuttamastaan suosiosta huolimatta hän palasi Nürnbergiin 1507 ja oleskeli Saksassa vuoteen 1520 asti. Saksassa Dürer alkoi painattaa omia puupiirroksiaan ja kaiverruksiaan saadakseen lisätuloja. Dürer hankki huomattavan omaisuuden nimenomaan painokuvilla, ei niinkään maalauksillaan. Dürerin ensimmäinen merkittävä painokuvien kokoelma oli Apokalypsi eli Ilmestyskirja, joka ilmestyi vuosina 1497–1498 sekä saksan- että latinankielisinä painoksina. Sarjan kuuluisin kuva on Ilmestyskirjan neljä ratsastajaa, joka kuvaa Johanneksen ilmestyksen kuudennessa luvussa mainittuja vertauskuvallisia hahmoja.[4] Luultavasti Dürer ei itse kaivertanut puupiirrostensa painolaattoja, vaan teetti työn ammattimaisella kaivertajalla, joka seurasi tarkasti Dürerin piirroksia. Dürerin dynaamisissa hahmoissa voi havaita Schongauerin vaikutusta. Dürer sovelsi Schongauerin metalligrafiikassa käyttämiä tekniikoita puupirroksissaan, joissa hän käytti monimutkaisia viivavarjostuksia. Dürerin saama kultasepänoppi näkyy töiden tarkoissa yksityiskohdissa.[5]

Dürer lienee aloittanut kokeilut kaiverrusten parissa kesällä 1494. Hän kaiversi painolaatat itse, ja hänestä tuli tässä hyvin taitava. Dürerin kiinnostus Italian taiteeseen ja anatomiaan näkyy parhaiten vuonna 1504 valmistuneessa teoksessa Aatami ja Eeva. Siinä Dürer esittää näkemyksensä antiikin esikuviin pohjautuvista ihmisvartalon ihanteellisista suhteista. Aatamin ja Eevan taustalla on kuitenkin pohjoiseurooppalainen maisema. Mukana on myös viiteitä humoraalioppiin, käsitykseen neljästä ihmisen temperamenttia säätelevästä kehon nesteestä, joiden vaikutuksille Aatami ja Eeva altistuivat syntiinlankeemuksen jälkeen. Neljää temperamenttia symboloivat eri eläimet. Hirvi kuvaa melankolisuutta, kissa koleerisuutta, härkä flegmaattisuutta ja kani sangviinisuutta.[5] Dürerin silloinen asuintalo Nürnbergissä toimii nykyisin museona.

Hänen maineensa levisi ympäri Eurooppaa ja hän oli hyvissä väleissä kaikkien aikakauden mestareiden kanssa vaihtaen piirroksia muun muassa Rafaelin kanssa.

Dürerin Venetsiasta paluun ja hänen Alankomaan matkansa välinen aika jaetaan tavallisesti sen mukaan, minkä tyyppisiä töitä hän pääasiassa teki.

Vuodet 1507–1511

muokkaa

Vuodet 1507–1511 kuluivat pääasiassa piirtämisessä. Hän tuotti tällöin neljä merkittävää teostaan:

  • Aatami ja Eeva, 1507
  • Neitsyt ja iiris, 1508
  • Neitsyt Marian taivaaseenastuminen, 1509, alttaritaulu
  • Pyhän kolminaisuuden kumarrus, 1511

Tämän ajanjakson aikana hän viimeisteli kaksi puukaiverrussarjaansa Suuri passio ja Neitsyt Marian elämä, jotka molemmat julkaistiin vuonna 1511 yhdessä Apokalypsi-sarjan toisen painoksen kanssa.

Vuosina 1511–1514 Dürer keskittyi puun ja kuparin kaivertamiseen, varsinkin kuparin. Tärkein jakson työ oli "Pienen passion" 37 aihetta puulle, ensijulkaisu 1511, sekä samasta teemasta 15 pientä kuparikaiverrusta vuonna 1512. Vuosina 1513 ja 1514 valmistuivat Dürerin kolme kuuluisinta kuparikaiverrusta:

  • Ritari, kuolema ja paholainen ("Ritter, Tod und Teufel") – tai yksinkertaisesti Ritari ("Ritter"), 1513
  • Melankolia, 1514 ja
  • Pyhä Hieronymus työhuoneessaan, 1514.

Vuodet 1515–1520

muokkaa

Vuosina 1515–1520 hän tuotti erityyppisiä töitä. Muotokuvia pellavalle vuonna 1516, eriaiheisia kaiverruksia, kokeiluja rauta- ja sinkkilevyille syövyttämisestä sekä keisari Maksimilian I:lle ennen tämän kuolemaa vuonna 1519 tehtyjä töitä, kuten Keisari Maksimilianin riemukaari ja Sarvikuono.

Kesällä 1520 Dürer teki yhdessä vaimonsa ja palvelijansa kanssa neljännen ja viimeisen matkansa Alankomaihin osallistuakseen uuden saksalais-roomalaisen keisarin Kaarle V kruunajaisiin Aachenissa ja saadakseen uusia työtehtäviä. Hän teki useita piirustuksia käydessään matkalla eri kaupungeissa ja palasi heinäkuussa 1521 kotiin matkalta, jonka aikana hän oli sairastunut tunnistamattomaan sairauteen, mikä vaikutti häneen hänen loppuelämänsä ajan.

