Exlibris

Exlibris (lat. ex libris "kirjakokoelmasta") on kirjan ensiölehdelle liimattava kirjanomistajan merkki, joka yleistyi renessanssin aikana. Tunnuksessa on yleensä omistajan nimikirjaimet sekä vaakuna tai muu kuvio ja mahdollisesti lyhyt teksti.

Exlibris kirjanomistajan merkki

Nimitys tulee latinankielisistä sanoista ex libris, jotka tarkoittavat kirjaimellisesti kirjoista, merkitystä laajentaen myös kirjojen joukosta eli kirjastosta. Merkissä teksti on aina kahdessa osassa, muodossa ex libris, jolloin L voi olla myös iso kirjain; käsitteenä exlibris-sana kirjoitetaan yhteen. Merkin oikeaoppinen paikka on kirjan etusisäkannessa, sen vasemmassa yläkulmassa, mutta sääntö ei ole enää tiukka. Kirjan kaunistukseksi tarkoitettu exlibris voidaan kiinnittää myös oikeaan ylänurkkaan, ettei se jää paperikannen läpän taakse piiloon.

Exlibrikset ovat omalta osaltaan olleet liittämässä kirjaa ja kuvataiteita yhteen. Exlibrikset ovat parhaimmillaan pienoistaidetta, joita aikaisemmin saivat suunnitella vain tietyt taiteilijat. Nykyisin exlibriksiä suunnittelevia taiteilijoita on lukuisia. Aihe merkkiin tulee aina kirjan haltijan mukaan eli aihe yleensä symboloi asioita, jotka ovat merkin omistajan elämässä tärkeitä, kuten ammattia, harrastuksia, kotiseutua, sukua, arvoja tai muita merkin omistajaan liittyviä asioita.

Entisaikoina exlibriksiä ei saanut tehdä ja suunnitella kuka vain, mutta nykyaikana lupa exlibriksien piirtämiseen on vapautunut oppipoika–kisälli–mestari -järjestelmän jäätyä pois. Yksinkertaisia exlibriksiä on jopa myytävänä painotuotteina kaupoissa. Näistä merkeistä ei kuitenkaan todellinen exlibris-harrastaja tai -keräilijä innostu, vaan katsoo ne tusinatuotteiksi. Itseään ja kirjojaan arvostava henkilö piirtää exlibriksensä joko itse tai, kuten useimmiten, tilaa sen kuvataiteilijalta. Aikaisemmin exlibrikset olivat erittäin arvostettuja kuvittajan suunnittelemia ja piirtämiä merkkejä, ja nykyisinkin exlibris voi olla pieni taidegrafiikan uniikkilehti.

Tunnettuja suomalaisia exlibris-taiteilijoita ovat olleet Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Erkki Tanttu.

Exlibristen keräily on suosittua asian harrastajien ja bibliofiilien keskuudessa.

Lähteet

• Kämäräinen, Aki et al. (toim.): Suomen ja maailman taide - Hakemisto, Sanasto. WSOY, 1986. ISBN 951-0-10729-8

Kirjallisuutta

• Kinos, Mirjam: Exlibris, Pohjoinen , 1989. ISBN 951-749-090-9
• Allen, Charles D., American Book-Plates (Arno 1968).
• Arellanes, Audrey S., ed., Bookplates (Gale Res. 1971).
• Arellanes, Audrey S., Bookplates in the News (Gale Res. 1986).
• Faber, Bookplates in Britain (1984).
• Johnson, Fridolf, A Treasury of Bookplates from the Renaissance to the Present (Dover 1978).
• Jones, Louise S., Human Side of Bookplates (Ward Ritchie Press 1959).
• Shickell, Edward H., Bookplates for Libraries: Contemporary Designs for School, Public, College and University Libraries (Beacham 1968).
• Sibbett, Ed, Children's Bookplates and Labels (Dover 1977).
• Ellilä, E. J., Suomalaisia kirjanomistajanmerkkejä. (Gummerus 1938)
• Ellilä, E. J., Tämä on minun exlibrikseni : uusia suomalaisia kirjanomistajanmerkkejä. (Gummerus 1949)
• Erkki Tantun Exlibriksiä, (Tuli 1948)

Aiheesta muualla

• Suomen Exlibrisyhdistys
• Exlibris Aboensis
• Akseli Gallen-Kallelan piirtämiä exlibriksiä Valtion taidemuseon kokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Oulun yliopiston kirjasto: Mirjam Kinoksen exlibris-kokoelma
• International Federation of Ex-libris Societies (FISAE) (englanniksi)
• Bookplates, ex libris design and art / Historic and new bookplates, Berlin (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Deutsche Exlibris-Gesellschaft (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
• American Society of Bookplate Collectors & Designers (englanniksi)
• Ankara Ex-libris Society (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Artifex (englanniksi)
• Ainslie Hewett Bookplate Collection, Margaret M. Bridwell Art Library, University of Louisville (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Hnizdovsky Ex Libris (englanniksi)
• Ex Libris-merkit, Seura, 18.05.1938, nro 20, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot