Wikipedia

Homel

kaupunki Valko-Venäjällä

Homel (valkoven. Го́мель, Homiel) eli Gomel (ven. Го́мель, puol. Homel, liett. Gomelis) on Valko-Venäjän toiseksi suurin kaupunki ja Homelin alueen keskus. Vuonna 2009 kaupungin asukasluku oli 482 136.[3] Homel sijaitsee maan kaakkoisosassa Dneprin sivuhaaran, Sožjoen rannalla. Maanteitse (valtatietä M5 eli eurooppatietä E271) pääkaupunki Minskistä on matkaa Homeliin noin 310 kilometriä. [4][5]

Homel
(Гомель)
Gomel
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Homel

Koordinaatit: 52°25′26″N, 31°00′46.23″E

Valtio Valko-Venäjä Valko-Venäjä
Alue Homelin alue
Piiri Homelin kaupunkipiiri
Kirjallinen maininta 1142
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 113 km²
Korkeus 110-145 m
Väkiluku (2009) 482 136
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 246000–246051, 247004, 247010[1]
Suuntanumero(t) +375 23(2)[2]
Homelin alueen pääkaupunki









Historia

muokkaa

Kiovan Rusjin, Liettuan ja levottomuksien aika

muokkaa

Kaupungin syntyvaiheet eivät ole täysin selvät, mutta se mainitaan kronikoissa 1100-luvulla ja perustamisvuotena pidetään vuotta 1142. Tällöin paikkakunta mainitaan linnoitettuna asuinpaikkana ruhtinas Mstislavin perustamassa Kiovan Rusin Tšernihivin (Tsernigov) ruhtinaskunnassa. Seuraavien vuosisatojen aikana paikkakunta oli toisinaan niin valtakunnan sisäisten kuin eri valtakuntien välisenä taistelun kohteena. Vuodesta 1335 lähtien paikkakunta liitettiin osaksi Liettuan suurruhtinaskuntaa, myöhemmin 1385 solmitun Krevan unionin tuloksena osaksi laajempaa Puola-Liettuaa. 1500-1503 käydyn sodan seurauksena Gomel siirtyy kuitenkin 1535 saakka osaksi Moskovan Venäjää. Liettuan suuriruhtinaskunnan hetmanni Mikalojus Radvila Mustan johdolla käytyjen taistelujen seurauksena Gomel liitetään takaisin Liettuan. Vuodesta 1569 lähtien se oli yli 200 vuotta Liettuan Minskin "maakunnan" Retšytsan piirikuntaan. Liivinmaan sodan vuosina 1558–1583 venäläiset kuitenkin useasti valloittavat Gomelin. Vuonna 1560 paikkakunta saa ensimmäisen vaakunansa. Toukokuussa 1581 venäläisjoukkojen hyökkäyksen seurauksena taajama poltetaan.[6][7] Vuonna 1670 Gomel sai Magdeburgin lain mukaiset kaupunkioikeudet.[8] 1737 kaupunki palaa jälleen, vain Pyhän Nikolain kirkko säästyy. Vuoteen 1765 mennessä Gomeliin nousee kuitenkin jo 206 taloa.[6]

Venäjän keisarikunnan osana

muokkaa
 
Gomelin Rumjantsev- ja Paskevitš-sukujen palatsi
 
Gomelin palatsi on 20 000 Valko-Venäjän ruplan setelin kuva-aihe.

Puolan ensimmäisessä jaossa 1772 kaupunki liitettiin Venäjän keisarikuntaan.[7] Hallinnollisesti se oli vuosina 1773—1777 ja 1852—1926 se oli Venäjän Mogiljovin kuvernementtiin kuuluva kihlakuntakaupunki, ja oli yksityisesti omistettu Belitsan kihlakunnan kaupunki vuosina 1777-1852.[6][9] (Belitsan kihlakuntakaupungissa asui 1840 väestönlaskennan mukaan 2762 henkeä).

