Alytus
Alytus on kaupunki eteläisessä Liettuassa, Alytusin läänissä. Vuonna 2012 kaupungin väkiluku oli 58 616 asukasta, jolla asukasmäärällä kaupunki oli Liettuan kuudenneksi suurin.[1]
Alytus | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Alytus |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Liettua |
Lääni | Alytusin lääni |
Kaupunginoikeudet | 1581 |
Hallinto | |
– Kaupunginjohtaja | Nijolė Makštutienė |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 40 km² |
Väkiluku (2012) ([1]) | 58 616 |
Historia
muokkaaEnsimmäinen maininta Alytuksesta on vuodelta 1377, jolloin nimi mainitaan Marburgin Wigandin aikakirjassa.[2] Puolan kuningas ja Liettuan suurherttua ilmoittivat 5. heinäkuuta 1581, että Alytus saa kaupunginoikeudet. Tuolloin se sai myös vaakunansa.[3] Päivämäärä 5. heinäkuuta muodostuikin kaupungin vuosittaisen juhlapäivän nimeksi.
1700-luvun loppupuolella Alytus jakaantui kahteen osaan, kun Preussin ja Venäjän raja siirtyi niin, että se halkaisi kaupungin Venäjän puolella olevaan itäiseen ja Preussin puolella olevaan länteiseen osaan. Läntinen osa kuului Preussille 12 vuoden ajan, kunnes Napoleon I määräsi sen Puolan herttuakunnalle vuonna 1807. Myöhemmin se tuli osaksi Puolan uutta kuningaskuntaa ja sen hajotessa osaksi Venäjän keisarikuntaa. Vuonna 1918 Liettuan itsenäistyttyä Alytuksen hallinnollinen kahtiajako pysyi silti voimassa.[4]
Toisen maailmansodan jälkeen Alytus siirtyi muun Liettuan mukana osaksi Neuvostoliittoa.
Alytuksen kaupungin nykyinen vaakuna – valkoinen kukka punaisella pohjalla – otettiin käyttöön vuonna 1995.
Asukasluvun kehitys
muokkaaVuosi | 1959[5] | 1970[6] | 1979[7] | 1989[8] | 2001[9] | 2011[10] | 2012 [1] |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku | 12 350 | 28 074 | 55 255 | 73 072 | 71 491 | 59 964 | 58 616 |
Talous
muokkaaKaupungissa sijaitsevat liettualaisittain merkittävän vientiyrityksen AB Snaigėn tehtaat. Yritys on perustettu vuonna 1963 ja se valmistaa jääkaappeja ja pakastimia. Tuotannosta 97% menee vientiin ja sen tuotteita myydään 30 valtiossa. Yritys on noteerattu Vilnan arvopaperipörssissä.
Ystävyyskaupunkeja
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) ISSN 2029-3631. 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas. Viitattu 26.4.2013. (liettuaksi) ja (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Alytus town municipality Department of Statistics to the Government of the Republic of Lithuania. Arkistoitu 26.5.2011. (englanniksi)
- ↑ History of Alytus City Alytus Tourism Information Center. (englanniksi)
- ↑ ALYTUS LOCAL LORE MUSEUM (Kappale History of Alytus City) Museums Of Lithuania. (englanniksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä. Kaupungin nimi venäjäksi nyt Шяуляй =Šjauljai.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 26.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 26.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 26.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Urban_areas_population_ethnicity_2001.xls (Excel) (Excel-tiedosto Lierttuan kaupunkialueista 2001) Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 26.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Urban_areas_population_ethnicity_2011.xls (Excel) (Excel-tiedosto Liettuan kaupunkialueista 2011) 2013. Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 26.4.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaaKunnat |
Alytusin kaupunkikunta • Alytusin kunnallispiiri • Druskininkain kunta • Lazdijain kunnallispiiri • Varėnan kunnallispiiri |
---|---|
Kaupungit |
Alytus • Simnas • Daugai • Druskininkai • Lazdijai • Veisiejai • Varėna |
Kauppalat |
Butrimonys • Alovė • Leipalingis • Viečiūnai • Seirijai • Šeštokai • Kapčiamiestis • Krosna • Merkinė |
Kylät |
Miklusėnai • Punia • Luksnėnai • Venciūnai • Daugai • Ūdrija • Neravai • Gailiūnai • Švendubrė • Ricieliai • Jovaišiai • Grūtas • Jaskonys • Kailiniai • Lazdijai • Teizai • Verstaminai • Matuizos • Senoji Varėna • Marcinkonys • Perloja • Naujieji Valkininkai • Žilinai • Kriviliai • Vydeniai |
Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė