Baskimaa (itsehallintoalue)
Baskimaa (baskiksi Euskadi, esp. País Vasco) on itsehallintoalue Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla. Baskimaan epävirallinen pääkaupunki on Vitoria-Gasteiz. Historiallinen Baskimaa, baskien asuinalue, käsittää itsehallintoalueen lisäksi Navarran sekä Pohjoisena Baskimaana tunnetun alueen Ranskan puolella.[2]
| Baskimaa Euskadi (bask.) País Vasco (esp.) |
|
|---|---|
 Gasteizko mendiak (esp. Montes de Vitoria). |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti Espanjassa. |
|
| Valtio | Espanja |
| Maakuntia | 3 |
| Kuntia | 251 |
| Itsehallinto | 25. lokakuuta 1979 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Vitoria-Gasteiz (de facto) |
| – Aluejohtaja | Iñigo Urkullu (EAJ-PNV) |
| Edustus | Espanjan parlamentti |
| – Kongressi | 19 paikkaa |
| – Senaatti | 3 paikkaa |
| Pinta-ala | 7 234 km² (14.) |
| Väkiluku (2017) | 2 194 158[1] (7.) |
| – väestötiheys | 303 as./km² |
| Kielet | baski ja espanja |
| Symbolit | |
| – Kansallislaulu | Eusko Abendaren Ereserkia |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | PV |
| Eusko Jaurlaritza | |
Baskimaan itsehallintoalueen rajanaapureita ovat Cantabrian, Kastilia ja Leónin, La Riojan ja Navarran itsehallintoalueet sekä Ranskan Pyrénées-Atlantiquesin departementti.[2]
Aluejako
muokkaaBaskimaa koostuu kolmesta maakunnasta:[2]
- Álava (baskiksi Araba), pääkaupunki Vitoria-Gasteiz
- Gipuzkoa (esp. Guipúzcoa), pääkaupunki San Sebastián (baskiksi Donostia)
- Biskaja (baskiksi Bizkaia, esp. Vizcaya), pääkaupunki Bilbao (baskiksi Bilbo)
Maakunnat jakaantuvat kaikkiaan 251 kuntaan, joista 51 sijaitsee Álavassa, 88 Gipuzkoassa ja 112 Biskajassa.
Suurimmat kaupungit
muokkaa| Kaupunki | Asukasluku (2017)[3] | |
|---|---|---|
| 1. | Bilbao | 345 110 |
| 2. | Vitoria-Gasteiz | 246 976 |
| 3. | San Sebastián | 186 370 |
| 4. | Barakaldo | 100 313 |
| 5. | Getxo | 78 406 |
| 6. | Irun | 61 855 |
| 7. | Portugalete | 46 120 |
| 8. | Santurtzi | 45 765 |
| 9. | Basauri | 40 877 |
| 10. | Errenteria | 39 439 |
Talous
muokkaa
Baskimaa on eräs Espanjan vauraimmista alueista. Suurimmat teollisuudenalat ovat perinteisesti olleet metalliteollisuus ja laivanrakennus. Bilbaon ympäristössä oli aikoinaan suuret malmiesiintymät. Nykyisin merkittävin teollisuudenala on koneenrakennus. Teollisuus on monipuolista, ja myös kemian ja petrokemian sektorit ovat merkittäviä.[4]
Baskimaan bruttokansantuote henkeä kohti on korkeampi ja työttömyysprosentti merkittävästi alhaisempi kuin muualla Espanjassa.[4]
Politiikka
muokkaa
Baskimaan parlamentin puolueita ovat Baskien kansallispuolue (28 paikkaa), EH Bildu (18), Elkarrekin Podemos (11), Partido Socialista de Euskadi-Euskadiko Ezkerra (9) ja kansanpuolue (9). Itsehallintoalueen johtajana (lehendakari) toimii Baskien kansallispuolueen Iñigo Urkullu.
Baskimaan itsenäisyyttä kannatti 24 prosenttia ja vastusti 63 prosenttia vuonna 2016. Vuonna 2011 terroristijärjestö ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen taistelun lopullisesti.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Población por comunidades y ciudades autónomas y sexo Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 22.9.2018.
- ↑ a b c Basque Country Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.7.2015.
- ↑ Cifras oficiales de población resultantes de la revisión del Padrón municipal a 1 de enero Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 22.9.2018.
- ↑ a b Basque Country EU. Viitattu 8.7.2015.
- ↑ Baskiterroristit luopuivat väkivallasta viisi vuotta sitten – satojen murhien jättämät arvet jakavat yhä Espanjaa HELSINGIN SANOMAT. 19.10.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Baskimaan itsehallintoalue Wikimedia Commonsissa
