Annie Lööf
Annie Marie Therése Lööf (o.s. Johansson, s. 16. heinäkuuta 1983 Värnamon kunta) on ruotsalainen poliitikko keskustapuolueesta. Hän on toimi vuosina 2011–2023 puolueensa puheenjohtajana.[1][2] Lööf oli Ruotsin elinkeinoministerinä vuosina 2011–2014.
| Annie Lööf | |
|---|---|
 Annie Lööf vuonna 2019 |
|
| Keskustapuolueen puheenjohtaja | |
|
23. syyskuuta 2011 – 2. helmikuuta 2023
|
|
| Edeltäjä | Maud Olofsson |
| Seuraaja | Muharrem Demirok |
| Ruotsin elinkeinoministeri | |
|
Reinfeldtin hallitus
29. syyskuuta 2011 – 3. lokakuuta 2014 |
|
| Edeltäjä | Maud Olofsson |
| Seuraaja | Mikael Damberg |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. heinäkuuta 1983 Värnamo, Ruotsi |
| Kansalaisuus | ruotsalainen |
| Puoliso | Carl-Johan Lööf |
| Lapset | 2 |
| Tiedot | |
| Puolue | Keskustapuolue |
| Tutkinnot | Lundin yliopisto |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Elämä
muokkaaAnnie Lööf on naimisissa Carl-Johan ”Calle” Lööfin kanssa. He avioituivat kesällä 2011 ja ottivat yhteisen sukunimen, joka on Carl-Johanin, aiemmalta sukunimeltään Carlsson, äidin tyttönimi.[3] Parin ensimmäinen lapsi syntyi 2015. Toinen lapsi syntyi 2019.[4] Vanhempainvapaan ajan häntä on molemmilla kerroilla sijaistanut Anders W. Jonsson.[5]
Lööf on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti, joksi valmistui vuonna 2011 Lundin yliopistosta. Hän on toiminut poliittisella urallaan jo mainittujen tehtävien lisäksi muun muassa Värnamon kunnanvaltuutettuna.[2][6]
Poliittinen ura
muokkaaLööf liittyi keskustapuolueen jäseneksi vuonna 2001 ja toimi vuosina 2004–2007 puolueen nuorisojärjestön varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Ruotsin valtiopäiville ensimmäisen kerran syyskuun 2006 vaaleissa Jönköpingin läänin vaalipiiristä ja oli tuolloin, 23-vuotiaana, niiden nuorin jäsen. Lööf oli ensimmäisellä valtiopäiväkaudellaan jäsenenä perustuslakivaliokunnassa ja tultuaan valituksi jatkokaudelle syyskuun 2010 vaaleissa, hänestä tuli valtiovarainvaliokunnan jäsen. Hän toimi vuosina 2009–2011 myös puolueensa valtiopäiväryhmän varapuheenjohtajana.[2][6][7]
Keskustapuolueen pitkäaikainen puheenjohtaja Maud Olofsson väistyi tehtävästä syksyllä 2011, jolloin Lööf valittiin hänen seuraajakseen. Kuusi päivää puheenjohtajavalintansa jälkeen hän aloitti Fredrik Reinfeldtin johtaman hallituksen elinkeinoministerinä.[2][8]
Lööf ilmoitti luopuvansa keskustan puheenjohtajan paikastaan 15. syyskuuta 2022. Syiksi mainittiin kehno tulos valtiopäivävaalien jälkeen sekä Lööfin saamat tappouhkaukset.[9] Lööfin seuraajaksi valittiin Muharrem Demirok helmikuussa 2023.[10]
Yksityiselämä
muokkaaLööfin harrastuksiin on kuulunut muun muassa jalkapallo, jossa hän on toiminut IFK Värnamon naisten joukkueen maalivahtina.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Marmorstein, Elisabeth: ”Jag är inte stressad” 26.2.2012. Aftonbladet. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Jacobsson, Cecilia: Annie Lööf: Jag är trygg och stark dn.se. 21.3.2012. Dagens Nyheter. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Högström, Erik: Centerpolitikern Annie Johansson har gift sig 1.8.2011. Expressen. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Eriksson, Niklas: Annie Lööf har fått sitt andra barn: Blir kvar på sjukhus en tid Aftonbladet. 4.12.2019. Viitattu 25.4.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Anders W Jonsson blir vikarie för Annie Lööf Sveriges Radio. 19.8.2019. Viitattu 25.4.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Om Annie annieloof.se. Annie Lööf. Arkistoitu 2.10.2013. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ De blir yngst i riksdagen 21.9.2006. Aftonbladet. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Julander, Oscar: Annie Lööf vald till ny Centerledare 23.9.2011. Expressen. Viitattu 29.9.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Svenska Centerpartiets Annie Lööf avgår som partiledare – utsattes för dödshot i veckan: "En lättnad över att inte ha kommit till skada" Svenska YLE. 15.9.2022. Viitattu 16.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Botsjö, Markus & Radlovacki, Natalie: Muharrem Demirok ny partiledare för C SVT Nyheter. 3.2.2023. Viitattu 4.2.2023. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Annie Lööf Twitterissä
- Lööfin kotisivut (ruotsiksi)
|
Edeltäjä: Maud Olofsson |
Keskustapuolueen puheenjohtaja 2011–2023 |
Seuraaja: Muharrem Demirok |