Eure (joki)
Eure on Ranskan joki, joka saa alkunsa Perchen alueelta ja virtaa Ornen, Eure-et-Loirin, Euren ja Seine-Maritimen departementtien kautta Centre-Val de Loiren ja Normandian alueilla. Eure on Seineen vasemmalta puolelta laskeva sivujoki.
Eure | |
---|---|
Eure lähellä kohtaa, jossa se laskee Seineen |
|
Alkulähde |
Étang des Personnes, Étang de Rumen |
Laskupaikka |
Saint-Pierre-lès-Elbeuf |
Maat | Ranska |
Pituus | 228,7[1] km |
Virtaama | 26,2 m³/s |
Valuma-alue | 6017 km² |
Eure kartalla |
Eurejoen mukaan ovat saaneet nimensä Euren ja Eure-et-Loirin departementit.
Maantiede
muokkaaEure on 228,7 kilometrin pituinen.[1] Sen lähteet ovat Longny les Villagesin kunnassa Ornen departementissa.[1]
Eure virtaa myös Eure-et-Loirin, Euren ja Seine-Maritimen departementtien kautta. Sen varrella sijaitsevista paikkakunnista huomattavimpia ovat Chartres, Maintenon, Pacy-sur-Eure, Saint-Aquilin-de-Pacy ja Louviers. Euren suurimmat sivujoet ovat Avre ja Iton.
Eure laskee Seineen Saint-Pierre-lès-Elbeufissa Seine-Maritimen departementissa.[1]
Departementit ja kunnat
muokkaaEure kulkee seuraavien 91 kunnan alueella:[1]
Ornen departementissa
muokkaaEure-et-Loirin departementissa
muokkaaVirran kulkusuunnassa lueteltuina:
- Manou
- Fontaine-Simon,
- Belhomert-Guéhouville
- Saint-Maurice-Saint-Germain,
- Pontgouin
- Landelles
- Chuisnes
- Courville-sur-Eure
- Saint-Luperce
- Saint-Georges-sur-Eure
- Nogent-sur-Eure
- Fontenay-sur-Eure
- Mignières
- Thivars
- Ver-lès-Chartres) (Lochén kylä),
- Barjouville
- Morancez
- Luisant
- Le Coudray
- Chartres
- Lèves
- Champhol
- Saint-Prest
- Jouy
- Soulaires
- Saint-Piat
- Mévoisins
- Maintenon
- Pierres
- Villiers-le-Morhier
- Nogent-le-Roi
- Coulombs
- Lormaye
- Bréchamps
- Chaudon
- Villemeux-sur-Eure (Le Mensil-Ponceaun kylä)
- Charpont
- Écluzelles
- Luray
- Mézières-en-Drouais
- Sainte-Gemme-Moronval
- Cherisy
- Montreuil
- Abondant
- Sorel-Moussel
- Saussay
- Anet
- Oulins
- La Chaussée-d'Ivry
- Guainville.
-
Mylly Landellesissa.
-
Eure Lochén ja La Varennen välissä, Ver-lès-Chartresissa.
-
Eure kulkee Chartresin vanhan kaupungin halki.
-
Maintenonin linna nähtynä Eurelta
Euren departementissa
muokkaa- Saint-Georges-Motel
- Marcilly-sur-Eure
- Croth
- Ézy-sur-Eure
- Ivry-la-Bataille
- Garennes-sur-Eure
- Bueil
- Neuilly
- Breuilpont
- Merey
- Gadencourt
- Hécourt
- Fains
- Pacy-sur-Eure
- Croisy-sur-Eure
- Ménilles
- Vaux-sur-Eure
- Hardencourt-Cocherel
- Houlbec-Cocherel
- Jouy-sur-Eure
- Chambray
- Fontaine-sous-Jouy
- Autheuil-Authouillet
- Clef Vallée-d'Eure
- Cailly-sur-Eure
- Heudreville-sur-Eure
- Acquigny
- Le Mesnil-Jourdain
- Pinterville
- Louviers
- Incarville
- Le Vaudreuil
- Val-de-Reuil
- Léry
- Les Damps
- Pont-de-l'Arche
- Criquebeuf-sur-Seine
- Martot.
