Devon

Devon on hallinnollinen, muodollinen ja historiallinen kreivikunta Lounais-Englannissa, Bristolin kanaalin etelärannikolla ja Englannin kanaalin pohjoisrannikolla. Hallinnolliseen kreivikuntaan kuuluu kahdeksan hallintopiiriä ja sen keskuksena toimii Exeterin kaupunki; muodolliseen kreivikuntaan luetaan niiden lisäksi kreivikunnan hallinnosta riippumattomat Plymouthin ja Torbayn yhtenäishallintopiirit. Vuonna 2020 kreivikunnan alueella arvioitiin elävän noin 1 210 000 ihmistä.

Devon

Sijainti	Lounais-Englanti Englanti Yhdistynyt kuningaskunta
Pääkaupunki	Exeter
Pinta-ala	6 710 km2  (2016)
Hallinnolliset osat	Devon (d) Plymouthin kaupunki (d) Torbay (d)
Väkiluku	1 210 000 as.  (2020)
Asukastiheys	180 as./km2  (2020)
Motto	Auxilio Divino
NUTS	UKK43

Koordinaatit	50° 42′ P, 3° 48′ L

Historiallisissa yhteyksissä kreivikunnasta käytetään edelleen sen vanhaa, nykyisin epävirallista nimeä Devonshire – esimerkiksi Cavendishin suvussa periytyvä arvonimi on Devonshiren herttua.

Maantiede

Ilfracomben kaupunki Devonin pohjoisrannikolla.

Devonin pinta-ala on 6 707 neliökilometriä, ja se on pinta-alaltaan kolmanneksi suurin muodollinen kreivikunta Englannissa. Sitä ympäröivät Bristolin kanaali pohjoisessa, Somerset ja Dorset idässä, Englannin kanaali etelässä ja Cornwall lännessä. Sen alueelta löytyy niin tuulisia nummia, rikkonaista merenrannikkoa, kumpuilevaa maaseutua kuin perinteistä kulttuurimaisemaakin.

Kreivikunnassa on viisi maisemallisesti arvokkaaksi määriteltyä aluetta, kaksi kansallispuistoa ja kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Dorsetin ja Itä-Devonin rannikko sekä Cornwallin ja Länsi-Devonin kaivosmaisema. Dartmoorin kansallispuisto on yli 600 metrin korkeuteen kohoava nummialue, jota käytetään luonnonlaiduntamiseen, juomaveden ottoon, sotilaskoulutukseen ja matkailuun. Sinne on istutettu myös metsää. Yli 480 metrin korkeuteen kohoava Exmoorin kansallispuisto sijaitsee kreivikunnan pohjoisosassa ja ulottuu myös Somersetin alueelle. Se on maatalousvaltaisempi kuin Dartmoor, ja myös siellä harjoitetaan luonnonlaiduntamista ja matkailua.

Valtaosa Devonin joista saa alkunsa Dartmoorin ja Exmoorin ylängöiltä. Dartmoorista virtaa jokia säteittäin etelä- ja pohjoisrannikolle sekä länteen Cornwallin rajalle, jossa ne yhtyvät Englannin kanaaliin laskevaan Tamarjokeen. Exmoorin vedet valuvat Exejokeen ja Bristolin kanaaliin.

Devonin sisä- ja luoteisosat ovat nykyään laidunmaata. Dartmoorin eteläpuolella sijaitsevan South Hamsin hallintopiirin maaperä soveltuu hyvin maanviljelyyn. Hedelmällisintä maaperä on kuitenkin Kaakkois-Devonissa. Kreivikunnan lauhkea ilmasto muuttuu ankarammaksi sisäosien ylängöillä. Etelärannikolla vuotuinen sademäärä on 760 millimetriä, mutta Exmoorissa voi sataa vettä vuoden aikana 1 500 millimetriä ja Dartmoorissa jopa 2 000 millimetriä.

