Hyeenat
Hyeenat (Hyaenidae) on petoeläinten heimo. Heimoon kuuluu neljä lajia, joista kaikkia tavataan Afrikassa; juovahyeenaa myös Lähi-idässä ja Intiassa. Hyeenat ovat läheisempää sukua kissaeläimille, sivettieläimille ja mangusteille kuin koiraeläimille.[1]
Hyeenat | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Heimo: |
Hyeenat Hyaenidae Gray, 1821 |
Katso myös | |
Kuvaus
muokkaaHyeenoille tyypillistä on vankka ruumiinrakenne, voimakaspiirteinen pää ja suuret korvat.[2] Heimon erityispiirteitä ovat muita nisäkkäitä vahvemmat leuat, joilla ne voivat murskata kovaakin luuta, ja hyvin tehokas ruoansulatus.[3] Sulamattoman ravinnon hyeenat oksentavat, ja ne ulostavat lähinnä kalkkia.[4] Vain sarvet ja sorkat ne jättävät rauhaan. Hyeenat juoksevat siirtäen saman puolen etu- ja takaraajaa samanaikaisesti. Hyeenojen haju- ja kuuloaisti ovat erittäin tarkat mutta näköaisti on heikko.[3]
Hyeenat metsästävät isoja saaliseläimiä laumoissa, mutta pienempiä yksikseen. Monet hyeenalajit syövät raatojakin.
Lajit
muokkaa- Täplähyeena (Crocuta crocuta)
- Rusko- eli vaippahyeena (Hyaena brunnea)
- Juovahyeena (Hyaena hyaena)
- Maasusi (Proteles cristatus)
Täplähyeena, hyeenoista suurin, saalistaa isojakin eläimiä ja käy myös haaskalla. Hyeena-sanalla tarkoitetaan usein nimenomaan täplähyeenaa.
Juova- ja ruskohyeena ovat pikkueläinten, hedelmien ja raatojen syöjiä.
Muista hyeenoista poiketen maasusi ei käy haaskoilla, eikä se tapa suuria eläimiä, johtuen sen verraten heikoista leuoista ja pienestä koosta. Maasusi on arka termiittien syöjä. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti vuonna 2008 maasuden uudeksi suomenkieliseksi nimeksi termiittihyeenaa.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ David Macdonald: The Velvet Claw: A Natural History of the Carnivores, s. 119–144. New York: Parkwest, 1992. ISBN 0-563-20844-9 (englanniksi)
- ↑ Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 147. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8
- ↑ a b Otavan suuri ensyklopedia, artikkeli hyeenat
- ↑ Anders Priemé: Hyeena sortaa sisaruksiaan. Tieteen kuvalehti, 2007, nro 16, s. 32.
- ↑ Proteles cristatus. Nisäkkäiden suomenkieliset nimet. Nisäkäsnimistötoimikunta. Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.fi.
Aiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Hyeenat (Hyaenidae)
- ITIS: Hyaenidae (englanniksi)
- Animal Diversity Web: Family Hyaenidae (englanniksi)