Evijärvi (järvi)

Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan Evijärvellä sijaitseva järvi, jonka etelärannalta löytyy Evijärven kirkonkylä.

Evijärvi
Evijärvi kuvattuna Salmiahon sillalta.
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Etelä-Pohjanmaa
Kunnat	Evijärvi
Koordinaatit	63°25′01″N, 23°28′59″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Ähtävänjoen vesistö (47)
Valuma-alue	Ähtävänjoen keskiosan alue (47.02)
Tulouomat	Välijoki Lappajärvestä, Kirsinpäkki
Laskujoki	Ähtävänjoki Luodonjärveen
Taajamat	Evijärven kirkonkylä, Ina
Järvinumero	47.021.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	61,7 m
Pituus	10,5 km
Leveys	8,8 km
Rantaviiva	138,83 km
Pinta-ala	27,09 km²
Tilavuus	0,0312044 km³
Keskisyvyys	1,15 m
Suurin syvyys	3,81 m
Valuma-alue	1 748 km²
Keskiylivirtaama	28 m³/s
Keskivirtaama	14,2 m³/s
Keskialivirtaama	5,1 m³/s
Veden viipymä	25 d
Saaria	132
	Inansaari, Kettusaari
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Evijärvi on 10,5 kilometriä pitkä, 8,8 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 2 709 hehtaaria eli 27,09 neliökilometriä. Järveltä puuttuu avoin järvenselkä, koska sillä on hajallaan sijaitsevia suuria saaria. Rannoilta löytyy myös suuria niemiä tai lahtia. Järven luoteispuolella aukeaa 3,4 kilometriä pitkä haarautuva lahti, joka jää Lammassaaren taakse omaksi järvialueekseen. Toista sen lahdista kutsutaan Puotilahdeksi. Täältä alkaa Ähtävänjoki, joka on järven laskujoki. Evijärven koillispäässä sijaitsee suuri Inansaari, joka on yhdistetty mantereeseen kahdella pengertiellä. Pengertien kapeat silta-aukot eristävät taakse jäävän Kedonselän muusta järvestä tehokkaasti. Järven kaakkoisrannasta työntyy ulapalle kaksi kilometriä pitkä ja kilometrin leveä Halkonevan niemi. Se erottaa yhdessä Kettusaaren ja Hautasaaren kanssa järven koillis- ja eteläosat toisistaan. Järven etelärannassa sijaitsee kaksi lahtea, joiden välissä on kolme kilometriä pitkä Kultaniemi. Läntinen Kniivilänlahti on muuhun järveen yhteydessä vain pengertien Kivisillan kapean silta-aukon kautta. Itäpuoliseen Jokisuulahteen laskee Välijoki ja suuri osa lahdesta on rajattu suojelualueeksi . Lahti muodostaa yhdessä Elviikinlahden kanssa edellä mainittujen niemien ja Kettusaaren kanssa järvenosan, joka on yhteydessä muuhun järveen saarien välisten salmien kautta.

Evijärvessä on 132 saarta , joista suurimmat saaret ovat Kettusaari ja Inansaari. Kettusaaren ympäristössä sijaitsee vielä suuria saaria Hautasaari, Lammassaari ja Vähä Kettusaari. Kettusaaresta itään sijaitsevat Pihlajasaari, Luuholma, Iso-Ränskäri ja Vähä-Ränskäri. Inansaaren eteläpuolella ovat vielä Iso Karhusaari, Ahosaari ja Iso Latosaari. Muita saaria ovat lisäksi Mäntysaari, Pappilansaaret, Lehtisaari, Muikkusaari, Harjusaari, Ahvensaari, Karisaari, Kultasaari, Niittysaari, Niittykarit, Kotasaari, Selkäsaari, Pohjassaari, Siiverholma, Kuikkasaari, Vääräsaari, Kivilahdensaari ja Viskarinlippu. Monissa saarissa on vapaa-ajan asuntoja, mutta vain Inansaari on kiinteästi asuttu. Inansaaressa kulkee yhdystie 17907, joka yhdistää saaren Inan ja Kerttuan toisiinsa.

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuudeksi on määritetty 31,204 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 1,15 metriä. Järvi on suhteellisen tasapohjainen, sillä ainoat käytetyt syvyyskäyrät ovat 1,5 metriä ja 3,0 metriä. Yli kolmen metrin alueita on kaksi. Kettusaaren pohjoispuolella sijaitsee pieni syvänne ja Isoselällä, Ison Latosaaren ja Iso-Ränskärin välillä, sijaitsee laajempi syvänne. Järven syvänteissä on korkeintaan vain 3,81 metriä syvää.