Vuonna 1775 tsaaritar Katariina Suuri lahjoitti kaupungin kreivi, sotamarsalkka Pjotr Rumjantseville (1725–1796), joka oli paitsi taitava sotapäällikkö, myös keisarinnan suosiossa. Keisarinna antoi Rumjantseville myös arvokkaita koruja, sotilasarvomerkkejä, taideteoksia ja 100 000 tuolloista ruplaa palatsin rakentamista varten. Vuosina 1777-1782 Rumjantsev rakennutti aiemman puulinnoituksen tilalle Sožjoen lähelle kivisen palatsiasunnon, jonka suunnitteli Pietarin Talvipalatsin arkkitehtina tunnettu Rastrelli. Vuonna 1778 Novabelizan asemakaava hyväksyttiin. Rakennettavasta taajamasta, joka on nykyään Gomelin kaupunginosa, kehittyi nopeasti arkkitehtuuriltaan eurooppalainen kaupunki. 1781 se sai uuden vaakunan. 1793 rakennettiin puinen Eliaan kirkko.[6]

Palatsialueen peri Pjotorilta hänen poikansa Nikolai Rumjantsev (1754–1826). Vuonna 1804 avattiin pellavatehdas ja uskonnollinen koulu. Nikolain kirkko rakennettiin 1805 ja Pietarin ja Paavalin kirkko vuosina 1809-1819. Empiretyylinen Metsästäjien talo nousi 1820. Naisten koulu (naisten esigymnasium), josta myöhemmin kehittyy lukio, käynnistyi 1822.[6]

Nikolai Rumjantsevin jälkeen hänen veljensä Sergei sai palatsin, mutta myi sen kreivi Ivan Paskevitšille 1834.[8] Vuosina 1837-48 Paskevitš laajensi palatsia rakennuttamalla siihen torniosan. Kaupungin kynttilätehdas perustettiin 1840. Avoin opistotason koulutus käynnistyi 1841.[6] Palatsin puistoalueelle rakennettiin 1889 Paskevitšien hautakappeli. Palatsi vaurioitui pahoin vuonna 1919 ja perusteellisemmin toisen maailmansodan aikana ("vain seinät säästyivät"), mutta kunnostettiin. Nykyään siellä on esimerkiksi museotoimintaa.[7]

Venäjän ensimmäinen lennätinlinja vedettiin vuonna 1850 pääkaupunki Pietarista Krimin Simferopoliin. Samoihin aikoin valmistui uusi Pietarin ja Kiovan välinen maantie, joka sekin kulki Gomelin kautta.[8][7] Vuonna 1854 Sožjoen oikealla rannalla sijainneeseen kaupunkiin liitettiin vasemman rannan Belitsa.lähde? Vuonna 1857 valmistui silta Sožjoen yli. Vuonna 1888 kaupungista tuli tärkeä rautateiden risteyspaikkakunta. Kehittyvä kaupunki vaurastui, sen teollisuus ja kulttuurielämä kehittyivät.[8]

Homel oli aiemmin tärkeä juutalaiskulttuurin keskus. 1800-luvulla väestöstä puolet oli juutalaisia ja kaupungissa oli 24 synagogaa.[8]

Neuvostoliiton, maailmansodan ja itsenäisen Valko-Venäjän aika

muokkaa

(ajanjakso 1800-luvun alkupuolelta eteenpäin vajavainen, kesken)
Ennen toista maailmansotaa juutalaisia oli vielä kolmannes, noin 50 000 henkeä. Vaikka jotkut onnistuvat pakenemaan sodan alkukuukausina, suurin osa suljettiin saksalaismiehityksen aikana ghettoihin ja lopulta tuhottiin.[8]

Vuonna 1986 Tšernobylin ydinvoimalakatastrofin pahimmat laskeumat osuivat aivan kaupungin läheisyyteen, mutta itse kaupunkia ei tässä yhteydessä evakuoitu.

Asukasluvun kehitys

muokkaa
Vuosi 1755[7] 1854[10] 1860[6] 1880[6] 1897[9] 1910[6] 1913[8] 1926[6] 1939[11] 1940[6][8] 1959[12] 1970[13] 1979[14] 1989[15] 2009[3]
Väkiluku &&&&&&&&&&&05000.&&&&005 000 &&&&&&&&&&014000.&&&&0014 000 &&&&&&&&&&017000.&&&&0017 000 &&&&&&&&&&023600.&&&&0023 600 &&&&&&&&&&036775.&&&&0036 775 &&&&&&&&&&079100.&&&&0079 100 &&&&&&&&&0104500.&&&&00104 500 &&&&&&&&&&086400.&&&&0086 400 &&&&&&&&&0139000.&&&&00139 000 &&&&&&&&&0144200.&&&&00144 200 &&&&&&&&&0168270.&&&&00168 270 &&&&&&&&&0272253.&&&&00272 253 &&&&&&&&&0382785.&&&&00382 785 &&&&&&&&&0500846.&&&&00500 846 &&&&&&&&&0482136.&&&&00482 136

