Endonyymi
Endonyymi (kreikan sanoista ἔνδον, éndos, ’sisällä’, ja ὄνομα, ónoma, ’nimi’) tai autonyymi on kielitieteessä käytetty termi, jolla tarkoitetaan tietyn ihmisryhmän itsestään, kielestään tai omasta alueestaan käyttämää nimeä.[1] Endonyymin vastakohta on eksonyymi eli ulkoryhmän käyttämä nimi, ja kahta termiä käytetäänkin yleensä yhdessä käsiteparina.[2] Esimerkiksi ”Suomi” on suomenkielisten käyttämä paikallinen endonyymi, kun taas ”Finland” on lukuisien ulkoryhmien käyttämä eksonyymi.
Toisinaan eksonyymin ja endonyymin määrittely on hankalaa. Tutkijoiden parissa on keskusteltu muun muassa siitä, muuttuvatko esimerkiksi kyrillisistä latinalaisiin aakkosiin translitteroidut nimet endonyymeistä eksonyymeiksi. Toinen esimerkki määritelmän hankaluudesta on se, tulisiko kreikankielinen nimi Byzantion luokitella eksonyymiksi, jos sitä käyttää edelleen pieni kreikkalaisvähemmistö Istanbulissa.[2]
Eksonyymien ja endonyymien käyttö on myös usein politisoitunutta. Esimerkiksi englanninkielisessä käytössä on keskusteltu siitä, pitäisikö Ukrainan pääkaupungin Kiovan nimi kirjoittaa venäjänkieliseen lausumiseen perustuen Kiev vai ukrainankieliseen lausumiseen perustuen Kyiv. Nykyisin suositellaan jälkimmäistä.[2] Samaan tapaan Suomessa on 2020-luvulla keskusteltu muun muassa siitä, pitäisikö Valko-Venäjästä alkaa käyttää heidän omaan kieleensä perustuvaa muotoa Belarus, jonka kansainvälistä käyttöönottoa maan itsevaltaista presidenttiä Aljaksandr Lukašenkaa vastustava oppositioliike on pyrkinyt ajamaan.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Endonyymi Tieteen termipankki. Viitattu 23.2.2024.
- ↑ a b c Hämäläinen, Lasse; Raunamaa, Jaakko; Syrjälä, Väinö & Valtonen, Taarna: Kansainvälinen nimistöntutkijayhteisö koolla sähköisesti. Virittäjä, 2022, nro 1, s. 106–107. Kotikielen Seura. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.2.2022.
- ↑ Carolus Manninen: Pitäisikö Valko-Venäjän nimi muuttaa Belarusiksi? Suomen kielen emeritaprofessori kannattaa, Kotus eri linjoilla Yle. Viitattu 23.2.2024.