Eider
Eider (tansk. Ejderen) on 188 kilometriä pitkä joki Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Pohjois-Saksassa. Joki saa alkunsa pienistä puroista Kielin eteläpuolella ja virtaa pohjoiseen Westenseen läpi Kieliin, jossa se kääntyy länteen laskien lopulta Pohjanmereen.[1][2]
| Eider | |
|---|---|
 Eider kiemurtelee Dragessa |
|
| Alkulähde | Kielin eteläpuolella |
| Laskupaikka | Pohjanmeri |
| Maat |
 Saksa |
| Pituus | 188 km |
| Valuma-alue | 3 275 km² |
 |
|
Eider on kulkukelpoinen Rendsburgiin asti. Tämän jälkeen joki yhdistyy Kielin kanavaan, jota pitkin voi kulkea Itämerelle. Eiderin merkittävimmät sivujoet ovat Sorge ja Treene.[2] Joen suulle rakennettiin vuonna 1973 viiden kilometrin mittainen Eiderin tulvapato (Eidersperrwerk).[3]
Antiikin aikaan roomalaiset käyttivät Eideristä nimitystä Romani terminus imperii, Rooman valtakunnan (pohjoinen) raja. Myös Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta näki joen pohjoisrajanaan. Joesta tuli sittemmin Schleswigin ja Holsteinin välinen raja.[1] Tanskassa Eideriä pidettiin valtakunnan historiallisena etelärajana, sillä kuningas Hemming ja Kaarle Suuri olivat vuonna 811 sopineet rajan kulkevan siinä. Tanskan kansallisliberaalit ajoivat 1840-luvulta vuoteen 1864 Tanskan virallisena ulkopolitiikkana niin sanottua Eider-politiikkaa, jonka tarkoituksena oli yhdistää Schleswig kokonaan Tanskaan ja vakiinnuttaa valtakunnan eteläraja uudelleen Eiderille. Tämä johti kahteen sotaan Tanskan ja Saksan valtioiden välillä.[3][4]
Joen nykyisen nimen varhaisin tunnettu muoto on 800-luvulla käytetty Egidorae fluminis, joka on mahdollisesti johdettu muinaissaksista.[3]
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eider Wikimedia Commonsissa