Bosnian kieli
Bosnian kieli eli bosnia (bosn. bosanski jezik (kyrilli.), босански језик) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Bosniassa ja Hertsegovinassa käytettävä standardisoitu muoto. Saman kielen muita standardeja ovat serbian kieli, montenegron kieli ja kroatian kieli.
| bosnia | |
|---|---|
 |
|
| Oma nimi |
bosanski босански |
| Tiedot | |
| Alue |
Balkan Etelä-Eurooppa |
| Virallinen kieli |
 Bosnia ja Hertsegovina |
| Puhujia | 1,3-4 miljoonaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto |
Latinalaiset Kyrilliset |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
baltoslaavilaiset kielet – slaavilaiset kielet – eteläslaavilaiset kielet – läntiset[1] |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | bs |
| ISO 639-2 | bos |
| ISO 639-3 | bos |
Puhujia on arvioitu olevan n. 1,3–4 miljoonaa Bosnia-Hertsegovinassa. Tämän lisäksi puhujia on ympäri maailman Bosnian kansanmurhan ja Jugoslavian hajoamissodan aiheuttaman sotapakolaisuuden ja maastamuuton seurauksena. [2][3] Nimeä 'bosnian kieli' alettiin käyttää nationalistisista syistä vasta 1990-luvulla Bosnian sodan jälkeen. Ennen Jugoslavian hajoamista puhuttiin serbokroaatin kielestä.
Ensimmäiset maininnat bosnian kielestä ovat 900–1100-luvuilta, jolloin paikallista kieltä kirjoitettiin bosančica-aakkosilla (bosančica/босанчица) eli ns. Bosnian kyrillisillä aakkosilla. Niitä käytettiin laajasti Balkanilla 900-luvulta 1700-luvulle. Kirjoitusta on nimitetty myös länsikyrilliseksi tai kroatiankyrilliseksi.[3][4]
Keskinen eteläslaavi on jakaantunut kolmeen päämurteeseen, jotka ovat štokaavi, kajkaavi ja čakaavi. Näistä štokaavi, nimenomaisesti sen itähertsegovinalainen muoto valittiin Wienin kirjallisuussopimuksessa 1850 kroaatin ja serbian yhteisen kirjakielen pohjaksi.[3]
Bosnia perustuu kroaatin tavoin ijekavica-lausuntaan, mikä näkyy siinä, että kroatiassa ja bosniassa eräissä sanoissa kirjoitetaan "ije" siinä, missä Serbiassa puhutussa serbiassa kirjoitetaan "e" (esim. sr: vreme, hr, bs: vrijeme, "aika"). Tosin myös Bosniassa puhuttavassa serbiassa lausunta noudattaa ijekavicaa Serbian ekavican sijaan. Tämä on seurausta muinaisslaavilaisen jat-kirjaimella merkityn äänteen muuttumisesta. Eroavaisuus on murretasoa pienempi ja siitä käytetään nimeä lausuntatapa (izgovor).
Itävalta-Unkarin miehityksen aikana bosnian kieli otettiin alueen viralliseksi kieleksi. Tämä on Bošnjaštvo-politiikan mukaista ja tavoitteena oli nostaa bosnialaisten kansallistuntoa. Vuonna 1907 viralliseksi kieleksi määrättiin kuitenkin serbokroatia, jona tilanne pysyi sekä Itävalta-Unkarin hajoamiseen asti sekä Jugoslavian ajan.
Bosnia, serbia, kroatia ja montenegro lasketaan usein itsenäisiksi kieliksi, jotka kehittyvät omaan suuntaansa. Kielillä on omat kielioppinsa, oppikirjat ja muu kirjallisuus. Niiden puhujat ymmärtävät toisiaan.
Muhamed Hevaji Uskufi Bosnevi laati ja julkaisi 1632 bosnia-turkki-sanakirjan, mutta hänen työnsä jäi vähälle arvolle, koska Bosnian ylimystö puhui tuolloin lähinnä turkkia, arabiaa tai persiaa. Ensimmäinen kielioppi julkaistiin 1890.
Kielioppi
muokkaaBosniaa kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla. Aakkosissa on 30 kirjainta, joista 25 konsonanttia ja viisi vokaalia.
Kielioppi on identtinen serbian kanssa. Bosnian kielessä on seitsemän sijamuotoa. Sanoilla on kolme sukua: feminiini, maskuliini ja neutri. Sanaluokkia on 10. Perusaikamuotojen (preesens, perfekti ja 1. futuuri) lisäksi aikamuotoja ovat imperfekti, aoristi, pluskvamperfekti ja 2. futuuri. Lauseiden sanajärjestys on melko vapaa.
Sanojen ääntämisessä oikea painotus on keskeistä. Sanapaino on osaksi kiinteä, osaksi liikkuva. Pääpaino ei koskaan ole sanan lopputavuilla. Painollinen tavu on joko lyhyt tai pitkä, ja sen sävelkulku voi olla laskeva tai nouseva. Kysymyksiä muodostetaan joko intonaation tai kysymyssanojen avulla.
Aakkoset
muokkaaNykypäivänä käytössä on sekä latinalainen että kyrillinen aakkosjärjestelmä, näistä latinalainen on kuitenkin yleisimmin käytetty. Muinoin bosnian kieltä kirjoitettiin myös bosančica- ja arebica-aakkosilla. Arebica (عَرَبٖىڄا) oli 1400-1900-luvuilla historian kautta Aljamido-kirjallisuuteenselvennä liittyvä ja sitä kautta kehittynyt persialais-arabialaisen aakkoston variaatio. [5]
Bosnian latinalaiset aakkoset
|
Bosnian kyrilliset aakkoset
|
Kielinäyte
muokkaaLatinalaisin aakkosin
muokkaa»Sva ljudska bića rađaju se slobodna i jednaka u dostojanstvu i pravima. Ona su obdarena razumom i sviješću i treba da jedno prema drugome postupaju u duhu bratstva.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [6]
Kyrillisin aakkosin
muokkaa»Cвa љyдскa биђa paђajy сe слoбoднa и jeднaкa y дoстojaнствy и пpaвимa. Oнa сy oбдapeнa paзyмoм и свиjeшђy и тpeбa дa jeднo пpeмa дpyгoмe пoстyпajy y дyхy бpaтствa.»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [7]
Lähteet
muokkaa- ↑ Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Indo-European Ethnologue: Languages of the World. 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Ethnologue: Bosnian (englanniksi) Viitattu 22.1.2015
- ↑ a b c Bosnian - Language Information & Resources www.alsintl.com. Viitattu 24.2.2016.
- ↑ esim. http://www.croatianhistory.net/etf/et04.html
- ↑ Hindi (2005). Keith Brown, ed. Encyclopedia of Language and Linguistics (2 ed.). Elsevier. ISBN 0-08-044299-4. ghb.ba. Arkistoitu 17.5.2014.
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
- ↑ Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bosnian kieli Wikimedia Commonsissa