Wikipedia

Dnipro

kaupunki Ukrainassa
Tämä artikkeli kertoo ukrainalaisesta kaupungista. Dnipro on myös Dneprjoen ukrainankielinen nimi

Dnipro (ukr. Дніпро, Dnipro) on kaupunki Ukrainassa Kiovan eteläpuolella, Dneprjoen (ukr. Dnipro) varrella.[2] Dnipro on Ukrainan neljänneksi suurin kaupunki lähes miljoonalla asukkaallaan.[3] Se on myös Dnipropetrovskin alueen ja sen Dnipron piirin hallinnollinen keskus.

Dnipro
(Дніпро)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Dnipro

Koordinaatit: 48°27′0″N, 34°59′0″E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Dnipropetrovskin alue
Piiri Dnipron piiri
Perustettu 1776
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Ivan Ivanovytš Kulitšenko
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 405 km²
Väkiluku (2022)  ([1]) 968 502
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3
Postinumero 49 000
Suuntanumero(t) +380 56(2)









Dniproa on yleisesti pidetty kauniina kaupunkina. Sen vehreät puistokadut mutkittelevat molemmin puolin Dneprin rantavalleja. Vihreät puistot ja kukkulat tuovat oman säväyksensä kaupungin luonnonläheiseen mutta urbaaniin tunnelmaan. Dnipro on Ukrainan korkean teknologian, koulutuksen, koneenrakennuksen, lentokoneteollisuuden, metallurgian ja kaupankäynnin keskus. Kaupungissa sijaitsee muun muassa avaruusraketteja ja -laitteita valmistavaa teollisuutta.[4]

Nimi

muokkaa

Dnipron aiempia nimiä Venäjän keisarikunnan ajalta ovat Jekaterinoslav ja Novorossijsk, neuvostoaikana kaupunki sai nimekseen Dnipropetrovsk; nykyiseen muotoon Dnipro nimi muutettiin vuonna 2016.[4][5]

Historia

muokkaa

Dnipron alueella on ollut ihmisasutusta jo esihistoriallisista ajoista lähtien, muun muassa skyyttejä.

 
Kaupungin keskustaa vuonna 1910.
 
Ilmakuva kaupungista (2011)

Nykyisen Dniprona tunnetun kaupungin perusti ruhtinas Grigori Potjomkin keisarinna Katariina II:n käskystä vuonna 1776 Jekaterinoslavin (ven. Eкaтepинocлaвъ, ukr. Катеринослав) nimisenä Lošakivkan alueelle Samarajoen haarakohtaan. Vuoteen 1782 mennessä kaupungissa oli jo 2 194 asukasta, mutta koska kevättulvien sillä oli tapana muuttua suoksi, vuotta myöhemmin koko kaupunki jouduttiin siirtämään aivan muualle, tällä kertaa nykyiselle paikalleen. Jekaterinoslav perustettiin uudelleen vuonna 1783 Zaporižžjaan, Polovytsian kylään ja siitä oli tarkoitus tehdä todellinen suurkaupunki pitkine ja suorine katuineen, palatseineen sekä puutarhoineen.

Katariina kuoli vuonna 1796. Äitiään "perheriitojen" vuoksi vihannut kruununperijä Paavali I pysäytti kaupungin rakentamisen tyystin ja sen nimi muutettiin Katariinaa ylistävästä Jekaterinoslavista Novorossijskiksi. Tämä ei kuitenkaan kestänyt kovin pitkään, sillä Paavalin salamurhan jälkeen ja poikansa Aleksanteri I:n noustua valtaistuimelle vuonna 1801, kaupungin nimi palautettiin takaisin Jekaterinoslaviksi (1802).[4]

Muutoin kaupungissa ei kummoista kehitystä tapahtunut ennen kuin vuonna 1866 Donetskin hiilikaivosten perustaja, kymriliikemies John Hughes ja ukrainalainen Aleksandr Pol aloittivat rautamalmin kaivaukset Kryvyi Rihin alueella. Donetskista saatavaa hiiltä tarvittiin, jotta Kryvyi Rihin malmista saatiin sulatettua valurautaa, ja hiilen kuljettamiseen tarvittiin rautatie. Rautatie aloitti toimintansa vuonna 1884. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Dneprin ylittävä Merefan-H’ersonin rautatiesilta avattiin, alkoi Jekaterinoslavin asukasluvun ja teollisuuden huikea kehitys.

