Gotlannin kunta

kunta Gotlannin läänissä, Ruotsissa

Gotlannin kunta on Ruotsin kunta, joka käsittää Gotlannin saaren Itämeressä ja läheisiä pienempiä saaria. Pienemmistä saarista tärkeimmät ovat Fårö, Stora Karlsö, Lilla Karlsö ja Gotska Sandön. Gotlannin kunta on ainoa Ruotsin kunta, joka käsittää kokonaisen maakunnan ja läänin alueen: Gotlanti muodostaa yksin Gotlannin maakunnan ja Gotlannin läänin.

Gotlannin kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Gotlannin lääni
Maakunta Gotlanti
Keskustaajama Visby
Kuntakoodi 0980
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 3 134,98 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 60 124
 – Väestötiheys 19,2 as./km²









Gotlannin aikaisemmat kuntajaot. Pitäjien nimet on kirjoitettu pienimmällä tekstillä ja vuosien 1952–1970 kuntien nimet jonkin verran isommalla. Vuosien 1952–1970 kuntien rajat on merkitty roosanvärisinä.
Roman luostarin rauniot.

Kunnan maapinta-ala on 3 134,98 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 60 124 henkeä (31.12.2020).[2] Vuonna 2007 kunnassa oli 854,54 km² peltoa,[3] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[4] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 27,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kunnan keskustaajama[5] ja samalla suurin taajama on Visbyn kaupunki. Visby on Gotlannin ainoa kaupunki, minkä lisäksi Gotlannissa sijaitsee myös entinen Sliten kauppala.

Kunnan alueella sijaitsi aikaisemmin Roman luostari, mutta se on nykyään raunioina.

Kuntajaon kehitys

muokkaa

Ruotsin uudet kunnallislait astuivat voimaan vuonna 1863. Tämän ja vuoden 1952 kuntauudistuksen välisenä aikana Gotlannissa tapahtui vain pieni määrä aluejakomuutoksia. Vuonna 1886 perustettiin Hemsen taajaväkinen yhdyskunta samannimiseen kuntaan. Visbyn maalaiskunta liitettiin Visbyn kaupunkiin vuonna 1936 ja samana vuonna Othemin maalaiskunta muutettiin Sliten kauppalaksi.

Vuonna 1951 Gotlannissa oli 93 kunnallista toimijaa: yhdet maakäräjät, yksi kaupunki, yksi kauppala, yksi taajaväkinen yhdyskunta ja 89 maalaiskuntaa. Lisäksi oli joukko kuntaliittoja, koska monet pienet kunnat eivät yksin kyenneet selviytymään kaikista tehtävistään. Monissa kunnissa asui alle 100 asukasta.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Gotlantiin muodostettiin seuraavat "suurkunnat" (pohjoisesta etelään lueteltuina):[6]

  • Fårösund (aiemmat Bunge, Fleringe, Fårö ja Rute)
  • Lärbro (aiemmat Hall, Hangvar, Hellvi ja Lärbro)
  • Tingstäde (aiemmat Bro, Bäl, Fole, Hejnum, Lokrume, Lummelunda, Martebo, Stenkyrka, Tingstäde ja Väskinde)
  • Dalhem (aiemmat Ekeby, Dalhem, Ganthem, Gothem, Hörsne med Bara, Källunge, Norrlanda ja Vallstena)
  • Romakloster (aiemmat Akebäck, Ala, Anga, Barlingbo, Björke, Buttle, Endre, Follingbo, Gammelgarn, Guldrupe, Halla, Hejdeby, Kräklingbo, Östergarn, Roma, Sjonhem, Vänge ja Viklau)
  • Stenkumla (aiemmat Atlingebo, Enkelhem, Hogräns, Stenkumla, Tofta, Träkumla, Vall ja Västerhejde)
  • Klintehamn (aiemmat Västergarn, Sanda, Mästerby, Väte, Hejde, Klinte, Fröjel, Eksta ja Sproge)
  • Hemse (aiemmat Alva, Fardhem, Gerum, Hemse, Levide, Linde, Lojsta ja Rone)
  • Stånga (aiemmat Bur, När ja Stånga)
  • Ljugarn (aiemmat Alskog, Ardre, Etelhems, Garde, Lau ja Lye)
  • Havdhem (aiemmat Eke, Grötlingbo, Hablingbo, Havdhem, Näs ja Silte)
  • Hoburg (aiemmat Fide, Hamra, Sundre, Vamlingbo ja Öja).