Evijärven rantaviivan pituus on 138,83 kilometriä, josta merkittävä osuus (noin 43 kilometriä ) on suurien saarien rantaviivaa. Rantaan ulottuvia peltomaita esiintyy eri kohdissa rannikkoa. Rantojen kiinteistöjä on noin 700, joita käytetään kiinteään ja vapaa-ajan asumiseen . Suurin rannassa sijaitseva taajama on Evijärven kirkonkylä, joka sijaitsee järven eteläpuolella Kniivilänlahden pohjukassa. Muita kyliä ovat koillispäässä sijaitseva Ina ja luoteiskulmassa on rannasta kauempana sijaitseva Kerttua, jonka peltoalueet kuitenkin ulottuvat rantaan asti. Kirkonkylän kautta kulkee kantatie 63, joka väistää järven sen eteläpuolelta ja kääntyy idässä seuraamaan järvenrantoja kulkiessaan kohti Kaustista. Tie risteää kirkonkylässä kantatietä 68, joka seuraa järven länsipuolta matkallaan Pietarsaareen. Pohjoisrannikolle pääsee Inan ja Kerttuan väliseltä yhdystieltä 17907.

Historiaa

Järvenlaskut

Matalaa Evijärveä on laskettu useaan otteeseen. Tiedossa on ainakin vuosina 1869–1875, 1904–1908 ja 1930-luvulla tehdyt järvenlaskut. Niistä on muistoina lukuisat nykyrantoja korkeammalla sijaitsevat rantakivikot ja rantapenkat. Vuosina 1904–1908 suoritettiin järvenlaskut samaan aikaan Lappajärvessä ja Evijärvessä. Niistä paljastui vesijättömaata yhteensä 1 572 hehtaaria.

Vedenkorkeuden säännöstely ja juoksutus

Evijärven vedenpinnankorkeuksia on mitattu päivittäin vuodesta 1932 saakka. Nykyinen mittauspaikka on Joensuussa kirkonkylän lähellä ja kolmiaukkoinen säännöstelypato sijaitsee Ähtävänjoen suulla Kaarenhaarassa. Padon sivulla on kalatie, jonka virtaama on 2 kuutiometriä sekunnissa. Järven säännösteleminen on aloitettu vuonna 1960 aiemmin vuonna 1954 annetun luvan perusteella. Säännöstelylupa on valtiolla, jota Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus hallinnoi. Myöhemmin suunnitelmaa muutettiin ja sitä alettiin toteuttamaan vuonna 1975. Vuonna 1980 haki Vesihallitus muutosta aiempaan juoksutussuunnitelmaan, joka myönnettiin vuonna 1981 ja se oli voimassa vuoteen 1987 asti. Vuonna 1991 otettiin käyttöön uusin juoksutuskäytäntö, jota noudatetaan edelleen. Säännöstely on alussa toteutettu vesivoimaloiden tarpeita ajatellen, mutta niiden merkitys on kokonaiskuvassa vähentynyt. Vedenpinnan säännöstelyväli on 0,75 metriä ja säännöstelytilavuus 13 miljoonaa kuutiometriä (eli yli 40 % järven tilavuudesta). Vuosittaiset virtaamat on mitattu alapuolisella Kattilakosken voimalaitoksella vuodesta 1996 alkaen. Seuraavat arvot on saatu vuosina 1996–2019. Ähtävänjoen keskivirtaama on 14,2 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama 28 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaama 5,1 m³/s (MNQ). Suurin juoksutusvirtaama on ollut 38 m³/s (HQ) ja pienin virtaama on säännöstelyn takia ollut 4 m³/s (NQ).

