Artjärvi

Artjärvi; Artsjö
Entinen kunta – nykyiset kunnat:; Orimattila
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°44.8′N, 026°03.2′E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Kuntanumero	015
Hallinnollinen keskus	Artjärven kirkonkylä
Perustettu	1865 erottamalla Lapinjärvestä
Liitetty	2011
– liitoskunnat	Orimattila; Artjärvi
– syntynyt kunta	Orimattila
Pinta-ala	197,33 km² ; (1.1.2010)
– maa	177,01 km²
– sisävesi	20,32 km²
Väkiluku	1 407 ; (31.12.2010)
– väestötiheys	7,95 as./km² (31.12.2010)
	Infobox OK

Artjärvi (ruots. Artsjö) on Orimattilan kaupunkiin kuuluva pitäjä Päijät-Hämeen maakunnassa. Artjärven kunta oli perustettu vuonna 1866, ja se oli itsenäinen vuoden 2010 loppuun asti. Artjärven keskus ja ainoa taajama on Artjärven kirkonkylä, jonka taajama-alueella asui yhteensä 424 ihmistä vuonna 2018.^[3] Ennen kuntaliitosta Orimattilaan Artjärven naapurikuntia olivat Iitti, Lapinjärvi, Myrskylä ja Orimattila.

Suurimmaksi osaksi Artjärvellä sijaitsee Pyhäjärvi, joka on keskisyvyydellä mitattuna Suomen toiseksi syvin järvi^[4].

Historia

Pääartikkeli: Artjärven historia

Kartta Orimattilan alueliitoksista. Artjärvi yhdistyi osaksi Orimattilaa vuonna 2011.

Varhaisimmat ihmisasutuksen merkit Artjärven seudulta ovat kivikaudelta. Vakinainen asutus on alueelle muodostunut 1200- ja 1300- luvuilla. Väestöä saapui etenkin Hämeestä, mutta myös Kymijoen itäpuolelta Karjalasta. Keskiajalla Artjärvi kuului hallinnollisesti Hämeeseen. Vuonna 1557 Artjärven neljännekseksi kutsuttu pitäjä erotettiin Hämeen Hollolan emopitäjästä ja liitettiin Porvoon linnalääniin Pernajan pitäjään. Muutosten taustalla olivat kirkolliset yhteydet. Hattujen sodan jälkeen Turun rauhassa Artjärvi siirtyi Kymenkartanon lääniin ja 1831 Uudenmaan lääniin. ^[5]

Artjärven seutu kuului Pernajan seurakuntaan ja vuosina 1575-1865 Pernajasta eronneeseen Lapinjärven seurakuntaan. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1635 (tai 1636).^[5] Aluksi Lapinjärven pappi kävi saarnaamassa, mutta vuonna 1667 Aksel Majanderista tuli seurakunnan ensimmäinen oma kappalainen.

Nyttemmin Artjärvellä toimii evankelisluterilainen Artjärven kappeliseurakunta^[6], joka ollut kuntaliitoksesta lähtien osa Orimattilan seurakuntaa.^[7]

Kylät

Artjärvellä on 5 maarekisterikylää (tieto vuodelta 1967):^[8]

Numero^[9]	Maarekisterikylä^[9]	Kylän osia^lähde?
560-425	Artjärven kirkonkylä	Metsäkulma, Mätkistö, Suurikylä, Vaivalankylä
560-426	Hietana
560-427	Kinttula	Heivataja, Hiitelä, Kilosela, Majasuo, Salmela, Vuorenmäki
560-428	Ratula	Soinojankulma
560-429	Villikkala	Haltia

Elinkeinot

Artjärven entisen kunnan alueen suurin työnantaja on Ruskovilla Oy. Artjärven työpaikat jakautuivat alkutuotantoon (36,6 %), jalostukseen (20,8 %) ja palveluihin (39,9 %). Muita työpaikkoja oli 3,1 %.^[10]

Nähtävyydet

Sibelius-muistomerkki
J. Alfred Tannerin muistomerkki
Artjärven kotiseutumuseo ^[11]
Päälliköntalo, Artjärven reservikomppanian päällikön entinen virkatalo. Alueella on myös veteraanimuistomerkki ja sen vieressä museotykki, Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond
Viljamakasiini
Artjärven kirkko
Struven ketjun mittauspiste Willikkala, joka sijaitsee Paskakettu-nimisellä mäellä (60°48′33″N, 025°56′41″E)

Artjärvellä on Ursan Tähtikallion havaintokeskus, jossa on päärakennus, kolme tähtitornia ja ohjausrakennus. Keskuksen tarkoituksena on palvella Ursan jäsenistöä, toimia kouluopetuksen ja aikuiskasvatuksen tukena ja luoda puitteet harrastustoimintaan. Kunta on tehnyt Ursan kanssa yhteistyösopimuksen. Samassa paikassa on myös Viestikallion alue, jossa on monenlaisia radiolaitteita.

Artjärven kirkko.
Näkymä paikalliselle Pyhäjärvelle.
Vuorenmäen koulu.
Tähtikallion havaintokeskuksen tähtitorni.

Tunnettuja artjärveläisiä henkilöitä

Daniel Edvard Duncker (1835–1894), talonpoikaissäädyn valtiopäivämies^[12]
Leena Pylkkänen (s. 1956), urheilija
J. Alfred Tanner (1884–1927), rakennusmestari ja musiikkimies
Valtteri Virmajoki (1901–1961), näyttelijä.

Kulttuuri

Murre

Artjärven alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Artjärven murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.^[13]

Ruokakulttuuri

Artjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hernesmutti ja uunikala sekä piimän ja talkkunan sekoitus latku.^[14]

Katso myös

Lähteet

↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.
↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2010. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.1.2011.
↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2018 (valitaan väkiluku 31.12. (2018) ja taajamaksi Artjärven kk) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 2.8.2020.
↑ Pyhäjärvi Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 2.7.2011. (suomeksi)
↑ ^a ^b Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1983 (ISBN 951-1-07487-3, viitattu 2. elokuuta 2020), s. 34–36 Artjärvi (kirjasarjan osa 1: Uusimaa)
↑ Artjärven seurakunta evl.fi. Arkistoitu 17.2.2008. Viitattu 29.12.2009.
↑ Orimattilan seurakunta : Artjärven kappeliseurakunta www.orimattilanseurakunta.fi. Viitattu 8.1.2016.
↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 52. Porvoo: WS, 1967.
↑ ^a ^b Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 1.7.2013.
↑ Suomen kunnat ja kaupungit, toimittanut Tarja Mäkinen, kuvannut Hannu Vallas, Perhemediat Oy, 2008, ISBN 978-952-494-182-2, painettu Sloveniassa
↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 258-259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
↑ Toivo J. Paloposki, Antero Penttilä ja Veli-Matti Syrjö: Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä 1962. Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 13.3.2007. Viitattu 21.5.2008.
↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Artjärvi Wikimedia Commonsissa

Artjärven kunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)
Tietoja seurakunnista Suomen Sukututkimusseuran sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)

Artjärvi

Kylät	Artjärvi Hietana Heivataja Hiitelä Kilosela Kinttula Majakylä Pitkäkylä Ratula Salmela Suurikylä Villikkala Vuorenmäki
Järvet	Pyhäjärvi Säyhtee Villikkalanjärvi
Rakennukset ja rakennelmat	Artjärven kirkko Päällikön talo Tähtikallion havainto- ja koulutuskeskus
Yhteisöt	Artjärven Ahjo Artjärven kappeliseurakunta Artjärven kotiseutuyhdistys Artjärven vapaapalokunta Hiitelä-seura

[pinta-ala-1] Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.

[vakilukuviite-2] Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2010. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.1.2011.

[taajamaluettelo2018-3] Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2018 (valitaan väkiluku 31.12. (2018) ja taajamaksi Artjärven kk) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 2.8.2020.

[ymparisto-4] Pyhäjärvi Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 2.7.2011. (suomeksi)

[Finlandia-Osa1-s.34..36-5] Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1983 (ISBN 951-1-07487-3, viitattu 2. elokuuta 2020), s. 34–36 Artjärvi (kirjasarjan osa 1: Uusimaa)

[6] Artjärven seurakunta evl.fi. Arkistoitu 17.2.2008. Viitattu 29.12.2009.

[7] Orimattilan seurakunta : Artjärven kappeliseurakunta www.orimattilanseurakunta.fi. Viitattu 8.1.2016.

[suomenmaa1-8] Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 52. Porvoo: WS, 1967.

[mml-9] Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 1.7.2013.

[10] Suomen kunnat ja kaupungit, toimittanut Tarja Mäkinen, kuvannut Hannu Vallas, Perhemediat Oy, 2008, ISBN 978-952-494-182-2, painettu Sloveniassa

[11] Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 258-259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9

[12] Toivo J. Paloposki, Antero Penttilä ja Veli-Matti Syrjö: Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä 1962. Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 13.3.2007. Viitattu 21.5.2008.

[13] Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9

[14] Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen Ky.

[3]

[1]

[2]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

Artjärvi Artsjö
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Orimattila

vaakuna	sijainti
Sijainti	60°44.8′N, 026°03.2′E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Kuntanumero	015
Hallinnollinen keskus	Artjärven kirkonkylä
Perustettu	1865 erottamalla Lapinjärvestä
Liitetty	2011
– liitoskunnat	Orimattila Artjärvi
– syntynyt kunta	Orimattila
Pinta-ala	197,33 km² ^[1] (1.1.2010)
– maa	177,01 km²
– sisävesi	20,32 km²
Väkiluku	1 407 ^[2] (31.12.2010)
– väestötiheys	7,95 as./km² (31.12.2010)
Infobox OK