Näistä kunnista Romakloster, Klintehamn ja Ljugarn saivat nimensä uuden kunnan keskustaajaman mukaan. Lisäksi Bogen maalaiskunta liitettiin Sliten kauppalaan. Visbyn kaupunkiin uudistuksella ei ollut vaakutusta. Hemsen taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuoden 1958 alussa.

Jo kymmenen vuoden kuluttua kuntauudistusta pidettiin riittämättömänä, sillä "suurkunnatkin" olivat monissa tapauksissa liian pieniä kyetäkseen selviytymään tehtävistään. Lääninhallitus ehdotti, että Gotlanti olisi jaettu kolmeen kuntaan:

  • Visby ympäristöineen
  • saaren pohjoisosa (keskustaajamana Slite)
  • saaren eteläosa (keskustaajamana Hemse)

Useimmat läänin kunnista puolestaan ehdottivat Gotlannin jakamista viiteen kuntaan, mutta Fårösund ehdotti vain yhden kunnan perustamista koko Gotlantiin. Huhtikuussa 1970 Ruotsin hallitus päätti, että Gotlanti muodostaisi 1.1.1971 alkaen vain yhden kunnan. Samalla lakkautettiin Gotlannin läänin maakäräjät, siirrettiin sen tehtävät uudelle kunnalle ja kyettiin välttämään kaksinkertainen hallinto.

Vuodesta 1999 lähtien Gotlanti on ollut mukana hallintokokeilussa Skånen läänin ja Länsi-Götanmaan läänin kanssa. Kokeilussa tiettyjä lääninhallitusten tehtäviä on annettu maakäräjien (Gotlannissa kunnan) hoidettavaksi.

Vaakuna

muokkaa

Vaakunaselitys:selvennä (Ruotsiksi: I rött fält en stående vädur av silver med beväring av guld, förande ett på korsstav av guld fästat rött banér med bård och fem flikar av guld.)

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Visbyn kaupunki oli ainoa kunta, jolla oli ennestään vaakuna käytössä. Vaakuna kuvaa Jumalan karitsaa (Agnus Dei) punaisessa kentässä. Uusi kunta päätti muokata Gotlannin kuntavaakunan samanlaiseksi kuin Gotlannin maakunnan vaakuna, jota Gotlannin läänikin käyttää. Vaakunakilven väriksi valittiin kuitenkin punainen kaupungin vaakunasta.

Väestönkehitys

muokkaa
Gotlannin kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
59 054
1955
  
56 927
1960
  
54 196
1965
  
53 742
1970
  
53 722
1975
  
54 400
1980
  
55 346
1985
  
56 144
1990
  
57 108
1995
  
58 120
2000
  
57 313
2005
  
57 488
2010
  
57 269
2015
  
57 391
2020
  
60 124
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 260 5,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 662 1,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 3 169 5,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 50 300 87,6

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 463 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,6 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 437 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 172 935 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 88 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 18,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,1 %

Elinkeinot

muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 6,0 5,8
  jalostus 16,4 16,2
  palvelut 74,5 75,1
  tuntematon 3,1 3,0
  Työpaikkoja ja työllisiä 26 010 27 150
  työpaikkaomavaraisuus 95,8

Taajamat

muokkaa

Kunnassa on 17 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 58,4 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 23 796 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Visby 22 593
2 Hemse 1 715
3 Slite 1 483
4 Klintehamn 1 363
5 Vibble 1 286
6 Romakloster 913
7 Fårösund 816
8 Lärbro 484
9 Norra Visby 453
10 Burgsvik 338
11 Väskinde 337
12 Stånga 317
13 Västerhejde 313
14 Havdhem 298
15 Tingstäde 265
16 Roma 261
17 Ljugarn 238

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Lisäksi Roma kyrkbyn ja Romaklosterin taajamat ovat välillä olleet yhteenkasvaneina, jolloin taajamaa kutsuttiin nimellä Roma.[18]

Pientaajamat

muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat

muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Gotlannin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

