Epävirallinen oppiminen

Epävirallinen oppiminen (engl. nonformal learning) tarkoittaa tavoitteellista oppimista, joka ei kuitenkaan ole osa yhteiskunnan virallista koulutusta. Opintopiirit, kerhot, lukupiirit, partio sekä työpaikassa järjestetty koulutus ovat esimerkkejä epävirallisesta oppimisesta. Suomeksi käytetään myös nimitystä non-formaali oppiminen.

Merkittävä osa epävirallista oppimista on työssäoppiminen. Koulutuksen trendi 2000-luvun alussa on ollut lisääntynyt työssäopitun tunnustaminen virallisessa koulutuksessa. Myös työjaksojen lisääntyminen tutkinnoissa on osoitus epävirallisen oppimisen merkityksen kasvusta.

Katso myös

Lähteet

Sallila, Pekka & Vaherva, Tapio (toim.): Arkipäivän oppiminen. BTJ Kirjastopalvelu : Kansanvalistusseura : Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, 1998. ISBN 951-692-430-1
Heikkinen, Hannu L. T. & Tynjälä, Päivi: ”Työssä oppimisen monet muodot”, Osaaminen jakoon, s. 17-25. Jyväskylä: PS-kustannus, 2012. ISBN 978-952-451-565-8

Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.