Vuonna 1899 perustettiin Jeketerinoslavin kaivoskoulu, joka 1913 kohotettiin instituutiksi. Tästä kehittyi nykyinen Dnipron kansallinen polytekninen yliopisto.[6] Jeketerinoslavin kaivosinstituutin opettajat olivat perustamassa myös Jekaterinoslavin yliopistoa, nykyistä Dnipron kansallista yliopistoa.[6][7]

Venäjän vallankumousta 1917 seurannut sekava yhteiskunnallinen tilanne halvaannutti kaupungin teollisuuden ja liike-elämän täysin. Vuonna 1926 kaupungin nimi muutettiin Dnipropetrovskiksi Dneprjoen ja silloisen Ukrainan kommunistijohtajan Grigori Petrovskin mukaan.

Niin sanottu "Dnipropetrovskin klaani" on perinteisesti ollut vahvassa asemassa Ukrainassa. Siihen kuuluivat neuvostojohtajat Leonid Brežnev ja Nikita Hruštšov sekä Ukrainan presidentti Leonid Kutšma ja pääministerit Pavlo Lazarenko ja Julija Tymošenko. "Dnipropetrovskin klaani" on perinteisesti kilpaillut vallasta Itä-Ukrainan Donetskin ja lännen Lvivin kanssa.[8]

Väestö ja kaupunkipiirit

muokkaa

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen väkiluvun lasku on jatkunut väestöarvioiden mukaan myös 2010- ja 2020-luvulla. [9][10][11][12][13][14][15][1] Venäjän hyökkäyssota (2022–) ja sitä edeltänyt Itä-Ukrainan sota on tuonut evakkoja kaupunkiin; toisaalta ilmaiskujen seurauksena pakolaisia on lähtenyt turvaan kauemmas.

Vuosi 1804
[16] 		1825
[16] 		1853
[16] 		1861
(noin)[10] 		1887
(noin)[10] 		1897
[17] 		1912
(noin)[10] 		1923[17] 1926[17] 1931[18]
Väkiluku &&&&&&&&&&&06389.&&&&006 389 &&&&&&&&&&&08412.&&&&008 412 &&&&&&&&&&013011.&&&&0013 011 &&&&&&&&&&019000.&&&&0019 000 &&&&&&&&&&047000.&&&&0047 000 &&&&&&&&&0112839.&&&&00112 839 &&&&&&&&&0218500.&&&&00218 500 &&&&&&&&&0126462.&&&&00126 462 &&&&&&&&&0187570.&&&&00187 570 &&&&&&&&&0315559.&&&&00315 559
Vuosi 1939[17] 1959
[19][17] 		1970
[20][17] 		1979
[21] 		1989[13] 1991
(noin)[16] 		2001
[9] 		2014
(arvio)[15] 		2022
(arvio)[1]
Väkiluku &&&&&&&&&0526998.&&&&00526 998 &&&&&&&&&0661547.&&&&00661 547 &&&&&&&&&0862100.&&&&00862 100 &&&&&&&&01066016.&&&&001 066 016 &&&&&&&&01177897.&&&&001 177 897 &&&&&&&&01203000.&&&&001 203 000 &&&&&&&&01065008.&&&&001 065 008 &&&&&&&&&0997754.&&&&00997 754 &&&&&&&&&0968502.&&&&00968 502

Vuonna 2001 kaupungin asukkaiden yleisimmät äidinkielet olivat väestönlaskennan mukaan: venäjä (&&&&&&&&&&&&&053.010000053,1 %), ukraina (&&&&&&&&&&&&&045.090000045,9 %), ja muut kielet (&&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001 %).[22]

Kaupunkipiirit

muokkaa
 
Dnipron piirit (englanniksi).