  • Visby (29 valtuutettua)
  • Norra (21 valtuutettua)
  • Södra (21 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Gotlannin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[22]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 10 10 11 13 11 9 11 11 13 11 14 15 13 11
  Keskustapuolue 0 27 23 19 18 19 18 15 15 13 17 15 14 18
  Liberaalit 0 6 6 4 7 5 4 2 3 4 4 4 4 3
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 0 3 3 1 0 0 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 3 6 4 5 4 4 4 7 8 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 28 27 27 30 28 28 25 30 23 28 24 24 21 18
  Vasemmistopuolue 0 1 4 4 4 4 4 4 7 8 7 6 7 7
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 6
  Muut 33 0 0 0 0 0 3 4 3 0 0 0 1 2
  Yhteensä [23] 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71 71

Piirit

muokkaa
 
Kartta Gotlannin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

  • Visby domkyrkoförsamling
  • Othem-Boge
  • Fårö
  • Bunge
  • Forsa
  • Stenkyrka
  • Väskinde
  • Gothem
  • Dalhem
  • Barlingbo
  • Endre
  • Hejdeby
  • Follingbo
  • Akebäck
  • Roma
  • Björke
  • Vänge
  • Östergarn
  • Stenkumla
  • Vall, Hogrän och Atlingbo
  • Eskelhem-Tofta
  • Sanda, Västergarn och Mästerby
  • Väte
  • Hejde
  • Klinte
  • Fröjel
  • Eksta
  • Sproge
  • Garde
  • När-Lau
  • Stånga-Burs
  • Lojsta
  • Linde
  • Alva, Hemse och Rone
  • Fardhem
  • Gerum
  • Levide
  • Havdhem
  • Hoburg

Historialliset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Akebäck
  • Ala
  • Alskog
  • Alva
  • Anga
  • Ardre
  • Atlingbo
  • Bara*
  • Barlingbo
  • Björke
  • Boge
  • Bro
  • Bunge
  • Burs
  • Buttle
  • Bäl
  • Dalhem
  • Eke
  • Ekeby
  • Eksta
  • Elinghem*
  • Endre
  • Eskelhem
  • Etelhem
  • Fardhem
  • Fide
  • Fleringe
  • Fole
  • Follingbo
  • Fröjel
  • Fårö
  • Gammelgarn
  • Gann*
  • Ganthem
  • Garde
  • Gerum
  • Gothem
  • Grötlingbo
  • Guldrupe
  • Hablingbo
  • Hall
  • Halla
  • Hamra
  • Hangvar
  • Havdhem
  • Hejde
  • Hejdeby
  • Hejnum
  • Hellvi
  • Hemse
  • Hogrän
  • Hörsne med Bara (Hörsne)
  • Klinte
  • Kräklingbo
  • Källunge
  • Lau
  • Levide
  • Linde
  • Lojsta
  • Lokrume
  • Lummelunda
  • Lye
  • Lärbro
  • Martebo
  • Mästerby
  • Norrlanda
  • När
  • Näs
  • Othem
  • Roma
  • Rone
  • Rute
  • Sanda
  • Sankt Clemens*
  • Sankt Drotten*
  • Sankt Hans*
  • Sankt Lars*
  • Sankt Mikael*
  • Sankt Olof*
  • Sankt Per*
  • Silte
  • Sjonhem
  • Sproge
  • Stenkumla
  • Stenkyrka
  • Stånga
  • Sundre
  • Tingstäde
  • Tofta
  • Träkumla
  • Vall
  • Vallstena
  • Vamlingbo
  • Viklau
  • Visby domkyrkoförsamling (Sankta Maria, Visby, Visby stadsförsamling)
  • Visby landsförsamling*
  • Visby ryska*
  • Vänge
  • Väskinde
  • Västergarn
  • Västerhejde
  • Väte
  • Öja
  • Östergarn (Nyagarn)

Kirkot

muokkaa

Lisäksi Visbyssä sijaitsee muun muassa Pyhän Katariinan kirkon rauniot.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  4. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Visby Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  6. Andersson, Per: Sveriges kommunindelning 1863–1993. Mjölby: Draking, 1993. ISBN 91-87784-05-X
  7. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  22. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.1.2022. (ruotsiksi)
  23. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  24. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  25. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Gotlands kommun  –  Kuntajaon kehitys ja vaakuna ovat käännöstä.
  NODES
Intern 1
os 45