Devonin etelärannikolla sijaitseva Torbay on Englannin suosituimpia matkailukohteita, ja siitä käytetään hiekkarantojensa ansiosta lempinimeä ”Englannin Riviera”. Sen alueella sijaitsevat Torquayn, Babbacomben, Cockingtonin, Paigntonin ja Brixhamin lomakeskukset. Niistä tunnetuin on Torquay, jonka mikroilmastossa viihtyvät Uudesta-Seelannista tuodut palmumaiset viherliljapuut.

Historia

Ikivanha kiviristi lähellä Crazywell Poolia Dartmoorin nummella.

Devonista on löydetty runsaasti esihistoriallisia jäännöksiä, muun muassa toinen Britannian vanhimmista asuinpaikoista Kents Cavern, useita pronssikautisia jäännöksiä Dartmoorista ja rautakautisia linnavuoria ja maavalleja nummialueiden reunoilta ja jokien varsilta. Suurin linnavuori, Hembury Fort, oli luultavasti britteihin kuuluvien dumnonien pääkaupunki, kunnes roomalaiset perustivat Fosse Wayn päätepisteeseen etuvartioaseman nykyisen Exeterin paikalle. Nimi Devon tulee juuri dumnoneista, joiksi roomalaiset heitä kutsuivat.

Dumnonit onnistuivat torjumaan saksien hyökkäykset 600-luvulla, mutta Wessexin valtakunta alisti molemmat kansat hallintaansa. Devonista tuli kreivikunta 700-luvulla, ja se joutui daanien hyökkäysten kohteeksi vuosina 851–1003. Saksit rakensivat Exeterin, Barnstaplen, Totnesin ja Lydfordin paikalle neljä linnoitusta (burh), jotka houkuttelivat ympäristöönsä asutusta. Normannikuningas Vilhelm Valloittaja valloitti Exeterin vuonna 1068. Normannit rakensivat Exeteriin, Totnesiin, Okehamptoniin ja Plymptoniin linnat, joiden ympärille kasvoi kaupungit.

Dartmoorista louhittiin tinaa 1100–1600-luvuilla. Kaivosmiehet muodostivat itsenäisiä yhteisöjä, joilla oli omat tuomioistuimensa. Exeterin, Plymouthin, Barnstaplen ja Dartmouthin satamakaupungit saivat keskiajalla vaurautensa tinasta ja kankaista. 1800-luvulla sekä tina- että kangaskauppa hiipuivat, mikä johti maaltapakoon. Väestönkasvu kääntyi taas nousuun matkailun ansiosta, jonka suosiota rautatien saapuminen kiihdytti entisestään. 1800-luvun loppuun mennessä lyijy-, hopea-, rautamalmi, kupari- ja mangaanivarannot oli louhittu loppuun Devonin alueelta.

Hallinto

Devonin hallinnollisena keskuksena toimii Exeterin kaupunki, jossa sijaitsevassa kreivikunnantalossa valtuusto kokoontuu. Vuonna 2017 valitussa valtuustossa on 60 valtuutettua, joista 41 kuuluu konservatiivipuolueeseen, 7 työväenpuolueeseen ja 7 liberaalidemokraatteihin. Kreivikunnan hallinnon vastuulla on tuottaa monia alueen julkisista palveluista, muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, peruskoulutus, julkinen liikenne, tieverkko ja kirjastopalvelut.

Lordiluutnantti David Fursdon on edustanut Ison-Britannian kuningatarta Devonissa huhtikuusta 2015 lähtien.

Osa-alueet

Devonin muodollisen kreivikunnan alueella sijaitsevat seuraavat hallinnolliset alueet:

Devonin aluehallinto

1. taso: Hallintopiirit

2. taso: Kunnat

Hallinnon taso		Väkiluku (2020)	Lähde	Kartalla
Devonin kreivikunta:		811 000		1–7, 9
	North Devonin hallintopiiri *	98 000		1
	Torridgen hallintopiiri *	69 000		2
	Mid Devonin hallintopiiri *	83 000		3
	East Devonin hallintopiiri *	148 000		4
	Exeterin kaupunki *	133 000		5
	West Devonin kaupunkipiiri *	56 000		6
	Teignbridgen hallintopiiri *	135 000		7
	South Hamsin hallintopiiri *	88 000		9
Plymouthin kaupunki **		263 000		8
Torbayn kaupunkipiiri **		136 000		10
* Hallintopiiri ** Yhtenäishallintopiiri