Dnipron kaupunki jakautuu kahdeksaan paikallishallinnolliseen alueeseen, kaupunkipiiriin. Piireistä viisi sijaitsee Dneprin oikean ja kolme vasemman rannan puolella.[23][24] Oheinen kartta kertoo kaupunkipiirien sijainnin. Kukin kaupunkipiiri on merkitty numerolla, jotka vastaavat alla olevan taulukon numerointia.[23][24][9][12][13][14][25]

Numero Kaupunkipiiri Ukrainaksi[23]
(ukwiki)		 Väkiluku
(VL 1989)[13]		 Väkiluku
(VL 1.12.2001)[14]		 Väkiluku
(arvio 2008)[14]		 OSM-kartta
1 Amur-Nyžnodniprovskin piiri Амур-Нижньодніпровський &&&&&&&&&0168768.&&&&00168 768 &&&&&&&&&0160572.&&&&00160 572 &&&&&&&&&0151515.&&&&00151 515 OSM
2 Ševtšenkon piiri Шевченківський
(aiemmin: Бабушкінський,
Babuškinskyi)		 &&&&&&&&&0179570.&&&&00179 570 &&&&&&&&&0159867.&&&&00159 867 &&&&&&&&&0148654.&&&&00148 654 OSM
3 Kirkkopiiri Соборний
(aiemmin: Жовтневий, Žovtnevyi)		 &&&&&&&&&0194286.&&&&00194 286 &&&&&&&&&0172002.&&&&00172 002 &&&&&&&&&0168021.&&&&00168 021 OSM
4 Teollisuuspiiri Індустріальний &&&&&&&&&0136532.&&&&00136 532 &&&&&&&&&0134924.&&&&00134 924 &&&&&&&&&0131496.&&&&00131 496 OSM
5 Keskustan piiri Центральний
(aiemmin: Кіровський, Kirovin piiri)		 &&&&&&&&&&097275.&&&&0097 275 &&&&&&&&&&072013.&&&&0072 013 &&&&&&&&&&064989.&&&&0064 989 OSM
6 Tšetšelivkan piiri Чечелівський
(aiemmin: Красногвардійський,
Krasnohvardijskyi)		 &&&&&&&&&0131356.&&&&00131 356 &&&&&&&&&0123022.&&&&00123 022 &&&&&&&&&0117984.&&&&00117 984 OSM
7 Novokodakin piiri Новокодацький
(aiemmin: Ленінський, Leninin piiri)		 &&&&&&&&&0180149.&&&&00180 149 &&&&&&&&&0162451.&&&&00162 451 &&&&&&&&&0169756.&&&&00169 756 OSM
8 Samaran piiri Самарський &&&&&&&&&&089961.&&&&0089 961 &&&&&&&&&&080157.&&&&0080 157 &&&&&&&&&&077092.&&&&0077 092 OSM

Liikenne

muokkaa

Dniprossa on kansainvälinen lentoasema, josta ennen Venäjän sotatoimia lensi päivittäin reittikoneita Euroopan suuriin kaupunkeihin. Myös junayhteydet Dnipron rautatieasemalta läntiseen Eurooppaan ja Venäjälle ovat hyvät.[26] Kiovasta Donetskiin johtava valtatie M04 (osa eurooppatietä E 50) kulkee kaupungin kautta, samoin Harkovasta etelään Krimin niemimaan Sevastopoliin johtava M26 (osa E 105:tä).[2] Linja-autovuorot kulkevat muun muassa Venäjälle, Puolaan, Saksaan, Moldovaan ja Turkkiin.

Kaupungin sisäisessä liikenteessä on 20 johdinbussia, 16 raitiovaunua, 150 linja-autoreittiä, 16 junayhteyttä esikaupunkeihin sekä vuonna 1995 valmistunut kuusiasemainen metro.

