Berjozovon piiri
Berjozovon piiri (ven. Берёзовский райо́н, Berjozovski raion) on kunnallinen itsehallintoalue Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan luoteisosassa Venäjällä. Vuonna 1923 perustetun piirin pinta-ala on 90 000 neliökilometriä. Asukkaita oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 25 744 henkeä.[1]
Seudulla virtaavat Malaja Ob ja Severnaja Sosva -joet. Lännessä kohoaa Ural-vuoristo.[2] Ilmasto on ankaran mannermainen.
Piirin kanta-asukkaita ovat mansit, jotka muodostavat noin neljänneksen piirin väestöstä. Heidän lisäkseen siellä asuu mm. venäläisiä, ukrainalaisia ja tataareja.
Seudun talous perustuu maakaasun tuotantoon, kalastukseen ja kalanjalostukseen sekä maatalouteen. Rikkaat mineraalivarat ovat osaksi hyödyntämättä.
Piirin hallintokeskus ja kuntajako
muokkaaPiirin hallinnollinen keskus on Berjozovon kaupunkimainen taajama, joka paikallishallinnon alemmalla tasolla muodostaa kaupunkikunnan. Lisäksi siihen kuuluu Igrimin taajama (kaupunkikunta) ja neljä maalaiskuntaa. Piirin kunnat ovat siis vuoden 2010 asukaskukuineen:[3][1]
- Berjozovon kaupunkikunta, 7 939 asukasta, joista 652 maaseutuasukkaita
- Hulimsuntin maalaiskunta, 1 900 asukasta
- Igrimin kaupunkikunta, 9 291 asukasta, joista 8 775 Igrimin kaupunkityyppisessä taajamassa ja 516 maaseudulla.
- Pripoljarnyin maalaiskunta, 1 305 asukasta
- Saranpaulin maalaiskunta, 3 856 asukasta
- Svetlyin maalaiskunta, 1 453 asukasta
Nähtävyyksiä
muokkaaNähtävyyksiin kuuluu kasakoiden vuonna 1593 perustama Berjozovo, joka aikoinaan oli kaupunki ja yksi Siperian tärkeimmistä kauppapaikoista. Siellä on säilynyt 1700–1800-lukujen kauppiastaloja sekä 1800-luvun alusta peräisin oleva Neitsyt Marian syntymän kirkko. Taajamassa toimii sen historiaa esittelevä kotiseutumuseo.
Uralin itäpuolinen rautatie
muokkaaBerjozovon piirin saavutettavuus ja taloudellinen merkitys saattaa muuttua merkittävästi lähitulevaisuudessa. Vuonna 2008 hyväksytyn Venäjän rautateiden pitkänajan strategiaohjelman mukaan Uralvuoriston pohjoisosan itäpuolitse rakennetaan vuoteen 2030 mennessä uusi rahtiliikennettä palveleva rautatieyhteys. Se kulkisi reitillä Jamalin Nenetsian Salehard– Hanti-Mansian Berjozovon piirin Saranpaul– Sverdlovskin alueen Ivdelin kaupunkipiirin Polunotšnoje.[4] Ratayhteyden myötä nämä luonnonvaroiltaan rikkaat federaatiosubjektit liitettäisiin entistä laajemmin Venäjän päärataverkkoon, jolloin alueiden kaivannaisia saataisiin helpommin markkinoille.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 2.2.2013. (venäjäksi)
- ↑ Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ Berjozovskii raion - Obštšaja informatsija - Karta 2012. Hanti-Mansian autonominen piirikunta, admhmao.ru. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.2.2013. (venäjäksi)
- ↑ Strategy (Venäjän hallituksen vuonna 2008 vahvistama Venäjän rautateiden strategia vuoteen 2030 asti) Russian Railways, eng.rzd.ru. Viitattu 17.2.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Berjozovon piirin kuntien sivustot (venäjäksi) (berezovo.ru)
- Berjozovon piirin sivusto (venäjäksi) (berezovo.ru)
- Berjozovon piiri Hanti-Mansian sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (admhmao.ru)
- Berjozovski munitsipalnyi raion (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) (msu-ugra.ru)
- Kansantieteellinen puisto ja museo Naiortyr Maa Berjozovon piirin Sarapaulin kunnan Sosvan taajamassa (venäjäksi) (museum.ru)
Belojarsk • Berjozovo • Hanti-Mansijsk • Hanty-Mansijsk • Jugorsk • Kogalym • Konda • Langepas • Megion • Neftejugansk • Neftejugansk • Nižnevartovsk • Nižnevartovsk • Njagan • Oktjabrskoje • Pokatši • Pyt-Jah • Radužnyi • Sovetski • Surgut • Surgut • Urai