GTK

GTK eli GIMP Toolkit (aikaisemmin GTK+) on useissa käyttöjärjestelmissä toimiva graafinen käyttöliittymäkirjasto. Se on Qt:n ohella suosituimpia X-ikkunointijärjestelmälle kehitettyjä käyttöliittymäkirjastoja. GTK on ohjelmoitu C-kielellä ja lisensoitu LGPL-lisenssillä. Nykyään se on GNU-projektin osa.

GTK
Kehittäjä	The GTK Team
Kehityshistoria
Ensijulkaisu	14. elokuuta 1998
Vakaa versio	4.16.7 (24. marraskuuta 2024)
Tiedot
Ohjelmistotyyppi	käyttöliittymäkirjasto
Alusta	Alustariippumaton
Ohjelmointikielet	C
Lisenssi	LGPL
Aiheesta muualla
Verkkosivusto
Infobox OK

Alun perin GTK kehitettiin GIMP-kuvankäsittelyohjelmaa varten. Nykyään GTK on käytössä useissa merkittävissä Unix/Linux-järjestelmien työpöytäympäristöissä. Esimerkiksi GNOME ja Xfce rakentuvat sen päälle. Myös kämmenmikrojen Maemo-kehitysalusta käyttää GTK:ta. Se on käytössä joissakin suosituissa käyttöjärjestelmäriippumattomissa ohjelmissa kuten Pidginissä.

Historia

GTK kehitettiin GIMPin tarpeisiin.

GTK:n kehittivät alun perin Spencer Kimball, Peter Mattis ja Josh MacDonald vuonna 1997 GIMP-kuvankäsittelyohjelman käyttöön Unix-käyttöjärjestelmien (mm. Linuxin) X Window Systemissä. Aluksi projektin nimenä oli pelkästään GTK, mutta se muutettiin GTK+:ksi oliopohjaisten laajennosten myötä. GIMPin edeltävät versiot olivat käyttäneet kaupallista Motif-kirjastoa, johon Mattis ei ollut tyytyväinen. Vähitellen GTK+:a alkoivat käyttää myös useat muut ohjelmistot, mukaan lukien samana vuonna alkunsa saanut GNOME-työpöytäympäristö.

Ensimmäinen vakaa versio, GTK+ 1.0 julkaistiin huhtikuussa 1998. Se sisälsi GIMPin tarvitsemat peruskomponentit. Helmikuussa 1999 julkaistu 1.2-versio käsitti useita laajennuksia ja oli tarkoitettu pelkän GIMPin sijaan yleiseen käyttöön.

Vuonna 2019 projektin nimi muuttui takaisin muotoon GTK.

GTK+ 2

GNOME-työpöytä tummalla GTK+-teemalla

Seuraava versio, GTK+ 2.0 julkaistiin maaliskuussa 2002 yli kolmen vuoden kehitystyön jälkeen. Se sisälsi useita merkittäviä muutoksia ja rikkoi yhteensopivuuden aiempien versioiden kanssa. Uudistuksia olivat muun muassa tekstin renderöinnin siirtäminen Pango-kirjastolle, GObject-oliojärjestelmän eriyttäminen GLib-kirjastoon ja tuki Windows-alustalle.

Tämän jälkeen projektissa siirryttiin nopeampaan julkaisuaikatauluun ja yhteensopivuuden säilyttäviin aiemman päälle rakentaviin päivityksiin. Uusia versioita on julkaistu vaihtelevin väliajoin noin kerran vuodessa. Viimeinen 2.x-sarjan versio oli tammikuussa 2011 julkaistu 2.24, jonka jälkeen kaikki uusi kehitys kohdennettiin 3.x-sarjaan.

GTK+ 3

Pitkän vakaan kauden edetessä alkoi esiintyä keskustelua seuraavasta suuremmasta uudistuksesta, osittaisesta yhteensopivuuden rikkomisesta ja vanhentuneiden rajapintojen poistamisesta. Luonnos GTK+ 3:n kehityssuunnitelmasta julkaistiin huhtikuussa 2009 ja lopullinen versio 3.0 julkaistiin helmikuussa 2011. Ohjelmointiteknisten parannusten ja refaktoroinnin lisäksi muutoksia 2.x-sarjaan verrattuna ovat muun muassa nykyaikaistettu syötelaitteiden tuki, uusi CSS:ään perustuva teemajärjestelmä ja yksinomaan Cairoon perustuva renderöinti.

GTK 4

GTK 4.0 on ensimmäinen pääjulkaisu, jossa on palattu aiempaan nimeen GTK (ei enää GTK+). GTK 4.0 on julkaistu joulukuussa 2020.

Tuleva kehitys

Jatkossa projektin suunnitelmissa on muun muassa asettelu- ja teemajärjestelmän laajentaminen sekä yhteensopivuuden kehittäminen Gnome 3:n kanssa.

Arkkitehtuuri

GTK:n piirtämä liukusäädin.