Homelin kaupunkipiiri ja kaupungin piirijako

muokkaa

Homelin kaupunki on keskeisin osa maakuntahallinnon ohjauksessa olevaa Homelin kaupunkipiiriä (ven. Гомельский горсовет, Gomelski gorsovet), jossa asui 2009 väestönlaskennan mukaan yhteensä 492 136 ihmistä. Homelin kaupungin (482 136 as.) lisäksi kaupunkipiiriin kuuluu kaupungin luoteispuolella sijaitseva työläisten taajama Kastsjukouka (ven. рп Костюковка) (9 484 as.). [3][5]

Sisäisesti Homelin kaupunki jakautuu neljään hallintopiiriin:[3]

  • Tšyhunatšny (rautatiepiiri) (valkoven. Чыгуначны, ven. Железнодорожный, Železnodorožnyi): 169 774 as.
  • Navabelitski (uuden Belitsan piiri) (valkoven. Навабеліцкі, ven. Новобелицкий, Novobelitski): 48 344 as.,
  • Savetski (neuvostopiiri) (valkoven. Савецкі, ven. Советский, Sovetski): 173 024 as.,
  • Tsentralny (keskuspiiri) (valkoven. Цэнтральны, ven. Центральный, Tsentralnyi): 91 510 as.

Ilmasto

muokkaa

Oheinen taulukko kuvaa Homelin ilmastoa. Tiedot ovat kaudelta 1961–1990.[16] Alueella ja myös Homelissa on sittemmin mitattu useita taulukon normaalijakson lämpötiloja äärevämpiä lukemia. Esimerkiksi ilman lämpötila kohosi +38,9 celsiusasteeseen elokuun 2010 helteiden aikana.

Homelin ilmasto Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Vuosi
Ylin lämpötila vuosina 1961–1990 (°C) 8,4 15,8 20,7 25,9 31,8 33,7 33,7 34,0 28,9 26,0 17,8 10,5 34,0
Vrk:n ylin lämpötila keskimäärin (°C) −4,1 −2,4 3,1 12,1 19,8 22,8 23,8 23,1 17,9 10,9 3,5 −1,1 10,8
Keskilämpötila (°C) −7,3 −5,7 −0,8 7,4 14,3 17,4 18,4 17,5 12,6 6,6 0,9 −3,6 6,5
Vrk:n alin lämpötila keskimäärin (°C) −10,5 −9,0 −4,2 3,4 9,1 12,2 13,5 12,4 8,0 3,1 −1,1 −6,3 2,6
Alin lämpötila vuosina 1961–1990 (°C) −35,0 −35,1 −33,7 −9,2 −2,5 −0,2 6,0 1,2 −3,2 −9,3 −18,2 −27,6 −35,1
Keskimääräinen sademäärä (mm) 36 28 32 39 48 84 82 59 48 43 45 44 589
Sadepäivät (kpl, sadetta ≥ 1,0 mm) 9,4 7,3 7,7 7,8 8,0 10,3 9,4 8,0 8,0 7,5 9,3 10,1 102,8
Auringonpaiste (h) 54 74 131 176 264 264 261 246 168 115 44 31 1828
Lähde: NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 33041 Gomel.[16]

Talous ja liikenne

muokkaa

Homel on tärkeä liikenteen solmukohta Ukrainan ja Venäjän rajojen läheisyydessä. Kaupungissa tai aivan sen välittömässä läheisyydessä risteää sekä keskeisiä valtateitä että junanratoja; kaupunki on Minskin ja Kiovan ratayhteyden puolivälissä ja Pietarista Kiovaan johtavalla radalla. Homelin rautatieasema kuuluu Valko-Venäjän keskeisimpiin asemiin.[17] Paikalliset joukkoliikenneyhteydet ovat melko kattavia.[18] Homelia ympäröivässä Homelin piirissä sijaitsee kansainvälinen lentokenttä ja Neuvostoliiton aikana rakennettu Pribytkin lentotukikohta.[5][19] Suuret Venäjältä länteen jotavat maakaasun ja öljyn siirtoputket Homelin seudun kautta.