Vuoden 1960 juoksutussääntö laski järven vedenpinnan tulvakorkeuksia 30 senttimetriä, mutta ala- ja keskikorkeudet säilyivät ennalleen. Vuoden 1975 juoksutussäännöllä tulvakorkeudet alenivat 10 senttimetriä lisää ja saman verran alenivat järven keskikorkeudet. Vuoden 1980 lupahakemus koski vedenkorkeuksien vaihtelun joustavuuden lisäämistä. Vuoden 1995 jälkeen on järven vettä juoksutettu niin, että tulvakorkeudet laskivat 15 cm, keskivedenpinta nousi 3 cm ja alimmat vedenkorkeudet nousivat 30 cm aikaisemmista korkeuksista. Nykyisellä juoksutussäännöllä kesäaikana vedenpinnan korkeudeksi tavoitellaan 61,60–61,75 metriä mpy. (+N60) säännöstelyn alarajan ollessa 61,40 metriä ja ylärajan 62,15 metriä mpy. Keväällä varaudutaan kevättulviin, jolloin tammikuusta ja maaliskuuhun pidetään tavoitteena 61,45–61,55 metriä. Juoksutuksen toteutuksessa on kuunneltu alueen asukkaiden toiveita ja vedenkorkeudet ovat olleet lupaehtoja hieman korkeammalla. Kartoissa järven vedenpinnan korkeus on 61,7 metriä mpy. Vuonna 2018 lupaehtoja on alettu tarkastelemaan uudelleen.

1980-luvulla Lappajärven keskustan jätevedet johdettiin Kirsinpäkkiä pitkin Evijärven Kniivilänlahteen. Syksyllä 1985 evijärveläiset järjestivät mielenosoituksen Lappajärven kunnantalon edustalla jossa he "pesivät" tällä Evijärveen johdetulla haisevalla likavedellä Lappajärven kunnantalon pihan.

Luontoarvoja

Yleistä

Evijärvi on perusluonteeltaan läpivirtausjärvi, mutta se sokkeloinen saarista estää osassa järveä veden vaihtumista. Evijärven laskennallinen viipymä on 25 vuorokautta. Järvi on tyypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on tyydyttävä ja jonka vedenlaatu on hyvää heikompi. Se on matala ja rehevä järvi, jossa viihtyvät vesilinnut. Se onkin valtakunnallisesti merkittävä lintujärvi. Järven etelärannassa Jokisuunlahdella on lintutorni. Järvellä pesii Suomen suurimpia, ellei peräti suurin mustatiiran yhdyskunta . Vesikasvillisuuden tila on hyvä ja sitä riittää matalassa järvessä kauaksi rantaviivalta. Kasvillisuuskartoituksessa tavattiin 41 putkilokasvilajia ja yleisimmät kasvit olivat järviruoko, ulpukka, kurjenjalka, myrkkykeiso ja terttualpi. Harvinaisia kasveja esiintyy alueellisesti. Niitä ovat esimerkiksi jokileinikki, kapeaosmankäämi, suomenlumme ja vellamonsammal. Jokisuunlahdella on runsas viitasammakon esiintymä . Kesällä 2020 Evijärvellä esiintyi laajasti ja pitkään runsaita sinileväkukintoja. Järven kalasto muodostuu pääasiassa ahvenesta, särjestä, hauesta, lahnasta, salakasta, kiskestä, kuhasta, kuoresta, mateesta, siiasta ja taimenesta. Kniivilänlahdella ja Jokisuunlahdella ahven ja särki muodostavat 99 % kalojen biomassasta. Kalastajat pyytävät kalaa muuallakin kuin rantojen rehevissä lahdissa. 2000-luvun alun kalastustiedustelujen mukaan ahven, särki ja lahna muodostavat 80–90 % saaliista. Järven säännöstelystä ja jokien koskien ruoppauksesta johtuen säynen esiintyminen on vähentynyt selvästi. Koskien perkaaminen on tuhonnut säyneen kutupaikat, ja se on vaikuttanut sen lisääntymisedellytyksiin . Järven alkuperäinen siikakanta vaikuttaa hävinneen, ja syyksi on arveltu järven kutukivikoiden liettymisen ja Välijoen koskien perkaukset .

Vedenlaatu

Evijärven vedenlaatua on tutkittu ottamalla siitä runsaasti vesinäytteitä vuodesta 1962 alkaen. Koska järvi on rehevöitymässä, on sen ravinnetilannetta seurattu tarkasti. Vuosina 1979–1986 oli kesäaikana kokonaisfosforin pitoisuudet vedessä keskimäärin 26 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja kokonaistypen pitoisuudet 580 μg/l. Pitoisuuksissa oli vaihtelua fosforin osalta 13–40 μg/l ja typen osalta 450–1 300 μg/l. Vuosien 1999–2016 vesinäytteissä olivat pitoisuudet fosforin osalta keskimäärin 40 μg/l ja typen osalta 680 μg/l. Pitoisuuksien vaihtelut olivat kyseisenä aikana vastaavasti 25–52 μg/l ja 400–900 μg/l. Typen pitoisuudet ovat mittaushistorian aikana vaihdelleet voimakkaasti. Fosforin pitoisuuksissa on havaittavissa asteittaista kasvua, joka on johtanut yli 30 μg/l pitoisuuksiin 2000-luvulle tultaessa. Rehevöityminen on pisimmällä Jokisuulahdella, minne Välijoki laskee vetensä. Kuitenkaan muualla järvessä eivät ravinteet aiheuta talvella hapettomuutta, koska järven läpi käy niin voimakas virtaus.