Le Vaudreuilin kunnan kautta kulkee Euren sivuhaara Morte Eure ("Kuollut Eure").[2]
Géoportailin mukaan Eure kulkee Euren departementissa, Autheuil-Authoillet'n ja Clef Vallée d'Euren välissä, myös Saint-Vigorin kunnan kautta, jolloin joki kulkee kaikkiaan 92 kunnan alueella.
-
Eure Cocherelissa Houlbec-Cocherelin kunnassa.
Seine-Maritimen departementissa
muokkaaSandren tietojen mukaan Eure kulkisi myös Saint-Aubin-lès-Elbeufin kautta, joka kuitenkin sijaitsee Seinen oikealla rannalla vastapäätä Euren yhtymäkohtaa.
Eure paikkakuntien nimissä
muokkaaValuma-alue
muokkaaRanskan kansallisessa vesistöjen tietojärjestelmässä (BD Carthage) jokien valuma-alueet on jaettu neljän tasoisiin pienempiin osiin: hydrografisiin seutuihin (ransk. régions hydrographiques), sektoreihin (ransk. secteurs), alasektoreihin (ransk. sous-secteurs) ja hydrografisiin vyöhykkeisiin (ransk. zones hydrographiques).[3] Euren valuma-alue jakautuu 22 hydrografiseen vyöhykkeeseen.[1] Valuma-alueen pinta-alasta 71,19 % on maatalousmaata, 22,24 % metsää ja puolittain luonnontilaista ympäristöä, 6,14 % rakennusmaata, 0,42 % vesistöjä ja 0,01 % kosteikkoa.
Vesihallinto
muokkaaVesihallinnollisesti Eure kuuluu Seine-Normandien alueeseen. Sen hallintoa johtaa Agence de l'Eau Seine-Normandie]] -niminen virasto.[4]
Seine-Normandien alueeseen kuuluva Seinen alajuoksun osa-alue jakautuu edelleen kahdeksaan hydrografiseen yksikköön:
Tärkeimmät sivujoet
muokkaaEuren tärkeimmät sivujoet ovat, lueteltuina yhtymäkohtien mukaan myötävirtaan:
- Eure-et-Loirin departementissa:
- Livier (oikealta, pituus 17 km)
- Coinon (vasemmalta, 22 km)
- Roguenette (oikealta, 14 km; laskee Eureen Saint-Prestissä
- Voise (oikealta, 33 km; laskee Eureen Pierresissä
- Drouette (oikealta, 40 km; laskee Eureen Villers-le-Morhier'ssa
- Maltorne (oikealta, 19 km; laskee Eureen Chaudonissa
- Blaise (vasemmalta, 49 km; laskee Eureen Cherisyssä
- Avre (vasemmalta, 80 km; laskee Eureen Montreuilissä
- Vesgre (oikealta, 45 km; laskee Eureen La Chaussée-d-Ivryssä.
- Euren departementissa:
- Iton, 132 km; laskee Eureen Acquignyssä.
Hydrologia
muokkaaEure Louviersissa
muokkaaLouviersissa, joka sijaitsee Euren alajuoksun varrella Euren departementissa, joen virtaamaa on seurattu 51 vuoden ajan (1971–2021).[5] Joen tämän kohdan kautta kulkevan osan valuma-alueen pinta-ala on 5 935 km2.[5]
Euren virtaama Louviersissa on keskimäärin 25 kuutiometriä sekunnissa.[5] Eri kuukausien kesken se jakautuu seuraavasti:
Moniin muihin jokiin verrattuna Euren virtaaman vuodenajoista riippuvat vaihtelut ovat varsin vähäisiä. Talvella ja keväällä virtaama on kuitenkin selvästi suurempi kuin kesällä ja alkukesällä. Suurimmillaan se on helmikuussa, keskimäärin 34,3 kuutiometriä sekunnissa, ja pienimmillään elokuussa, keskimäärin 17,9 kuutiometriä sekunnissa.
Pienimmät virtaamat
muokkaaVaikka Euren virtaaman säännölliset vaihtelut ovat melko vähäisiä, lyhytaikaiset epäsäännölliset vaihtelut saattavat olla varsin huomattavia. Keskimäärin joka viides vuosi sen valuma-alueella sattuu kuiva kausi, jolloin joen virtaama pienenee 12 kuutiometriin sekunnissa. Pienin mitattu kolmen peräkkäisen päivän keskivirtaama on ollut 10,4 kuutiometriä sekunnissa, 31. elokuuta - 2. syyskuuta 1991.
Tulvat
muokkaaSilloin tällöin Euressa esiintyy melko suuriakin tulvia. Suurin joessa Louviersin kohdalla mitattu hetkellinen virtaama on ollut 29. maaliskuuta 2021, jolloin se oli 139 kuutiometriä sekunnissa. Samana päivänä mitattiin myös joen suurin vuorokautinen keskivirtaama.[5] Keskimäärin joka toinen vuosi joen virtaama ylittää 66 ja joka viides vuosi 77 kuutiometriä sekunnissa. Arvo 89 m3 ylittyy kerran kymmenessä vuodessa, arvo 100 m3 kerran 20 ja arvo 110 m3 kerran 50 vuodessa.
Sademäärä
muokkaaEuren valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 133 millimetriä[5], mikä vastaa 4,2 litraa neliökilometriä kohti sekunnissa.[5] Tämä on selvästi vähemmän kuin useimmilla muilla seuduilla Pohjois-Ranskassa. Niinpä Seinen valuma-alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 240 millimetriä.
Nimen alkuperä
muokkaaGallialaisaikana Euren nimi oli Autura. Sen mukaan sai silloisen nimensä myös sen varrella sijainnut kaupunki Autricon, nykyinen Chartres.
Euren ja Eure-et-Loirin departementit ovat saaneet nimensä Eurejoen mukaan.
Ranskassa on yleistä, että jos eri puolilla maata on samannimisiä paikkakuntia, ne erotetaan toisistaan lisäämällä paikkakunnan alkuperäiseen nimeen prepositio sur ("päällä" tai myös "varrella") ja sen joen nimi, jonka varrella paikkakunta on. Tämän vuoksi myös Euren varrella on 18 kuntaa, joiden virallisiin nimiin kuuluu tarkenne "-sur-Eure."
Historia
muokkaaVuonna 1685 alettiin rakentaa Euresta Pontigouinin yläpuolelta Versaillesiin johtanutta noin 80 kilometrin pituista kanavaa, joka tunnetaan nimillä Euren kanava (ransk. Canal de l'Eure) tai Ludvig XIV:n kanava (ransk. Canal Louis XIV). Sen tarkoituksena oli johtaa vettä joesta Versaillesin hovin ja puutarhan tarpeisiin, mutta työ jäi kesken.[6] Samassa yhteydessä Vaubanin toimeksiannosta Eurejoki perattiin purjehduskelpoiseksi Maintenonin akveduktin rakentamiseen tarvittavien materiaalien kuljetusta varten. Muutamissa kohdissa Euren viereen rakennettiin sen suuntainen kanava. Yksi näistä kanavista kulkee Maintenonin halki.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Jeux de données et réferences: L'Eure Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l'eau (SANDRE). Arkistoitu 23.5.2022. Viitattu 14.6.2022.
- ↑ La Morte Eure Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l'eau (SANDRE). Viitattu 10.6.2022.
- ↑ Définitions: Zone hydrographique Sandre. Viitattu 14.6.2022.
- ↑ Missions et organisation Agence de l'eau Seine-Normandie. Viitattu 14.6.2022.
- ↑ a b c d e f g Synthèse: Données hydrologiques de synthèse (1971–2021) Banque Hydro. Ministère de l'écologie, du développement durable et de l'énergie. Viitattu 14.6.2022.
- ↑ Histoire du canal d'Eure: Aqueduc royal de Pontguin à Versailles claude.millereux.free.fr. Viitattu 14.6.2022.