Hiiret ja rotat
Hiiret ja rotat[2] eli rottaeläimet[3] (Muridae) on nisäkkäiden suurin heimo. Siihen luetaan 730 pienikokoista jyrsijälajia 150 suvussa.[4] Heimon lajeja tavataan luontaisesti Euraasiassa, Afrikassa ja Australiassa monenlaisissa elinympäristöissä, ja ihmisen mukana ne ovat levittäytyneet koko maapallolle. Ryhmään kuuluvat rotat, hiiret ja gerbiilit sukulaisineen.
Hiiret ja rotat | |
---|---|
Isorotta (Rattus norvegicus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Jyrsijät Rodentia |
Alalahko: | Hiirimäiset jyrsijät Myomorpha |
Yläheimo: | Muroidea |
Heimo: |
Hiiret ja rotat Muridae Illiger, 1811 [1] |
Alaheimot [1] | |
|
|
Katso myös | |
Hiirten ja rottien sekä myyrien (Cricetidae) välinen luokittelu on muuttunut useita kertoja. Välillä myyrät on luettu omaan heimoonsa, välillä taas Muridae-heimoon, jolloin heimon nimenä on ollut rottaeläimet[5] tai hiiret ja myyrät[6]. Nykyään myyrät luetaan eri heimoon kuin hiiret ja rotat, minkä lisäksi muutamia aiemmin näiden alaheimoina pidettyjä ryhmiä on erotettu omiksi heimoikseen.[1]
Suomessa tavattuja hiirten ja rottien lajeja ovat kotihiiri, metsähiiri, peltohiiri, vaivaishiiri, isorotta ja mustarotta, jotka kaikki kuuluvat Murinae-alaheimoon. Mustarotta on kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa määritelty Suomesta hävinneeksi lajiksi[7].
Lähteet
muokkaa- Animal Diversity Web: Family Muridae (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Muridae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 2.12.2010. (englanniksi)
- ↑ Elo, Ulla (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet. 2. Nisäkkäät, s. 45. Espoo: Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X
- ↑ Rottaeläimet, Muridae LuontoPortti. Viitattu 24.7.2020.
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Preface Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 7.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Nurminen, Matti (päätoim.): Maailman eläimet. Nisäkkäät 2, s. 196. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6
- ↑ Nummi, Petri (päätoim.): Maailman luonto. Eläimet. Nisäkkäät 2, s. 262. Espoo: Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6503-3
- ↑ Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.): ”Nisäkkäät”, Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2010. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010 sivut 311–319 (viitattu 2.12.2010).