Hallintopiirit jakaantuvat edelleen noin 370 kuntaan (civil parish), joilla on omat kunnan- tai kaupunginvaltuustonsa. Kunnat edustavat asukkaitaan paikallishallinnon ylempiin tasoihin nähden, tuottavat paikallisia palveluja ja pyrkivät parantamaan kunnan elintasoa. Ne voivat järjestää asukkailleen esimerkiksi vapaa-ajankeskuksia, puistoja, viljelypalstoja, bussikatoksia, julkisia jäteastioita ja parkkialueita.

Talous

Vuokrattavia rantamajoja Torquayssä.

Maatalous on yhä Devonin tärkein elinkeinomuoto – noin 30 prosenttia väestöstä saa elantonsa maataloudesta ja sen liitännöiselinkeinoista. Merkittävimpiä maatalouden haaroja ovat karjankasvatus sekä viljan- ja erityisesti ohranviljely, perunanviljely, kasvihuoneviljely, hedelmänviljely ja rehuntuotanto. Noin neljäsosa kreivikunnan pinta-alasta on nummea, jota käytetään luonnonlaiduntamiseen Exmoorissa ja Dartmoorissa. Nautoja kasvatetaan koko kreivikunnassa mutta etenkin sen etelä- ja länsiosissa. Myös lampaita kasvatetaan koko kreivikunnassa Itä-Devonia lukuun ottamatta. Vuosina 1964–1980 maatilojen lukumäärä väheni 25 prosenttia, mutta samalla niiden keskimääräinen koko kasvoi. Perinteisten siideritilojen määrä on vähentynyt ja siiderintuotanto on siirtynyt tehtaisiin.

Matkailu on tärkein elinkeino rannikolla ja sisäosien maaseudulla. Tärkeimmät lomakeskukset Ilfracombea lukuun ottamatta sijaitsevat etelärannikolla. Niitä ovat esimerkiksi Torbay, Paignton ja Brixham. Sekä pohjois- että etelärannikolla on paljon pieniä maalauksellisen kauniita kaupunkeja ja kyliä, kuten Salcombe, Lynmouth ja Clovelly. Palveluala työllistää kaksi kolmasosaa työväestöstä, mikä on enemmän kuin Britanniassa keskimäärin. Tämä johtuu matkailusta ja suuresta määrästä eläkeläisiä, joita lauhkea ilmasto ja kauniit maisemat houkuttelevat muuttamaan kreivikuntaan.

Kalastus on yhä tärkeää erityisesti Brixhamissa ja Plymouthissa, jossa on myös laivaston tukikohta. Merkittävimpiä kaivannaisia ovat Dartmoorista saatava kaoliini ja Boveyn jokilaaksosta saatava plastinen savi. Plymouth ja Exeter ovat tärkeimmät teollisuuskeskukset, ja myös Torbayssä, Barnstaplessa ja Newton Abbotissa on merkittävää tehdastuotantoa. Lisäksi Devonportissa on telakkateollisuutta ja Tivertonissa valmistetaan tekstiilejä, Totnesissa meijerituotteita, Dartingtonissa lasia, Axminsterissä villavaatteita ja Honitonissa pitsiä.

Liikenne

Veneitä Lynmouthin satamassa.

Tiestö

Devonin alueella kulkee neljä suurta tietä:

• Midlandsista tuleva moottoritie M5 päättyy Exeteriin;
• Lontoosta Land’s Endiin johtava valtatie A30 kulkee Devonin sisäosien läpi ja ohittaa Exeterin ja Okehamptonin kaupungit;
• Nottinghamshirestä ja Länsi-Englannista tuleva valtatie A38 kulkee Devonin eteläosien läpi ja ohittaa Exeterin ja Plymouthin kaupungit;
• Etelä-Englannista tuleva valtatie A35 päättyy Honitonin kaupunkiin Kaakkois-Devonissa.

