Aragonia
Aragonia (espanjaksi ja aragoniaksi Aragón, katalaaniksi Aragó) on yksi Espanjan 17 itsehallintoalueesta.
Comunidad Autónoma de Aragón | |
---|---|
Castillo de Loarre sijaitsee Loarren kunnassa Aragoniassa. |
|
Lippu |
Vaakuna |
Sijainti Espanjassa |
|
Valtio | Espanja |
Maakuntia | 3 |
Kuntia | 731 |
Itsehallinto | 16. elokuuta 1982 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Zaragoza |
– Aluejohtaja | Javier Lambán (PSOE) |
Edustus | Espanjan parlamentti |
– Kongressi | 13 paikkaa |
– Senaatti | 12 paikkaa |
Pinta-ala | 47 697[1] km² (4.) |
Väkiluku (2017) | 1 316 072[2] (11.) |
– väestötiheys | 27 as./km² |
Kielet | espanja, aragonia, katalaani |
Lyhenteet | |
– ISO 3166 | AR |
Gobierno de Aragón |
Aragonian rajanaapurit ovat pohjoisessa Ranska, idässä Katalonia, etelässä Valencia ja lännessä Kastilia-La Mancha, La Rioja ja Navarra. Aragoniaan kuuluvat Zaragozan, Huescan ja Teruelin maakunnat.[1] Ne on edelleen jaettu 33 piiriin (comarca).
Itsehallintoalueen johtajana on toiminut Javier Lambán Montañés heinäkuusta 2015 alkaen.[3]
Maantiede
muokkaaAragonia koostuu kolmesta hyvin erilaisesta maantieteellisestä osasta. pohjoisosaa hallitsevat Pyreneet, etelärajalla on Iberianvuoret ja niiden välissä Ebron laakso.[4] Monte Perdido (3 355 m) on osa Ordesa y Monte Perdidon kansallispuistoa[5].
Aluejako
muokkaaAragonia koostuu kolmesta maakunnasta:
Maakunnat jakaantuvat kaikkiaan 731 kuntaan.[6]
Suurimmat kunnat
muokkaaKunta | Asukasluku (1.1.2017)[7] | |
---|---|---|
1. | Zaragoza | 664 938 |
2. | Huesca | 52 223 |
3. | Teruel | 35 484 |
4. | Calatayud | 20 173 |
5. | Utebo | 18 593 |
6. | Monzón | 17 166 |
7. | Barbastro | 16 907 |
8. | Ejea de los Caballeros | 16 596 |
9. | Alcañiz | 15 937 |
10. | Fraga | 15 024 |
Espanjan lisäksi Aragoniassa puhutaan aragonian kieltä joillain alueilla Pyreneiden laaksoissa ja katalaania Katalonian rajaseuduilla. Espanjan kielen Aragoniassa puhuttavaa murretta kutsutaan aragonianespanjaksi.
Historia
muokkaaAragonia oli Ranskan läänitysmaa (Jaca), itse julistettu kuningaskunta, joka yhdistettiin Pamplonan kuningaskuntaan (myöhemmin Navarra) 925. Aragonian kuningaskunta perustettiin uudelleen 1035 ja se kesti vuoteen 1707. Aragonian kuninkaat hallitsivat myös Kataloniaa, ja myöhemmin Baleaareja, Valenciaa, Sisiliaa, Napolia ja Sardiniaa.
Aragonian kuninkaat käyttivät myös Valencian ja Mallorcan kuninkaan, Barcelonan kreivin, Montpellier’n lääninherran, sekä Ateenan ja Neopatrian herttuan arvonimiä. Arvonimet vaihtelivat sitä mukaa kun alueita valloitettiin, menetettiin tai jaettiin jälkeläisille.
Kastilia ja Aragonia yhdistyivät 1479 avioliiton kautta personaaliunioniin ja Espanja luotiin tosiasiallisesti 1516 ja virallisesti 1707.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Aragon Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.7.2015.
- ↑ [1] Instituto Nacional de Estadística: España en sifras 2018, s. 10. Viitattu 6.8.2018 (espanjaksi)
- ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive) psoe.es. Viitattu 6.8.2018 (espanjaksi)
- ↑ Geography of Aragon Iberia Nature. Viitattu 8.7.2015.
- ↑ Campi, Daniel: Espanja, s. 181. Suomentanut Jakobson, Ruth; Kaskimies, Heikki. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4984-0
- ↑ [3] heraldo.es. Viitattu 6.8.2018 (espanjaksi)
- ↑ [4] Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 6.8.2018 (espanjaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aragonia Wikimedia Commonsissa