Dortmund
Dortmund [ˈdɔɐ̯tmʊnt] on kaupunki Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, Ruhrin alueella, Saksassa. Ruhrjoki virtaa kaupungin eteläpuolelta ja Datteln–Hammin kanava kaupungin pohjoispuolelta. Dortmund–Emsin kanava päättyy Dortmundin satamaan lähes kaupungin keskustassa. Vuonna 2023 kaupungissa oli 612 065 asukasta, joten se oli osavaltionsa kolmanneksi suurin kaupunki.[2]
| Dortmund | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Dortmund |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Hallintoalue | Arnsberg |
| Varhaisin historiallinen maininta | 880 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Thomas Westphal (2020–; SPD) |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 280,4 km² |
| Korkeus | 50-254 m |
| Väkiluku (2023) | 612 065[1] |
| – Väestötiheys | 2182,8 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 44001-44388 |
| Suuntanumero(t) | 0231, 02304 |
Dortmund tunnetaan Westfalenin vihreänä kaupunkina. Lähes puolet sen alueesta on vettä tai viheralueita kuten Westfalenpark ja Rombergpark. Joulumarkkinat (Weihnachtsmarkt) on myös tunnettu tapahtuma. Dortmundin kuuluisia nähtävyyksiä ovat muun muassa Signal Iduna Park eli Westfalenstadion ja 208 metriä korkea televisiotorni Florianturm.[3]
Dortmundissa toimii vuonna 1968 perustettu teknillinen yliopisto.
Historia
muokkaaDortmund on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 880[4] nimellä Throtmanni, jolloin se oli pieni kylä. Vuonna 1152 keisari Fredrik Barbarossa rakennutti uudelleen tulipalon tuhoaman kaupungin ja piti siellä hoviaan kaksi vuotta. 1200-luvulla Dortmund liittyi Hansaliittoon ja saavutti vapaakaupungin aseman.[3]
Kaupunki menetti vapaakaupungin aseman vuonna 1803. Se liitettiin Napoleonin sotien jälkeen Preussiin. Teollistumisen aikana hiili, teräs ja olut toivat Dortmundille vaurautta.[3] Kaivosmuseo Zeche Zollern kertoo teollistumisen ajan tekniikasta ja työoloista, ja se kuuluu yhtenä kohteena Euroopan teollisen perinteen reittiin.
Dortmund oli yksi pahiten kärsineistä Saksan kaupungeista toisen maailmansodan aikana - liittoutuneiden pommikoneet tuhosivat kaupungin lähes täysin. Aluksi arvioitiin, ettei raunioitunutta keskustaa kannata rakentaa uudelleen, mutta jo vuonna 1950 kaupungissa oli taas puoli miljoonaa asukasta.[3]
Hallinto ja politiikka
muokkaaDortmund on yksi Nordrhein-Westfalenin osavaltion piirittömistä kaupungeista.[5] Dortmundin kaupunginvaltuusto ja pormestari valitaan nykyään viiden vuoden välein. Vielä vuonna 2020 pormestarin ja valtuuston kausi oli kuusi vuotta. Vuoden 2020 vaaleissa Saksan sosiaalidemokraattinen puolue (SPD) sai 27 paikkaa ja pormestariksi valittiin Thomas Westphal.[6][7]
Dortmund on historiallisesti ollut Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen vahvimpia kannatusalueita. Puolueen johtohahmoihin aikoinaan kuulunut Herbert Wehner kutsui kaupunkia SPD:n sydänmaaksi, ja liittokansleri Willy Brandtin mukaan Dortmund on SPD:n alueiden pääkaupunki. Kaupunkiin on vuodesta 1946 valittu joka kerta SPD:ta edustanut pormestari. Puolue sai peräti 61,2 prosenttia äänistä vuoden 1964 kunnallisvaaleissa. Sen jälkeen osuus on kuitenkin laskenut, mutta puolue on säilyttänyt paikkansa kunnallispolitiikassa.[8]
Osa-alueet
muokkaa
Dortmund jakautuu 12 osa-alueeseen (saks. Bezirk), jotka jakautuvat edelleen 62 kaupunginosaan (saks. Stadtsteile). Osa-alueet vastaavat monista kunnallishallinollisista asioista, ja niillä on vaaleilla valittu valtuusto.[9] Osa-alueet ovat:[10]
Talous
muokkaa
