Enzo Bearzot
Enzo Bearzot (26. syyskuuta 1927 Aiello del Friuli, Italia – 21. joulukuuta 2010 Milano, Italia[1]) oli italialainen jalkapalloilija ja -valmentaja. Bearzot muistetaan parhaiten Jalkapallon MM-kullasta 1982 Italian maajoukkueen päävalmentajana.
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Enzo Bearzot | ||
| Syntymäaika | 26. syyskuuta 1927 | ||
| Syntymäpaikka | Aiello del Friuli, Italia | ||
| Kuolinaika | 21. joulukuuta 2010 (83 vuotta) | ||
| Kuolinpaikka | Milano, Italia | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1946–1948 | Pro Gorizia | ||
| 1948–1951 | FC Internazionale Milano | ||
| 1951–1954 | Calcio Catania | ||
| 1954–1956 | Torino FC | ||
| 1956–1957 | FC Internazionale Milano | ||
| 1957–1964 | Torino FC | ||
| Maajoukkue | |||
| 1955 | Italia | 1 | (0) |
| Valmennusura | |||
| 1964–1968 | Torino FC (apulaisvalmentaja) | ||
| 1968–1969 | Pro Prato AC | ||
| 1969–1974 | Italia (apulaisvalmentaja) | ||
| 1969–1975 | Italia, alle 23-vuotiaat | ||
| 1975–1977 | Italia (apulaisvalmentaja) | ||
| 1977–1986 | Italia | ||
Pelaajana
muokkaaBearzotin peliura oli varsin vaatimaton kestäen kuitenkin 18 vuotta. Pelipaikaltaan Bearzot keskuspuolustaja ja pelasi yhden maaottelun Italian jalkapallomaajoukkueessa.
Valmentajana
muokkaaPäätettyään peliuransa 1964 Torinossa, Bearzot jatkoi työskentelyä seurassa apuvalmentajana tehden töitä legendaarisen italialaisvalmentaja Nereo Roccon kanssa. 1968 Bearzot debytoi Serie C:ssä pelanneen Pro Praton päävalmentajana, mutta hänen uransa tärkein hetki oli siirtyminen Italian jalkapalloliiton päävalmentajaksi 1969. Hän toimi Italian jalkapallomaajoukkueen apulaisvalmentajana MM-kisoihin 1974 saakka. Vuonna 1975 Bearzot jätti alle 23-vuotiaiden maajoukkuevalmentajan tehtävät ja siirtyi takaisin maajoukkueen apulaisvalmentajaksi ja 1977 seurasi Fulvio Bernardinia päävalmentajana.
Bearzotin johdolla Italia sijoittui 1978 MM-kisoissa neljänneksi ja 1982 MM-kisoissa tuloksena oli maailmanmestaruus. 1986 MM-kisoissa Italia jäi neljännesvälieriin ja Bearzot jätti tehtävänsä kisojen jälkeen. Maailmanmestaruus palautti Italian jälleen maailman jalkapalloeliittiin, sillä edellisen mestaruuden maa oli saavuttanut vuoden 1938 MM-kisoissa Ranskassa.
EM-kisoissa Bearzot johdatti Italian neljänneksi 1980.
Bearzot kuoli 21. joulukuuta 2010 Milanossa pitkän sairauden murtamana 83-vuotiaana.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ Mestarivalmentaja Bearzot kuoli Yle Uutiset. 21.12.2010. Viitattu 21.12.2010.
- ↑ E' morto Enzo Bearzot Addio al c.t. di Spagna '82
Aiheesta muualla
muokkaa
| Edeltäjä: Fulvio Bernardini |
Italian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 1977–1986 |
Seuraaja: Azeglio Vicini |
1930 
Alberto Suppici | 1934 
Vittorio Pozzo | 1938 Vittorio Pozzo | 1950 Juan López | 1954 
Sepp Herberger | 1958 
Vicente Feola | 1962 Aymoré Moreira | 1966 
Alf Ramsey | 1970 Mário Zagallo | 1974 Helmut Schön | 1978 
César Luis Menotti | 1982 
Enzo Bearzot | 1986 Carlos Bilardo | 1990 Franz Beckenbauer | 1994 Carlos Alberto Parreira | 1998 
Aimé Jacquet | 2002 Luiz Felipe Scolari | 2006 Marcello Lippi | 2010 
Vicente del Bosque | 2014 Joachim Löw | 2018 Didier Deschamps