Gavrilo Princip
Gavrilo Princip [ɡǎʋrilɔ prǐntsip] (25. heinäkuuta 1894 Obljaj, Bosnian vilajet, Itävalta-Unkari – 28. huhtikuuta 1918 Terezín, Böömi, Itävalta-Unkari) oli Bosnian serbeihin kuulunut opiskelija, joka ampui Itävalta-Unkarin kruununperillisen, arkkiherttua Frans Ferdinandin ja tämän vaimon herttuatar Sophien Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914. Tämä Sarajevon laukauksina tunnettu murha johti Itävalta-Unkarin sotatoimiin Serbiaa vastaan, mikä monimutkaisten liittosopimusten takia toimi laukaisevana tekijänä ensimmäisen maailmansodan syttymiselle.
| Gavrilo Princip | |
|---|---|
 Princip vankisellissään Terezínin linnassa vuonna 1914. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. heinäkuuta 1894 Obljaj, Bosnian vilajet, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 28. huhtikuuta 1918 (23 vuotta) Terezín, Böömi, Itävalta-Unkari |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Lapsuus ja nuoruus
muokkaaGavrilo Principin isä oli postinkantaja. Perheen yhdeksästä lapsesta kuusi kuoli jo vauvana ja Gavrilonkin terveys oli jo nuoruudesta asti pahasti heikentynyt. Kouluvuosina Sarajevossa hän radikalisoitui ja liittyi Nuori Bosnia -serbiryhmään, joka ajoi Bosnian ja Hertsegovinan liittämistä Serbiaan. Myöhemmin hän liittyi salaiseen terroriryhmään Musta käsi, jolla oli läheiset yhteydet Serbian armeijan tiedustelupalveluun.
Arkkiherttuan murha
muokkaa- Pääartikkeli: Sarajevon laukaukset
Kesäkuun lopulla 1914 Princip osallistui arkkiherttuan murhaan Sarajevossa. Kun Nedeljko Čabrinovićin pommi oli lentänyt ohi arkkiherttuan autosta, ajajan väistettyä kranaatin, ja kun viisi muutakaan salaliittolaista ei kyennyt hyökkäämään, murhasuunnitelma näytti epäonnistuvan. Frans Ferdinand päätti kuitenkin vierailla sairaalassa tapaamassa aikaisemman pommihyökkäyksen uhreja. Princip oli edelleen asemissa lähellä Latinalaista siltaa, kun hän huomasi arkkiherttuan auton ajavan ohi, sen käännyttyä risteyksestä väärään suuntaan. Princip syöksähti auton luo ja ampui FN Browning M1910 -pistoolilla herttuatar Sophieta vatsaan. Principin toinen laukaus osui Ferdinandia kaulaan. Sekä arkkiherttua että herttuatar vietiin kuvernöörin asunnolle, jossa he kuolivat haavoihinsa.
Pidätys ja kuolema
muokkaaPrincip yritti tappaa itsensä ensin ottamalla syanidia, mutta hän oksensi myrkyn ulos. Čabrinovićille oli käynyt aikaisemmin samalla tavalla, ilmeisesti salaliittolaisia oli petetty ja heille oli myyty tehottomampaa myrkkyä. Sen jälkeen hän yritti ampua itsensä, mutta häntä estettiin toteuttamasta aiettaan. 19-vuotias Princip oli liian nuori (hän täytti 20 vain 27 päivää myöhemmin[1]) saamaan kuolemanrangaistusta, joten hänet tuomittiin pisimpään mahdolliseen vankeusrangaistukseen, 20 vuotta.[2] Princip lähetettiin Böömin pohjoisosan Terezíniin, jossa häntä pidettiin huonoissa oloissa, jotka entisestään pahenivat maailmansodan takia. Hän kuoli tuberkuloosiin 23 vuoden ikäisenä.
Vaikutus
muokkaaGavrilo Princip on kiistelty henkilö Serbiassa sekä Bosnia ja Hertsegovinassa. Serbit pitävät häntä sankarina ja hänen tekojaan kuvaillaan serbialaisissa historian oppikirjoissa ”suurina vapauden tekoina”, kun taas bosnien ja kroaattien mielestä Princip oli terroristi. Principin unelma yhtenäisestä serbien johtamasta valtiosta inspiroi serbejä vastustamaan bosniakkien ja kroaattien päätöstä julistaa Bosnia ja Hertsegovina itsenäiseksi serbijohtoisen Jugoslavian hajotessa 1992. Principistä elämäkerran vuonna 2014 julkaisseen brittiläisen toimittajan Tim Butcherin mukaan Princip ”leikki nationalismin tulella.”[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ My great uncle fired the shot that started World War I and I'm proud of him Mirror. 7.3.2014. Viitattu 28.6.2014.
- ↑ The man who started the First World War Daily Telegraph. Viitattu 28.6.2014.
- ↑ Myllymäki, Laura: Kuka olet, Gavrilo Princip? Aamulehti, 28. kesäkuuta 2014, s. A26–27.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gavrilo Princip Wikimedia Commonsissa