Kaupungissa on konepaja-, elintarvike- sekä kemian ja sähkötekniikan teollisuutta. Suuria teollisuusyrityksiä ovat esimerkiksi maatalouskoneita valmistava Gomselmaš, maan laajimmasta huoltamoketjusta vastaava Belorusneft, kemiantehdas Gomelski himitšeski zavod, sekä Keski-Eurooppaan kulkevan öljyputken valkovenäläisen osuuden toiminnasta vastaava Gomeltransneft Družba.

Kulttuuria ja nähtävyyksiä

muokkaa

Homelin nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi Rumjantsevien ja Paskevitšien rakennuttama palatsi laajoine, 25 hehtaarin puistoalueineen keskustassa Sožjoen äärellä.[7][8]

  •  
    Pietarin ja Paavalin katedraali (1809-1819) sekä Paskevitšin perheen hautakappeli.
  •  
    Metsästäjien talo (1820, nykyisin kahvila-ravintola).
  •  
    Paskevitšien hautakappeli (1889).
  •  
    Postitoimiston klassista tyyliä.
  •  
    Teatterirakennus joulunaikaan.
  •  
    Konserttisali.
  •  
    Suositun nukketeatterin rakennus.

Korkeakouluja Homelissa

muokkaa

Homel on tärkeä koulutuksen keskus. Kaupunki on ainakin kuuden yliopiston tai korkeakoulun kotipaikka. Yliopistoja ovat[20][21][22] Homelin Frantsysk Skarynan valtionyliopisto, [23] Homelin lääketieteellinen valtionyliopisto,[24][25] Homelin Pavel Suhoin teknillinen valtionyliopisto,[26] Valko-Venäjän kuluttajaosuuskuntien kaupan ja kauppatieteen yliopisto (yksityinen yliopisto), [27] Valko-Venäjän kuljetusalan valtionyliopisto[28] ja Valko-Venäjän tasavallan hätätilaministeriön Homelin tekninen instituutti. [29] Tämän lisäksi kaupungissa on muutamien korkeakoulujen, kuten yksityisen korkeakoulun, A. M. Širokovin nykytiedon instituutin (päätoimipiste Minskissä)[30] sivutoimipisteitä.

  •  
    Homelin lääketieteellisen valtionyliopiston päärakennus
  •  
    Homelin Frantsysk Skarynan valtionyliopisto
  •  
    Pavel Suhoin nimeä kantavan teknillisen valtionyliopiston päärakennus
  •  
    Valko-Venäjän kuluttajaosuuskuntien kaupan ja kauppatieteen yliopiston päärakennus
  •  
    Valko-Venäjän kuljetusalan valtionyliopisto
  •  
    Valko-Venäjän tasavallan hätätilaministeriön Homelin teknisen instituutin rakennus

Urheilu

muokkaa

Jalkapallojoukkue FC Gomel pelaa Valko-Venäjän pääsarjassa.[31] Joukkueen kotikenttänä toimii vuonna 2006 kunnostettu Homelin keskusstadion (Tsentralnyi stadion). Tällä 14 300 katsojalle varustetulla jalkapallostadionilla pelataan myös kansainvälisiä arvo-otteluita, kuten Suomen ja Valko-Venäjän maajoukkueiden välinen maaottelu 11. kesäkuuta 2013.[32][33]

Muuta

muokkaa

Kaupungissa sijaitsee Valko-Venäjän ainoa naisvankila.lähde?

