Archaeopteryx

Archaeopteryx (muinaissiipinen) on sukupuuttoon kuollut liskolintu. Sen nimesi Christian Erich Hermann von Meyer vuonna 1861. Archaeopteryxia pidetään "puuttuvana renkaana" dinosaurusten ja lintujen välillä sekä Darwinin evoluutioteoriaa tukevana todisteena lajien kehityksestä.

Archaeopteryx
Löytöjen pohjalta luotu malli.
Tieteellinen luokittelu
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Arcaeoperygiformes
Heimo:	Archaeopterygidae
Suku:	Archaeopteryx
Laji:	litographica
Kaksiosainen nimi
Archaeopteryx lithographica C. E. H. von Meyer, 1861
Katso myös
Archaeopteryx Wikispeciesissä   Archaeopteryx Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Piirros Archaeopteryxista.

Archaeopteryx oli höyhenpeitteinen, kuten nykyiset linnut, mutta sillä oli useita hirmuliskomaisia piirteitä. Sillä oli leuoissaan rivi teräviä hampaita, siipien päässä kolme sormea raatelukynsineen ja pitkä luinen pyrstö. Kooltaan Archaeopteryx vastasi varista. Nykyisen tiedon perusteella sen lähimpiä sukulaisia olivat dromaeosaurit ja oviraptorit.

Archaeopteryxista on kuvailtu kaksi lajia, Archaeopteryx lithographica ja Archaeopteryx siemensii.

Liikkumistapa

Ei olla varmoja, pystyikö Archaeopteryx lentämään vai vain hyppimään maata pitkin ja liitämään puista. Vuoden 2005 lopussa paljastui, että Archaeopteryxilta puuttui "käänteinen varvas", joten se ei olisi pystynyt ottamaan otetta esimerkiksi puiden oksista. Archaeopteryxin siipien muoto ja höyhenten rakenne ovat samankaltaisia kuin nykyisillä linnuilla. Lisäksi suuret siivet ja pitkä pyrstö viittaavat siihen, että se olisi pystynyt ohjailemaan itseään helposti lennossa. Sen siipien lihasten kiinnityskohdat ovat kuitenkin nykylintuja kehittymättömämmät.

Fossiilit

Archaeopteryxin fossiileja on löydetty kymmenen. Ne kaikki on löydetty Solnhofenin läheltä Saksasta.

Berliinin kappale.

Münchenin kappale.

1. Sulka löydettiin vuonna 1860 Solnhofenista Saksasta. Löytö on nykyisin Berliinin luonnontieteellisessä museossa (Museum für Naturkunde). Se on yleensä tulkittu kuuluvaksi Archaeopteryxille.
2. Lontoon kappale (BMNH 37001,) Löydettiin vuonna 1861 Langenaltheimin läheltä Saksasta. On nykyisin Natural History Museum -museossa Lontoossa.
3. Berliinin kappale (HMN 1880) Jakob Niemeyer löysi sen joko vuonna 1876 tai 1877 Blumenbergista Saksasta. Se on sijoitettu Berliinin Museum für Naturkunde -museoon. Tämä on paras löydetyistä fossiileista, ja se oli ensimmäinen löytö, jossa pää oli kokonaisena.
4. Maxbergin kappale (S5) löydettiin joko vuonna 1956 tai 1958 Langenaltheimista. Nykyisin fossiili on kadonnut. Sen omistajan Eduard Opitschin kuoltua 1991 huomattiin, että se oli hävinnyt kokoelmista. Se on joko varastettu tai myyty.
5. Haarlemin kappale (TM 6428) (Tunnetaan myös nimellä Teylerin kappale) löydettiin vuonna 1855 Riedenburgin läheltä Saksasta. Se sijaitsee Teylerin museossa Alankomaissa.
6. Eichstättin kappale (JM 2257) löydettiin joko vuonna 1951 tai 1955 Workerszellin läheltä Saksasta. Se sijaitsee Jura Museumissa Saksassa. Löytö on kooltaan pienin, ja sillä on ehjä pää.
7. Solnhofenin kappale (BSP 1999) löydettiin 1960-luvulla Eichstättin läheltä Saksasta. Se sijaitsee Bürgermeister-Müller-Museumissa Solnhofenissa. Se on kooltaan suurin.
8. Münchenin kappale (S6) tunnetaan myös nimellä Solnhofen-Aktien-Verein Specimen löydettiin 1991 Langenaltheimin läheltä. Se sijaitsee Münchenin paleontologisessa museossa.
9. Bürgermeister-Müllerin kappale löydettiin 1997. Sitä säilytetään Bürgermeister-Müller-Museumissa. Löytö on sirpaleinen.
10. Thermopolis-kappale on löydetty Saksasta. Se oli pitkään yksityisessä omistuksessa, mutta lahjoitettiin Wyoming Dinosaur Centerille. Sillä ovat parhaiten säilyneet pää ja jalat. Tämän löydön pohjalta havaittiin, että kyseiseltä lajilta puuttui taaksepäin kaartuva varvas.

Aiheesta muualla

• Henri Rönkkö, Lintujen kehittyminen dinosauruksista (Arkistoitu – Internet Archive)