Dortmund on teollisuusalueen keskus, jonka keskeisimmät teollisuuden alat ovat tietotekniikka, mikro- ja nanotekniikka sekä innovaatiot.[11] Dortmund on ollut perinteisesti hiili- ja terästeollisuuden keskus. Kaivosteollisuuden alamäki 1950-luvun lopulla, ja 1970-luvun puolivälin teräskriisi johti nopeaan deindustrialisaatioon ja noin 90 000 työpaikan häviämiseen.[12] Dortmundin talouden uudellenjärjestäytyminen alkoi 1990-luvulla, ja kaupungin bruttokansantuote asukasta kohden sekä työttömyystilanne ovat selvästi kohentuneet sen jälkeen.[11]
Liikenne
muokkaaDortmundin lentoasema sijaitsee noin 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta itään. Sieltä lähtee sekä kotimaan- että ulkomaanlentoja.[13] Päärautatieasemaa käyttää päivittään yli 125 000 matkustajaa. Asemalta lähtee noin 195 kaukojunaa ja 495 lähijunaa päivässä.[14]Yliopistoalueella toimiva H-bahn on Saksan ainoa yksiraiteinen rautatie eli monorail. Se kuljettaa päivittäin noin 5 000 matkustajaa.[15]
Väestö
muokkaaDortmund on Nordrhein-Westfalenin kolmanneksi suurin kaupunki Kölnin ja Düsseldorfin jälkeen.[16] Vuonna 2023 kaupungissa oli 612 065 asukasta.[17]
Urheilu
muokkaaDortmundin Bundesligassa pelaava jalkapallojoukkue on nimeltään Borussia Dortmund (virallisesti Ballspiel-Verein Borussia 1909 e.V. Dortmund). Se on voittanut Mestarien liigan vuonna 1997. Kaupungissa järjestettiin vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen otteluita.
Kaupungissa sijaitsee syksyllä 2015 avattu Saksan jalkapallomuseo. Der Spiegel on hehkuttanut museota ”Jättiläismäiseksi leikkikentäksi kaikille jalkapallofaneille”.
Lähteet
muokkaa- ↑ Bevölkerung in Zahlen 2023 Dortmunder Statistik. Viitattu 11.6.2024. (saksaksi)
- ↑ Principal Cities Nordrhein-Westfalen Citypopulation
- ↑ a b c d Historical Facts of Dortmund Germany Smart Travel
- ↑ Rudolf Kötzschke (Hrsg.): Die Urbare der Abtei Werden a. d. Ruhr (= Publikationen der Gesellschaft für rheinische Geschichtskunde XX: Rheinische Urbare). Bd. 2: A. Die Urbare vom 9.-13. Jahrhundert. Hrsg. von Rudolf Kötzschke, Bonn 1908, Nachdruck Düsseldorf 1978, Bd. 3: B. Lagerbücher, Hebe- und Zinsregister vom 14. bis ins 17. Jahrhundert, Bonn 1908, Nachdruck Düsseldorf 1978, Bd. 4,I: Einleitung und Register. I. Namenregister. Hrsg. von Fritz Körholz, Düsseldorf 1978, Bd. 4,II: Einleitung, Kapitel IV: Die Wirtschaftsverfassung und Verwaltung der Großgrundherrschaft Werden. Sachregister. Hrsg. von Rudolf Kötzschke, Bonn 1958
- ↑ Anschriften Kreise, kreisfreie Städte, Städteregion Aachen (PDF) Beauftragte für Menschen mit Behinderung sowie für Patientinnen und Patienten in NRW. Viitattu 12.6.2024. (saksaksi)
- ↑ Office for Mayor and Council Affairs City of Dortmund. Viitattu 12.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Thomas Westphal - Lord Mayor of the City of Dortmund City of Dortmund. Viitattu 12.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Lenz Jacobsen: Die Stadt der Sozis Zeit Online. 15.2.2017. Viitattu 12.6.2024. (saksaksi)
- ↑ District Representatives City of Dortmund. Viitattu 12.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Stadtbezirksportale Dortmundin kaupunki. Viitattu 19.3.2010. (saksaksi)
- ↑ a b Dortmund, Germany (PDF) 10/2016. ICLEI. Viitattu 11.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Dortmund Urban Transitions Alliance. Viitattu 11.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Dortmund Airport (saksaksi)
- ↑ Daten und Fakten (Arkistoitu – Internet Archive) Dortmund Haupbahnhof (saksaksi)
- ↑ H-bahn Info (englanniksi)
- ↑ Top Ten der größten Städte am 31. Dezember 2022 Landesbetrieb IT.NRW. Viitattu 11.6.2024. (saksaksi)
- ↑ Bevölkerung in Zahlen 2023 Dortmunder Statistik. Viitattu 11.6.2024. (saksaksi)