Urheilu

muokkaa

Dniprossa toimii Ukrainan neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla pelaava, mutta aiemmin huomattavaa kansainvälistäkin menestystä saavuttanut jalkapalloseura FK Dnipro.

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 28.6.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. ↑ a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)
  3. ↑ Deržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 3.3.2014. (ukrainaksi)
  4. ↑ a b c Dnipropetrovsk (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja muut teokset 2001, 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 3.3.2014. (venäjäksi)
  5. ↑ Dnipropetrovsk renamed as Dnipro Ukraine Today, 19.5.2016
  6. ↑ a b Serhiy Bilenky: Dnipro University of Technology Internet Encyclopedia of Ukraine. 2021. University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  7. ↑ The history of the University Dnipron kansallinen teknillinen yliopisto, nmu.org.ua. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  8. ↑ On Ukraine's Capitalist Path, Clique Mans Roadblocks, The New York Times
  9. ↑ a b c О. О. Пільонов: Dnipropetrovsk (Дніпропетровськ) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2008. Viitattu 28.6.2024. (ukrainaksi)
  10. ↑ a b c d Mykola Hlobenko & Volodymyr Kubijovyč: Dnipro Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 2018 (updated). Viitattu 28.6.2024. (englanniksi)
  11. ↑ O. H. Bažan: Dnipropetrovsk (Дніпропетровськ) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 1, s. 413-414; history.org.ua. 2004. Viitattu 28.6.2024. (ukrainaksi)
  12. ↑ a b Dnipropetrovsk (Дніпропетровськ) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 1: A-Ž, s.337-338. 1989. Viitattu 28.6.2024. (ukrainaksi)
  13. ↑ a b c d Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.6.2024. (venäjäksi)
  14. ↑ a b c d Tim Bespyatov (koonti): Україна / Ukrajina (Huom! Yksityishenkilön koostama taulukko Ukrainan kaupunkipiireistä, lähteitä ei esitetä, yksityishenkilön suojaamattomalla http-sivustolla) mashke.org. Viitattu 28.6.2024. (englanniksi), (ukrainaksi)
  15. ↑ a b H. M. Timoninoji: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2015 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2014 ja 1.1.2015) 2015. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), via archive.org. Viitattu 28.6.2024. (ukrainaksi)
  16. ↑ a b c d Naselennja mista (Населення міста) Dnipron kaupunki, gorod.dp.ua. Viitattu 13.7.2024. (ukrainaksi)
  17. ↑ a b c d e f Україна / Ukrajina (Huom! Yksityishenkilön koostama taulukko Ukrainan kaupungeista, arkistoitu sivusto) mashke.org. Viitattu 4.7.2024. (venäjäksi)
  18. ↑ Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Ukrainskaja SSR (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet, Ukrainan SNT:tä koskevat sivut 192–217 (pdf)) istmat.info. 1931. Moskova. Arkistoitu 6.6.2013. Viitattu 28.6.2024. (venäjäksi)
  19. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.6.2024. (venäjäksi)
  20. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.6.2024. (venäjäksi)
  21. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 28.6.2024. (venäjäksi)
  22. ↑ Дніпровська міська громада, Дніпровський район, Дніпропетровська область (Kartalta klikataan haluttu hromada, josta vuoden 2001 väestönlaskennan kielijakauma esitetään) socialdata.org.ua. Viitattu 13.7.2024. (ukrainaksi)
  23. ↑ a b c Administratibnyi rozpodil - Administratyvni raiony m. Dnipro (Адміністративний розподіл - Адміністративні райони м. Дніпро) Dnipron kaupunki, gorod.dp.ua. Viitattu 13.7.2024. (ukrainaksi)
  24. ↑ a b Raiony Dnipra (Районы Днепра) beautifuldnepr.com. Viitattu 13.7.2024. (venäjäksi)
  25. ↑ Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. Dnipro 89-90 ja 128-129. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4 (ukrainaksi)
  26. ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste (venäjäksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dnipro.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dnipro&oldid=22869209”
  NODES
Intern 2
OOP 3
os 66