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Gomelskaya oblast: Postal codes. City Gomel belindex.ru belindex.ru. Arkistoitu 7.7.2014. Viitattu 12.6.2013. (englanniksi)
  2. ↑ Gomelskaya oblast: Phone codes belindex.ru belindex.ru. Viitattu 12.6.2013. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  3. ↑ a b c d Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, Численность Населения Областей И Районов - Гомельская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlaskenta 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Homelin alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Arkistoitu 18.9.2010. Viitattu 27.2.2011. (venäjäksi)
  4. ↑ Беларусь Автодорожная (Belarus Avtodorožnaja), 1:1 200 000. Квадрограф, Minsk, 2008. (venäjäksi)
  5. ↑ a b c Respublika Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog 1:200 000. (Valko-Venäjän "GT-karttakirja") 2011. (venäjäksi), osin (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f g h i j k Transport v Gomele - Gomel v Datah gomeltrans.net. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 3.7.2013. (venäjäksi)
  7. ↑ a b c d e f Gomel (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan Gomel-artikkelien verkkoversio. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  8. ↑ a b c d e f g h i Roberts, Nigel: ”8. Gomel City and Oblast”, Belarus, s. 197-212. Määritä julkaisija! ISBN 978-1-84162-207-1 (englanniksi)
  9. ↑ a b Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Mogilevskaja gubernja (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Mogiljovin (Mahiljoun) kuvernementti Демоскоп Weekly, demoscope.ru) demoscope.ru. Viitattu 29.4.2013. (venäjäksi)
  10. ↑ Gomel (Sovetskaja istoritšeskaja entsiklopedija) Tietosanakirjan Gomel-artikkelien nettiversio. Viitattu 3.7.2013. (venäjäksi)
  11. ↑ Gomel (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) dic.academic.ru. 1969—1978. Viitattu 30.4.2013. (venäjäksi)
  12. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä. Демоскоп Weekly, demoscope.ru) demoscope.ru. Viitattu 29.4.2013. (venäjäksi)
  13. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä. Демоскоп Weekly, demoscope.ru) demoscope.ru. Viitattu 29.4.2013. (venäjäksi)
  14. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä. Демоскоп Weekly, demoscope.ru) demoscope.ru. Viitattu 29.4.2013. (venäjäksi)
  15. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Демоскоп Weekly, demoscope.ru) demoscope.ru. Viitattu 29.4.2013. (venäjäksi)
  16. ↑ a b Station Name: Gomel, WMO Station Number: 33041 noaa.gov. Viitattu 11.6.2013. (englanniksi)
  17. ↑ Gomelin rautatieaseman sivusto, Valko-Venäjän rautatiet, rw.by (venäjäksi)
  18. ↑ Gomelin julkisen liikenteen sivusto, (venäjäksi), Julkaisija= gomeltrans.net (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Respublika Belarus Gomel plan goroda 1:22 000 & Gomelski raion karta 1:100 000 1:22 000 ja 1:100 000. (Homelin ja Homelin piirin kartta) 2009. (venäjäksi)
  20. ↑ Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions The Ministry of Education of the Republic of Belarus edu.gov.by. 2008+. Arkistoitu 19.5.2012. Viitattu 10.6.2009 & 25.7.2012. (englanniksi)
  21. ↑ Institutions of Higher Education (in Belarus) - Privately-owned institutions The Ministry of Education of the Republic of Belarus edu.gov.by. 2008+. Arkistoitu 18.1.2013. Viitattu 10.6.2009 & 25.7.2012. (englanniksi)
  22. ↑ Gomelin yliopistoista, (Arkistoitu – Internet Archive) vuz.univer.by, (venäjäksi)
  23. ↑ Gomel State University named after Frantsisk Skorina (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi) ja (englanniksi)
  24. ↑ Gomelski gosudarstvennyi meditsinski universitet (venäjäksi)
  25. ↑ GSMU (Arkistoitu – Internet Archive) tietoa englanniksi (englanniksi)
  26. ↑ P. O. Sukhoi State Technical University of Gomel (venäjäksi) ja (englanniksi)
  27. ↑ Belarusian Trade and Economics University of Consumer Cooperatives (Arkistoitu – Internet Archive) (private university) (venäjäksi) or (englanniksi)
  28. ↑ Belarusian State University of Transport (venäjäksi)
  29. ↑ Gomel Engineering Institute of the Emergency Ministry of the Republic of Belarus (Arkistoitu – Internet Archive) (*2003) (venäjäksi)]
  30. ↑ Institute of Modern Knowledge named after A.M.Shirokov Institute of Modern Knowledge named after A.M.Shirokov isz.minsk.by. Viitattu 10.6.2009. (venäjäksi)
  31. ↑ Ofitsialnyi sait futbolnogo Kluba Gomel (FC Gomelin kotisivut FC Gomel, fcgomel.by) fcgomel.by. Viitattu 11.6.2013. (venäjäksi)
  32. ↑ Tsentralnyi (Gomel) - Stadion FK Gomel Pressbol, pressball.by pressball.by. Arkistoitu 18.5.2012. Viitattu 11.6.2013. (venäjäksi)
  33. ↑ National football teams of Belarus and Finland to play in Gomel today tvr.by. 11.6.2013 Belteleradiokampanija, tvr.by. Viitattu 11.6.2013. (englanniksi), video (venäjäksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Homel&oldid=22869239”
  NODES
INTERN 6
todo 1