Giengen an der Brenz
Giengen an der Brenz on kaupunki Heidenheimin piirikunnassa Baden-Württembergin osavaltiossa Etelä-Saksassa. Kesäkuun 2022 lopussa kaupungissa oli 19 899 asukasta.[3] Eräs muinaisista Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreiteistä kulkee Giengenin kautta. Giengen on myös entinen valtakunnankaupunki ja osa historiallista Svaabiaa.
| Giengen an der Brenz | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Giengen an der Brenz |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Baden-Württemberg |
| Piirikunta | Heidenheim |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 44,07[1] km² |
| Korkeus | 463[2] m |
| Väkiluku (30.6.2022) | 19 899[3] |
| – Väestötiheys | 452 as./km² |
| Postinumero | 89537[2] |
| Suuntanumero(t) | 07322[2] |
Maantiede
muokkaa
Giengen an der Brenz sijaitsee Schwabenin Juran koillisosassa noin 450 metriä merenpinnan yläpuolella. Kaupungin halki kohti kaakkoa virtaa 52-kilometrinen Brenz, joka on Tonavan sivujoki. Piirikunnan pääkaupunki Heidenheim an der Brenz sijaitsee välittömästi Giengenin luoteispuolella. Giengenin etäisyys Ulmista on noin 30 kilometriä koilliseen, Stuttgartista noin 80 kilometriä itäkaakkoon ja Münchenistä noin 110 kilometriä luoteeseen.[4] Giengen on Baden-Württembergin itäisimpiä kaupunkeja ja se rajoittuu idässä Baijeriin.
Giengenin kantakaupunki sijaitsee kaupungin keskiosassa. Kaupunkiin kuuluu neljä osa-aluetta, jotka olivat aiemmin itsenäisiä maalaiskuntia: Burgberg ja Hürben sijaitsevat kantakaupungin eteläpuolella, Hohenmemmingen sijaitsee kantakaupungin itäpuolella ja Sachsenhausen kaakossa.
Yli puolet Giengenin pinta-alasta on maatalouskäytössä. Metsäalaa on noin viidesosa.
Historia
muokkaa
Alemannit rakensivat 500-luvulla Altengiengenin alueelle asutuksen ja toivat mukanaan kristinuskon. Ensimmäinen kirjallinen merkintä Giengenistä on vuodelta 1078 muodossa Giengin. Paikkakunta kasvoi linnoituksen ympärille ja siihen viitataan jo 1200-luvulla kaupunkina. Giengen liittyi Svaabian kaupunkiliittoon (Schwäbischer Städtebund) ja eli kukoistuskauttaan 1500-luvulla yhtenä Pyhän saksalais-roomalainen keisarikunnan valtakunnankaupungeista. Giengen oli yksi pienimmistä, mutta myös vauraimmista valtakunnankaupungeista, joka rikastui hyvän sijaintinsa, erikoistuneen käsityöläisyytensä ja hedelmällisen maaperänsä ansiosta. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana syyskuussa 1634 Giengen paloi lähes maan tasalle, eikä toipunut enää entiselleen ripeästä jälleenrakentamisesta huolimatta.[5]
Giengenistä tehtiin osa Württembergin herttuakuntaa 1802. Taloudellisesti alavireistä 1800-luvun alkupuoliskoa seurasi vuosisadan jälkipuoliskon teollinen nousukausi, johon kuului olennaisesti Margarete Steiffin 1880 perustama lelutehdas. Giengenistä ei kuitenkaan kehkeytynyt "yhden asian kaupunkia", vaan sen hyvinvoinnin perustana oli monipuolinen elinkeinorakenne. Toisen maailmansodan jälkeen Giengen kuului Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeeseen ja vuodesta 1952 vastaperustettuun Baden-Württembergin osavaltioon. Kaupungin väkiluku kasvoi aivan sodan jälkeen pakolaisten myötä, ja sittemmin ulkomaisen siirtotyövoiman vauhdittamana.[5] Vuoden 1972 kuntaliitosten jälkeen Giengenin väkiluku kohosi yli 18 000:n.
Burgbergin linnoitus mainitaan ensi kerran 1209, Hohenmemmingen 1250, Hürben 1171 ja Sachsenhausen 1143.
Giengenin vanhankaupungin maamerkki on evankelinen kaupunginkirkko, Evangelische Stadtkirche. Keskiaikaisessa kirkossa yhdistyvät useat tyylisuunnat romaanisesta jugendiin. Hürbenissä on 1100-luvulla rakennetun Burg Kaltenburgin rauniot. Modernia arkkitehtuuria edustaa muun muassa Steiff-Fabrikhalle, joka on tehdashalli vuodelta 1903. Lasiseinäinen rakennus tunnetaan myös nimellä "Jungfrauenaquarium" eli "neitsytakvaario", sillä tehtaan työntekijät olivat aikoinaan suurelta osin naimattomia naisia.
Talous ja liikenne
muokkaaGiengenin suurin työnantaja on kodinkoneita valmistava BSH Hausgeräte. Suuria toimijoita ovat myös lelutehdas Steiff ja paloautoja valmistava Ziegler. Giengenin keskusta on kasvanut lähes yhteen läntisen naapurikaupungin Herbrechtingenin kanssa. Kaupungeilla on yhteinen teollisuusalue Industriepark A 7, joka on saanut nimensä keskustojen välistä kulkevan moottoritie BAB 7:n mukaan.
BAB 7 ja Bundesstraße 19 risteävät Giengenissä. Kaupunki sijaitsee 72-kilometrisen Brenzin rautatien varrella. Rataosuus yhdistää Aalenin ja Ulmin. Giengenin asema sijaitsee 33,7 kilometriä Aalenin päärautatieasemalta ja 38,8 kilometriä Ulmin päärautatieasemalta. Giengenissä pysähtyvät paikallisjunat.
Ystävyyskaupungit
muokkaaGiengenilla on neljä ystävyyskaupunkia:[2]
Lähteet ja viitteet
muokkaa- ↑ Bevölkerung, Gebiet und Bevölkerungsdichte Statistik-bw.de. Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 13.6.2023.
- ↑ a b c d Zahlen, Daten, Fakten Stadt Giengen an der Brenz. Viitattu 13.6.2023. (saksaksi)
- ↑ a b Bevölkerung der Gemeinden Baden-Württembergs am 30. Juni 2022 (PDF) (s. 8) Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 13.6.2023. (saksaksi)
- ↑ Entfernung von Giengen an der Brenz, Baden-Württemberg, Deutschland nach_ Entfernungsrechnerkm.com. Viitattu 25.5.2020.
- ↑ a b Stadtgeschichte Giengen.de. Große Kreisstadt Giengen an der Brenz. Arkistoitu 6.9.2019. Viitattu 25.5.2020.
Aiheesta muualla
muokkaa
- Kaupungin verkkosivut (saksaksi)
- Giengen an der Brenz, Baden-Württemberg, Saksa — Sunrise, Sunset and Daylength (englanniksi)
