Brittiläinen Amerikka
Iso-Britannian siirtomaat Pohjois-Amerikassa
Brittiläinen Amerikka ja brittiläinen Länsi-Intia (engl. British America and the British West Indies) oli kokonaisuus Brittiläisen imperiumin siirtomaita Pohjois-Amerikassa. Ensimmäiset onnistuneet brittisiirtokunnat perustettiin Pohjois-Amerikkaan vuonna 1607. Kolmetoista siirtokuntaa julistautui itsenäiseksi brittivallasta heinäkuussa 1776 perustaen Yhdysvallat.[1] Brittiläinen Amerikka lakkautettiin 1783, jolloin Ison-Britannian kuningaskunta tunnusti Yhdysvaltain itsenäisyyden. Jäljelle jääneeistä brittiläisistä alueista muodostettiin Brittiläinen Pohjois-Amerikka, josta myöhemmin tuli Kanada.
| Brittiläinen Amerikka British America and the British West Indies |
|||
|---|---|---|---|
1607–1783 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto |
Englannin siirtokunta (1607–1707) Ison-Britannian siirtokunta (1707–1783) |
||
| Pääkaupunki | hallittu Lontoosta | ||
| Edeltäjä(t) |
 Uudet-Alankomaat Uusi Ranska Espanjan Florida Uusi Ruotsi |
||
| Seuraaja |
 Brittiläinen Pohjois-Amerikka Brittiläinen Länsi-Intia Yhdysvallat Espanjan Florida |
||
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ A Summary View of the Rights of British America – Thomas Jefferson press-pubs.uchicago.edu.