Hopeakyljet
Hopeakyljet (Atherinidae) on hopeakylkikaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan ympäri maapallon lämpimistä vesistä.
| Hopeakyljet | |
|---|---|
 Suomuhopeakylki (Atherina boyeri) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Hopeakylkikalat Atheriniformes |
| Heimo: |
Hopeakyljet Atherinidae Günther, 1861 |
| Katso myös | |
Lajit ja anatomia
muokkaaVarhaisimmat hopeakylkien heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Nykyään heimoon luetaan kuuluvaksi 25 sukua ja noin 165 lajia. Suurimmat hopeakylkilajit voivat saavuttaa noin 60 cm:n pituuden, mutta useimmat jäävät alle 15 cm pitkiksi. Koiraat ovat useimmiten naaraita pienikokoisempia. Ruumiinrakenteeltaan ne ovat pitkulaisia kaloja, joilla on kaksi selkäevää. Etumainen on joustava ja taaempi jäykempi. Pyrstöevä on heimon lajeilla haarautunut. Hopeakylkien silmät ovat kooltaan suuret. Hopeakyljiltä puuttuu kylkiviiva. Väriltään ne ovat kellertäviä tai vihertäviä ja kyljessä on leveä hopeinen raita.[1][2][3]
Levinneisyys ja elintavat
muokkaaHopeakylkilajeja tavataan ympäri maailmaa. Suurin osa lajeista on mereisiä tai murtovesissä eläviä, mutta noin 50 lajia, muun muassa lasikylki (Alepidomus evermanni), elävät makeissa vesissä. Makean veden lajeja tavataan erityisesti Australiassa ja Pohjois- sekä Etelä-Amerikassa. Hopeakyljet elävät usein suurina parvina matalissa vesissä. Niiden ravintoa ovat pääasiassa planktoneliöt.[1][2][3]
Lajeja
muokkaa- lasikylki (Alepidomus evermanni)
- suomuhopeakylki (Atherina boyeri)
- kapinhopeakylki (Atherina breviceps)
- isohopeakylki (Atherina hepsetus)
- hopeakylki (Atherina presbyter)
- kuuhopeakylki (Atherinella argentea)
- viiruhopeakylki (Atherinomorus endrachtensis)
- viherhopeakylki (Atherinomorus lacunosus)
- suurisilmähopeakylki (Atherinomorus ogilbyi)
- karibianhopeakylki (Atherinomorus stipes)
- hoikkahopeakylki (Atherinops affinis)
- sirohopeakylki (Atherinosoma elongata)
- kuningashopeakylki (Basilichthys bonariensis)
- keltakovapää (Craterocephalus eyresii)
- rubiinikovapää (Craterocephalus kailolae)
- pistekovapää (Craterocephalus lacustris)
- kuultokovapää (Craterocephalus marjoriae)
- hohtokovapää (Craterocephalus nouhuysi)
- rivikovapää (Craterocephalus stercusmuscarum)
- olkikovapää (Craterocephalus stramineus)
- riuttahopeakylki (Hypoatherina harringtonensis)
- neonjuovakylki (Labidesthes sicculus)
- lahtigrunion (Leuresthes sardina)
- grunion (Leuresthes tenuis)
- missisipinhopeakylki (Menidia beryllina)
- atlantinhopeakylki (Menidia menidia)[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Family Atherinidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 9.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Family Atherinidae (PDF) FAO. Viitattu 09.07.2012. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Tim M. Berra: Freshwater Fish Distribution, s. 304. University of Chicago Press, 2007. ISBN 9780226044422 Teoksen verkkoversio (viitattu 09.07.2012). (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku.: Maailman kalojen nimet. Helsinki: Suomen biologian seura Vanamo, 2004. 58380354 ISBN 9519108130 Teoksen verkkoversio (viitattu 12.9.2019).