Nürnbergissä hän alkoi työskennellä uskonnollisten kuvien parissa, mutta mitään suurempia töitä ei enää syntynyt luonnoksia lukuun ottamatta. Tähän vaikutti heikentyvä terveys ja aika, jonka hän käytti teoreettisiin töihinsä, kuten geometriaan, perspektiivioppiin, ihmisvartalon mittasuhteiden ja linnoittautumisen tutkimiseen. Hän ei ollut lahjakas kirjoittaja, mutta työskenteli kovasti kirjoituksiaan varten.

Viimeiset vuodet

muokkaa

Viimeisinä vuosinaan hän teki vain vähän taidetta. Maalauksista mainittakoon Hieronymus Holtzschuherin muotokuva, Madonna ja lapsi vuodelta 1526 sekä kaksi paneelia, joissa ovat etualalla Pyhät Johannes ja Pietari, sekä taustalla Pyhät Paavali ja Markus. Kuparikaiverruksina Dürer teki vain muutaman muotokuvan, kuten Mainzin kardinaali-vaaliruhtinaan, Saksin vaaliruhtinas Fredrik Viisaan sekä hänen ystäviensä humanististen oppineiden Willibald Pirckheimerin, Philipp Melanchthonin ja Erasmus Rotterdamilaisen muotokuvat.

Elinaikanaan Dürer viimeisteli ja julkaisi kaksi kirjaa. Niistä geometriaa ja perspektiiviä käsittelevä julkaistiin Nürnbergissä vuonna 1525 ja linnoittautumista käsittelevä kaksi vuotta myöhemmin. Ihmisruumiin mittasuhteita käsittelevä teos julkaistiin pian hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1528.

Merkitys

muokkaa

Düreriä pidetään aikakautensa suurimpana saksalaisena taiteilijana ja ensimmäisenä saksalaisena protestanttisena renessanssitaiteilijana. Hän oli hyvin monipuolinen ja arvostettu jo elinaikanaan, omasta mielestään arvostetumpi ulkomailla kuin kotimaassaan. Hänen kaiverruksilleen ja piirroksilleen oli ominaista runsaat yksityiskohdat sekä suurikokoisuus ja niistä otettiin jo hänen elinaikanaan paljon vedoksia.

Teoksia

muokkaa
  •  
    Ecce Homo, 1490–1492.
  •  
    Ilmestyskirjan neljä ratsastajaa, 1497–1498.
  •  
    Omakuva, 1500.
  •  
    Pala ruohikkoa, akvarelli, 1503
  •  
    Aatami ja Eeva, kaiverrus, 1504.
  •  
    Aatami ja Eeva, 1507.
  •  
    Vanhus ja rahakukkaro, 1507.
  •  
    Ritari, kuolema ja paholainen, 1513.
  •  
    Sarvikuono, kaiverrus, 1515.
  •  
    Rukoileva Maria, 1518.
  •  
    Keisari Maksimilian I:n muotokuva, 1519
  •  
    Desiderius Erasmus, kaiverrus, 1526
  •  
    Neljä apostolia, öljy puupaneelille, 1526

Lähteet

muokkaa
  • Stokstad, Marilyn and Cothren Michael W. : Art History 4th Edition. 2011. Pearson College Division. ISBN 9780205744220

Viitteet

muokkaa
  1. ↑ a b c britannica.com: Albrecht Dürer
  2. ↑ Albrecht Dürer - Biography Virtual Uffici. Arkistoitu 9.1.2010. Viitattu 2.7.2010.
  3. ↑ a b c Stokstad & Cothren 2011, s. 683
  4. ↑ Stokstad & Cothren 2011, s. 683–684
  5. ↑ a b Stokstad & Cothren 2011, s. 684–685

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Anzelewsky, Fedja: Albrecht Dürer: Das malerische Werk. Deutscher Verlag fur Kunstwissenschaft, 1991. ISBN 9783871571374
  • Bartrum, Giulia, Koerner, Joseph Leo & Kuhlemann, Ute: Albrecht Dürer and his legacy: the graphic work of a Renaissance artist. British Museum, 2002. ISBN 9780714126333
  • Hutchison, Jane Campbell: Albrecht Dürer: A Biography. Princeton University Press, 1992. ISBN 9780691002972
  • Koreny, Fritz: Albrecht Dürer and the Animal and Plant Studies of the Renaissance. Little, Brown, and Company, 1988. ISBN 9780821216248
  • Panofsky, Erwin: The Life and Art of Albrecht Dürer. Princeton University Press, 2005. ISBN 9780691122762
  • Russell, Francis: The World of Dürer, 1471–1528. Time-Life, 1967.
  • Schauerte, Thomas: Dürer: Das ferne Genie. Eine Biographie. Reclam, 2012. ISBN 978-3150108567
  • Strauss, Walter Leopold: Albrecht Dürer: Wood Cuts and Wood Blocks. Abaris Books, 1980.
  • Strieder, Peter: The Hidden Dürer. Phaidon, 1978. ISBN 9780714818634
  • Strieder, Peter: Albrecht Dürer: Paintings, Prints, Drawings. Abaris Books, 1982. ISBN 9780898350425
  • White, Christopher: Dürer: The Artist and his Drawings. Watson-Guptill, 1971. ISBN 9780823015344
  • Wolf, Norbert: Albrecht Dürer: Werkverzeichnis der Gemälde. Prestel Verlag, 2010. ISBN 978-3791342085
  • Vollmann, Rolf: Der Dürer Verführer: oder Die Kunst, sich zu vertiefen. Albrecht Knaus Verlag, 2011. ISBN 978-3813504378
  • Wölfflin, Heinrich: Kunst Albrecht Dürers. Phaidon, 1971.

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Albrecht_Dürer&oldid=22845045”
  NODES
INTERN 2