Boysenmarja
Boysenmarja on vadelman (Rubus idaeus), karhunvatukan (Rubus fruticosus) ja näiden risteytymän (Rubus × loganobaccus) risteytys.[1] Boysenmarjojen tärkeimmät tuotantoalueet ovat Yhdysvaltain länsirannikolla, Chilessä ja Uudessa-Seelannissa.
Boysenmarjan löysi United States Department of Agriculturen George M. Darrow Rudolph Boysen -nimisen miehen entiseltä tilalta Pohjois-Kaliforniassa 1920-luvun lopulla. Rudolph Boysen oli tuottanut kahden eri kasvilajin risteymän.[2] Boysenmarja kehitettiin 1920-luvulla ja se oli suosiossa 1960-luvulle saakka. Kasvi kasvaa nopeasti, sen varret ovat pystyjä ja oksat rentoja. Se on piikikäs 1,2-2 m korkea pensas. Nuoret versot ovat vihreitä ja vanhemmat versot ruskeita. Kukat ovat valkoisia, 2-3 cm ja muodostavat terttuja. Boysenmarjan versot tarvirsevat tukia. Kasvi menestyy parhaiten valoisalla tai puolivarjoisella paikalla ainakin I-kasvuvyöhykkeellä.[3]
Boysenmarjaa käytetään elintarviketeollisuudessa esimerkiksi jogurteissa ja jäätelöissä.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ Vaughan, John Griffith: The New Oxford Book of Food Plants, s. 88. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0-19-954946-7 Teoksen verkkoversio. Arkistoitu 16.4.2014.
- ↑ Oregon Berries: Boysenberry Wayback Machine. Arkistoitu 21.10.2011. Viitattu 25.7.2017.
- ↑ Boysenmarja Niittytila. Viitattu 3.10.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ Aino boysenmarjajuustokakku 900 ml Jäätelöakatemia. Viitattu 3.10.2023.