Ferenc Szálasi
Ferenc Szálasi (s. 6. tammikuuta 1887 Kassa, Itävalta-Unkari – 12. maaliskuuta 1946 Budapest, Unkari) oli unkarilainen poliitikko, natsien tukeman Nuoliristin johtaja ja Unkarin pääministeri 1944–1945.[1]
| Ferenc Szálasi | |
|---|---|
 Unkarin johtoon kohonnut Szálasi lokakuussa 1944. |
|
| Kansakunnan johtaja - valtionhoitajan tehtävät | |
| Edeltäjä | Miklós Horthy |
| Seuraaja | Kansallisneuvosto |
| Unkarin pääministeri | |
| Edeltäjä | Géza Lakatos |
| Seuraaja | Béla Miklós |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. tammikuuta 1887 Kassa, Unkarin kuningaskunta |
| Kuollut | 12. maaliskuuta 1946 (59 vuotta) Budapest, Unkari |
| Ammatti | Upseeri, poliitikko |
| Puoliso | Gizella Lutz |
| Tiedot | |
|
Huomautukset Valtaannousu vallankaappauksella eli valtionhoitaja Horthyn ja pääministeri Lakatosin vangitseminen. Szalasin valta päättyi puna-armeijan vallatessa Unkarin. Siirtyi maanpakolaisuuteen Saksaan ennen amerikkalaisten takaisin siirtoa Unkariin tuomittavaksi. |
|
Szálasi värväytyi nuorena armeijaan ja taisteli ensimmäisessä maailmansodassa. Hän toimi 1930-luvulla Unkarin armeijan pääesikunnassa ja lähti 1930-luvulla mukaan politiikkaan. Hän perusti 1935 kansallisen tahdon puolueen, jonka ohjelmaan kuului rasismi ja unkarilainen kiihkoisänmaallisuus. Hallitus kielsi puolueen, mutta 1937 Szálasi perusti uuden, Unkarin kansallissosialistisen puolueen. Turvallisuuspoliisi pidätti Szálasin.[2]
1940 Szálasi vapautui vankilasta ja nousi Nuoliristin johtajaksi.
Saksan sotaonnen kääntyessä toisen maailmansodan loppuvaiheessa valtionhoitaja, amiraali Miklós Horthy alkoi tunnustella mahdollisuuksia sodasta irrottautumiseen.[3] Tunnustelut kuitenkin epäonnistuivat, ja saksalaiset pakottivat Horthyn nimittämään maaliskussa 1944 uuden saksalaismielisen hallituksen.[4] Horthy jäi edelleen valtionhoitajaksi, mutta yritti lokakuussa 1944 uudelleen irrottautua Saksan liittolaisuudesta[5], jolloin nuoliristiläiset (Unkarin natsit) kaappasivat vallan, ja Horthyn tilalle valtionpäämieheksi nousi heidän johtajansa Ferenc Szálasi[6] [7] aloittaen terrorikampanjan, joka oli suunnattu juutalaisia ja toisinajattelijoita vastaan. Nuoliristillä oli läheiset yhteydet muun muassa Adolf Eichmanniin, joka siirrätti satojatuhansia juutalaisia Puolan alueelle perustetuille keskitysleireille.
Kun venäläiset valtasivat Unkarin alkuvuodesta 1945, Nuoliristi hävisi, ja osa sen johtomiehistä pakeni. Szálasi pidätettiin sodan lopussa Saksassa, kuljetettiin Unkariin ja asetettiin kansantuomioistuimen eteen Budapestissa. Hänet tuomittiin kuolemaan sotarikoksista ja rikoksista ihmiskuntaa vastaan ja hirtettiin maaliskuussa 1946.[8]
Lähteet
muokkaa- ↑ Ferenc Szálasi Encyclopaedia Britannica. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Minne Unkari on menossa? Helsingin Sanomat, 17.8.1944, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Kurt von Tippleskirch: Toisen maailmansodan historia - osa 4, s. 142. WSOY, 1960.
- ↑ Stojayn hallitus ei ole Quisling-hallitus. Helsingin Sanomat, 24.3.1944, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Unkari kansalaissodan partaalla - Horthyn hallitus hyväksynyt liittoutuneiden välirauhan ehdot. Helsingin Sanomat, 17.10.1944, s. 4. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Unkari kansalaissodan partaalla - Horthyn hallitus hyväksynyt liittoutuneiden välirauhan ehdot. Helsingin Sanomat, 18.10.1944, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Horthy eronnut; Szalasy v.t. valtionhoitaja. Helsingin Sanomat, 17.10.1944, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Szalasi, Ferenc Yad Vasham. Shoah Resource Center, The International School for Holocaust Studies. Viitattu 3.7.2021.