Bacillus cereus
Bacillus cereus on grampositiivinen bakteeri. Se on betahemolyyttinen sauvamainen bakteeri, joka saattaa aiheuttaa ruokamyrkytyksiä. Vaarattomia B. cereus -kantoja voidaan kuitenkin hyödyntää esimerkiksi probiootteina. [1]
| Bacillus cereus | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Pääjakso: | Firmicutes |
| Luokka: | Basillit Bacilli |
| Lahko: | Bacillales |
| Heimo: | Bacillaceae |
| Suku: | Bacillus |
| Laji: | cereus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Bacillus cereus |
|
| Katso myös | |
Bacillus cereus -bakteerit muodostavat itiöitä, ja ne ovat yleisiä maaperän, vesistöjen, kasvien, ilman ja pölyn mikrobeja. Bakteeri on yleinen ihmisen ja eläinten suolistossa. Pieniä bakteeripitoisuuksia tavataan elintarvikkeissa, kuten viljassa, riisissä, lihassa, kasviksissa ja maidossa. B. cereus kykenee kasvamaan sekä hapellisessa että hapettomassa ympäristössä. Itiöt kestävät korkeita lämpötiloja, kuivuutta ja ravinnon puutetta. Elintarvikkeisiin joutuneet itiöt kestävät kuumennuksen ja pystyvät lisääntymään ruoassa jäähtymisen aikana.[2]
B. cereus tunnistettiin ruokamyrkytysten aiheuttajaksi vuonna 1955. Bakteeri aiheuttaa kahdentyyppisiä ruokamyrkytyksiä, oksentelua aiheuttavaa ja ripulia aiheuttavaa muotoa. Yleensä molemmissa muodoissa oireet loppuvat vuorokauden kuluttua niiden alkamisesta, harvoissa tapauksissa ne jatkuvat pitempään. Oksenteluna ilmenevä ruokamyrkytys aiheutuu kereulidista, joka on kuumennusta kestävä bakteeritoksiini. Tämä toksiini tunnetaan myös kosteusvaurioiden yhteydestä. Ripulia aiheuttaa taas enterotoksiineina tunnetut proteiinimyrkyt, joita tunnetaan B. cereuksella kolme kappaletta.[3]
Bacillus cereus on eräs tärkeimmistä vakavia silmätulehduksia aiheuttavista bakteereista ja se aiheuttaa yleisesti myös haavainfektioita. Bacillus cereus tuottaa tehokasta beetalaktamaasia ja on sen vuoksi vastustuskykyinen kaikille penisilliineille ja kefalosporiineille. Useimmat Bacillus cereus -kannat ovat herkkiä muun muassa kloramfenikolille, aminoglykosideille, erytromysiinille, klindamysiinille ja tetrasykliinille. Imipeneemi ja vankomysiini ovat myös tehokkaita.
Joidenkin tuotantoeläinten, kuten kanojen[4] ja sikojen[5] rehussa käytetään vaarattomia B. cereus -kantoja (probiootit). Probiootin teho perustuu siihen, että B. cereus kilpailee suolistossa muiden mikrobien, kuten salmonellan ja kampylobakteerien kanssa. Tällä tavoin B. cereus voi vähentää näiden mikrobien määrää, mikä parantaa eläinten kasvua ja niistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuutta.
Lähteet
muokkaa- ↑ Ryan KJ; Ray CG (toim.): Sherris Medical Microbiology. 4th painos. McGraw Hill, 2004. ISBN 0-8385-8529-9
- ↑ Ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereja (Arkistoitu – Internet Archive) Eviran kotisivut
- ↑ Textbook of bacteriology, verkkosivu
- ↑ Vilà, B: Reduction of Salmonella enterica var. Enteritidis colonization and invasion by Bacillus cereus var. toyoi inclusion in poultry feeds. Poultry Science, 2009, 88. vsk, nro 55, s. 975–9. HighWire Press. doi:10.3382/ps.2008-00483 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.11.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Opinion of the Scientific Panel on Additives and Products or Substances used in Animal Feed on the safety and efficacy of the product Toyocerin (Bacillus cereus var. Toyoi) as a feed additive for sows from service to weaning, in accordance with Regulation (EC) No 1831/2003 European Food Safety Authority (2006). Viitattu 28.11.2009.
Aiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Bacillus cereus
- National Center for Biotechnology Information (NCBI): Bacillus cereus
- Bacillus cereus – Ruokavirasto
- Bacillus cereus ruokamyrkytysten aiheuttajana. Kansanterveys-lehti 3/2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
- Inspectorsec: Bakteerit[vanhentunut linkki]
- Anja S. Tiilikainen, Martti Vaara, Antti Vaheri (toim.): Lääketieteellinen mikrobiologia, 8. uudistettu painos 1997, Kustannus Oy Duodecim, ISBN 951-656-007-5