Rautatiet

Lontoon Paddingtonin rautatieasemalta saapuva päärata kulkee Exeterin kautta Plymouthiin. Siitä erkanee sivuradat, joista toinen johtaa Barnstapleen pohjoisrannikolla ja toinen Torquayhyn ja Paigntoniin Torbayn alueella. Exeteriin johtaa myös toinen päärata, joka lähtee Lontoon Waterloon rautatieasemalta ja kulkee Basingstoken kautta.

Väestö

Vuonna 2020 Devonin kreivikunnassa oli noin 1 210 000 asukasta ja seuraavat yli kymmenentuhannen asukkaan asutuskeskukset:

Asutuskeskus	Hallinnollinen alue	Väkiluku (2020)	Lähde
Plymouth	Plymouth	240 000
Exeter	Exeter	128 000
Paignton	Torbay	67 000
Torquay	Torbay	51 000
Exmouth	East Devon	36 000
Barnstaple	North Devon	33 000
Newton Abbot	Teignbridge	27 000
Plymstock	Plymouth	26 000
Tiverton	Mid Devon	21 000
Bideford	Torridge	20 000
Brixham	Torbay	17 000
Teignmouth	Teignbridge	16 000
Dawlish	Teignbridge	13 000
Sidmouth	East Devon	13 000
Tavistock	West Devon	13 000
Ivybridge	South Hams	12 000
Kingsteignton	Teignbridge	12 000
Honiton	East Devon	11 000
Ilfracombe	North Devon	11 000
Northam	Torridge	11 000

Tunnukset

Lippu

Devonin lipussa on vihreällä pohjalla mustan reunuksen ympäröimä valkoinen risti. Lipun värit ovat olleet Devonin tunnusvärejä jo pitkään, ja useat kreivikunnan urheilujoukkueista käyttävät niitä peliasuissaan. Lippu valittiin BBC:n paikallisosaston vuonna 2002 järjestämässä suunnittelukilpailussa, ja sen suunnitteli opiskelija Ryan Sealey. Lippu on omistettu Devonin ja Cornwallin suojeluspyhimys Petrocille ja se otettiin viralliseen käyttöön 23. heinäkuuta 2003.

Pyhän Petrocin päivä

Devonin kreivikuntapäivää vietetään heinäkuun 4. päivänä Pyhän Petrocin muistoksi. Pyhä Petroc oli 500-luvulla elänyt keltti, joka levitti kristinuskoa Devoniin ja perusti sinne useita kirkkoja ja luostareita.

Nimikkokukka

Vuonna 2004 Devonin nimikkokukaksi valittiin kääpiöesikko Plantlife International -järjestön pitämässä yleisöäänestyksessä.

Perinneruoat

Devonilainen cream tea.

Devonin perinneruokia ovat muun muassa:

• Exeter scalloped oysters – gratinoituja ostereita tarjoiltuna kampasimpukan kuoresta;
• Devonshire scallops – juustolla, persiljalla ja sinapilla maustettua perunamuusia tarjoiltuna kampasimpukan kuoresta;
• Cream tea – paksulla kermalla (clotted cream) ja hillolla täytettyjä skonsseja, joita syödään yleensä teen kera;
• Devon flats – vaaleita pikkuleipiä;
• Tiverton chudleighs – makeita, hiivalla kohotettuja sämpylöitä, joita voidaan tarjoilla kermalla täytettyinä;
• Apple dappy – omenalla täytettyjä murotaikinaleivonnaisia.

Dittishamin kylän ympäristössä kasvatetaan Dittisham Plum -nimistä suurta, kullankeltaista luumulajiketta.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Devon Wikimedia Commonsissa

• Devon County Council (kreivikunnan hallinnon sivusto)
• Plymouth City Council (yhtenäishallintopiirin sivusto)
• Torbay Council (yhtenäishallintopiirin sivusto)
• Visit Devon (matkailusivusto)

Lounais-Englannin hallintopiirit