Glade on ohjelma GTK-käyttöliittymien suunnitteluun ja rakentamiseen.

GTK perustuu neljään projektin kehittämään kirjastoon:

• GLib on matalan tason kirjasto, joka sisältää yleisiä rajapintoja ja funktioita esimerkiksi tietorakenteiden ja säikeiden hallintaan sekä tapahtumien käsittelyyn.
• Pango on tekstin renderöintiin tarkoitettu kirjasto, jossa on huomioitu erityisesti tuki eri kielille ja kirjoitusjärjestelmille.
• Cairo on kirjasto kaksiulotteisen grafiikan tuottamiseen.
• ATK on esteettömyyskäyttöliittymäkirjasto, jonka avulla ohjelmat voivat tukea esimerkiksi suurennosta ja vaihtoehtoisia syöttölaitteita.

GTK on kirjoitettu C-kielellä käyttäen GLibin GObject-oliojärjestelmää. Sitä on mahdollista käyttää useimmilla suosituilla ohjelmointikielillä kuten esimerkiksi C++, Java, C sharp ja Python. GTK on pääasiassa kohdennettu X Window Systemille, mutta se toimii myös Windowsissa ja tuki Mac OS:n Quartzille on kehitteillä.

Käyttöliittymän elementtien ulkoasua on GTK:ssa mahdollista vaihdella erilaisilla teemamoottoreilla sekä niille tehdyillä teemoilla.

Esimerkkiohjelma

Seuraava C-kielinen ohjelma luo GTK+ 2:ta käyttäen ikkunan, joka sisältää tekstin ”Hello, world!”.

Esimerkkiohjelma Human-teemalla.

#include <gtk/gtk.h>

int main(int argc, char* argv[])
{
	/* Alustaa GTK:n. */
	gtk_init(&argc, &argv);
	
	/* Luo uuden ikkunan ja asettaa sille otsikon. */
	GtkWidget* window = gtk_window_new(GTK_WINDOW_TOPLEVEL);
	gtk_window_set_title(GTK_WINDOW(window), "Hello World");
	
	/* Asettaa ikkunalle 60 pikseliä leveän marginaalin reunoille. */
	gtk_container_set_border_width(GTK_CONTAINER(window), 60);
	
	/* Luo tekstin "Hello World" ja liittää sen ikkunaan. */
	GtkWidget* label = gtk_label_new("Hello, world!");
	gtk_container_add(GTK_CONTAINER(window), label);
	
	/* Yhdistää ikkunansulkemisviesti pääsilmukan lopettamiseen niin, että
	 * ohjelma sammuu kun ikkuna suljetaan. */
	g_signal_connect(window, "destroy", G_CALLBACK(gtk_main_quit), NULL);
	
	/* Näyttää ikkunan ja sen sisällön. */
	gtk_widget_show_all(window);
	
	/* Siirtyy suorittamaan pääsilmukkaa. */
	gtk_main();
	
	return 0;
}

Esimerkkiohjelman voi kääntää GCC-kääntäjällä komennolla gcc -Wall helloworld.c -o helloworld $(pkg-config --cflags --libs gtk+-2.0) ja suorittaa tämän jälkeen ./helloworld -komennolla. Lopputulos näkyy oheisessa kuvassa.

Käyttö

GIMPissä GTK vastaa käyttöliittymäelementtien kuten valikoiden, vierityspalkkien sekä painikkeiden piirtämisestä ja hallinnasta.

GTK:ta on käytetty pohjana monissa graafisissa ympäristöissä ja niiden ohjelmissa. Sitä käyttäviä työpöytäympäristöjä ovat muun muassa GNOME, Xfce ja ROX Desktop. Lisäksi se on käytössä esimerkiksi Nokian kämmentietokoneille suunnatussa Maemo-kehitysalustassa sekä OLPC-projektin Sugar-käyttöliittymässä.

Käytössä olevan työpöydän tai alustan ei kuitenkaan tarvitse perustua GTK:hon, jotta sitä hyödyntäviä ohjelmia voisi käyttää; riittää, että järjestelmä sisältää tarvittavat kirjastotiedostot. Tästä syystä GTK onkin käytössä myös useissa monella käyttöjärjestelmällä toimivissa ohjelmissa. Yleisiä GTK:ta käyttäviä ohjelmia ovat muun muassa Abiword, Mozilla Firefoxin Linux-versio, GIMP, Inkscape ja Pidgin.

Katso myös

• Qt
• Motif

Lähteet

• GTK+ History people.redhat.com. Viitattu 30. huhtikuuta 2009. (englanniksi)
• GTK+ - Overview The GTK+ Project. Viitattu 30. huhtikuuta 2009. (englanniksi)^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

• GTK:n viralliset sivut (englanniksi)
• GTK Linux.fi-wikissä (suomeksi)

Käyttö ohjelmoinnissa

• GTK+ 2.0 -tutoriaali (englanniksi)