Natura-alue

Evijärven eteläosissa sijaitsevalle Jokisuunlahdelle ja lahden viereisellä niemellä sijaitsevalle Valmosannevalle on rajattu Natura 2000- hankkeeseen liitetty luonnonsuojelualue (FI1000016, 235 hehtaaria). Jokisuunlahti on matala, tasapohjainen ja Välijoen rehevöittämä lahti, jossa viihtyy monilajinen ja runsas linnusto. Suojeltu vesialue kattaa koko lahden Varissaareen ja Reiterinholmaan asti, mutta pois lukien Reiterinholman ja Vilvistin linjan itäpuolinen vesialue. Valmosanneva on lähes luonnontilainen keidassuo, jonka on reunoiltaan rämettä ja keskeltä nevaa. Suojelualueeseen kuuluva osa seuraa pohjois- ja länsiosissa peltoaluetta ja sen reunametsiä lukuun ottamatta aivan lounais- ja eteläosia, jossa sijaitsee esimerkiksi jätevedenpuhdistuslaitos. Jokisuunlahdelle suunnitellaan kunnostustöinä esimerkiksi vesikasvillisuuden niittoa sekä virtausuomien ruoppauksia.

Vesistösuhteet

Evijärvi sijaitsee Ähtävänjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 47) Ähtävänjoen keskiosan alueen (47.02) Evijärven lähialueella (47.021). Evijärven valuma-alueen pinta-ala on 1 748 neliökilometriä, josta suoraan Evijärven lähialueen muodostaa 105 neliökilometriä laaja alue. Ähtävänjoen vesistö on alajuoksulta kapea valuma-alueen osa, joka alkaa levenemään yläjuoksulle päin tultaessa. Evijärven lähialueen leveys on noin 12 kilometriä, mikä on myös Ähtävänjoen keskiosan alueen suurin leveys Lappajärvelle asti. Lappajärvestä laskee alas Evijärveen Välijoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 1 602 neliökilometriä .

Evijärveen laskee muutama joki tai oja, joiden valuma-alueet muodostavat joko oman toisen jakovaiheen valuma-alueensa tai ne sisältyvät Evijärven lähialueeseen. Kirsinpäkin valuma-alue (47.024) on yhtä pitkä kuin Välijokikin, mutta suhteellisen kapea. Kirsinpäkki on alajuoksultaan perattu tai kaivettu kanavaksi, joka on johdettu alavan peltoalueen halki Evijärven kirkonkylällä Kniivilänlahteen. Sen valuma-alueella virtaa myös Mustapäkki, joka alkaa Mustajärvestä ja virtaa alas suorin linjauksin yhtyen Kirsinpäkkiin peltojen keskellä. Kirsinpäkin alajuoksulla sijaitsee Vähäjärvi (9 ha), joka on jokeen yhteydessä kuin järvenlahti. Muut laskuojat sisältyvät Evijärven lähialueeseen. Tällaisia ovat Kuusinevalta alkava Heinämaanoja, joka laskee Kniivilänlahteen, kuivatetulta Kortejärveltä alkava Soininoja, joka laskee myös Kniivilänlahteen, sekä Mouhaanoja, joka laskee Hesveanselälle Inan kylässä. Mouhaanojan valuma-alueella sijaitsevat Emasjärvi (87 ha) ja Vähä-Emas (18 ha).

Ähtävänjoki on järven laskujoki, joka on 61 kilometrin pituinen. Joki laskee Luodonjärveen Pietarsaaren lähellä. Luodonjärvi on pengertämällä merestä erotettu matala tekojärvi, joka on tarkoitettu raakavesilähteeksi teollisuudelle ja yhteiskunnalle.

Katso myös

• Luettelo Suomen Natura 2000 -alueista

Aiheesta muualla

• KOHO – Evijärven kunnostus
• Leiwo, Hanne & Salomäenpää, Minna: Järven pinnan korkeus ajoi kuntalaiset kahteen leiriin Evijärvellä – pikkukunnan päätöksentekokin meni solmuun, YLE, 2020