Wikipedia

Ille (joki)

Ille on Ranskan Bretagnessa, Ille-et-Vilainen departementissa virtaava joki. Se laskee Vilaineen Rennesissä, ja Ille-et-Vilainen departementti on saanut nimensä näiden jokien mukaan.

Ille
(bretoniksi)
Ille kanavoituna Rennesissä
Ille kanavoituna Rennesissä
Alkulähde La Guzardière
48°22′20″N, 1°39′19″W
Laskupaikka Rennes, Vilaine
48°06′30″N, 1°41′50″W
Maat Ranska
Pituus 48,7[1] km
Alkulähteen korkeus 79 m
Valuma-alue 470 km²
Vilainen valuma-alue, Ille sijaitsee Rennesin pohjoispuolella
Vilainen valuma-alue, Ille sijaitsee Rennesin pohjoispuolella

Nimen alkuperä

muokkaa

Illen nimi on samaa alkuperää kuin saarta tarkoittava ranskan kielen sana île. Sen vanhoja kirjoitusasuja ovat olleet: Q. d. Insula (1037), Isla (1085), Ysla (1230) ja Yle (1302).[2]

Joen bretoninkielinen nimi on An Il.[3]

Ille-joen nimi esiintyy monissa seudun paikannimiä. Sellaisia ovat jokivarren kuntien nimet Saint-Médard-sur-Ille, Saint-Germain-sur-Ille ja Montreuil-sur-Ille. Illen ja Vilainen mukaan on saanut nimensä myös Ille-et-Vilainen departementti.

Maantiede

muokkaa

Ille on kokonaan Ille-et-Vilainen departementin alueella ja kulkee yhdentoista kunnan kautta. Sen lähteet ovat Lanriganin, Saint-Léger-des-Prés’n ja Dingén kuntien rajalla lähellä La Butte-d'Ille -nimistä kukkulaa[4], 78 metrin korkeudella meren pinnasta. Illen yläjuoksua nimitetään myös Guzarièren puroksi.

Illen varrella sijaitsevat Montreuil-sur-Ille, josta johtaa Ranceen Illen-Rancen kanava, ja Saint-Médard-sur-Ille. Se muodostaa rajan länsipuolella olevan Melessen ja itäpuolella olevan Saint-Germain-sur-Illen välillä, ennen kuin se kulkee itäpuolitse Chevaignén ohi.[5] Joki jatkuu edelleen Betton ja Saint-Grégoiren kautta ja saapuu lopulta Rennesiin, jossa se yhtyy Vilaineen oikealta 28 metrin korkeudella merenpinnasta.

Vesistöjärjestelyt

muokkaa

Ille on 48,7 kilometrin pituinen ja kulkee suurelta osin luonnollisessa uomassa mutta osittain myös kanavoituna.[1] Montreuil-sur-Illen ja Rennesin välillä joki kulkee paikoitellen kanavan vierellä, paikoitellen se itse on kanavoitu.

Jokivarren kunnat

muokkaa

Ille on kokonaan Ille-et-Vilainen departementissa. Se kulkee seuraavien kuntien kautta: Dingé, Saint-Léger-des-Prés, Lanrigan, Montreuil-sur-Ille, Saint-Médard-sur-Ille, Saint-Germain-sur-Ille, Melesse, Chevaigné, Betton, Saint-Grégoire ja Rennes.[1][4][6]

Valuma-alue

muokkaa

Illen valuma-alue on 470 neliökilometrin laajuinen. Se on jaettu neljään hydrografiseen vyöhykkeeseen.[1]

Hallinto

muokkaa

Vilainen valuma-alueen ja myös Illen vesistöjärjestelyjä hallinnoi vuonna 2017 perustettu Syndicat Mizte EPTB Vilaine.[7]

Sivujoet

muokkaa

Illen suurin sivujoki on 34 kilometrin pituinen Illet.

Illeen laskevat vasemmalta puolelta seuraavat sivujoet:

  • Boulet’n puro, 7 km
  • Andouillé, 11 km
  • Illet, 34 km.

Oikealta puolelta siihen laskevat:

  • Illen-Rancen kanava
  • Menardièren puro (7 km)
  • Jandiéren puro
  • Touchen puro
  • Ménuchèren puro
  • Quimcampoix’n puro
  • Gravellen puro (2 km)
  • Maren puro (4 km).

Hydrologia

muokkaa

Illen valuma-alueella vallitsee runsassateinen meri-ilmasto.

Illen virtaamaa vuoden eri kuukausina on seurattu 54 vuoden ajan, 1969–2022, Givryssä.[6] Koko vuoden keskivirtaama on keskimäärin 30,9 kuutiometriä sekunnissa kohdassa, jonka kautta kulkevan joen osuuden valuma-alue on 2490 km2.[6]

Illen keskivirtaama Givryssä eri kuukausina[6]
Kuukausi m3/s
Tammikuu
  
 62,6
Helmikuu
  
 67,8
Maaliskuu
  
 53,6
Huhtikuu
  
 37,5
Toukokuu
  
 23,4
Kesäkuu
  
 15,9
Heinäkuu
  
 12,5
Elokuu
  
 7,73
Syyskuu
  
 6,13
Lokakuu
  
 12,6
Marraskuu
  
 24,1
Joulukuu
  
 49,6

Alueen keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 332 millimetriä.[6]

Vesistöjärjestelyt ja ekologia

muokkaa

Illen-Rancen kanava

muokkaa

Illen yhdistää Ranceen Illen-Rancen kanava. Yhdessä jokien kanssa se muodostaa vesiyhteyden Rennesin ja Saint-Malon välille, ja koska Vilaine laskee Atlanttiin ja Rance Kanaaliin, samalla oikotien Kanaalilta Biskajanlahteen.

Kanava rakennettiin vuosina 1804–1832. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli toimia vastavetona brittien ylläpitämälle merien sululle. Kanavassa on 48 sulkua, ja sen yli johtaa useita siltoja.

Veden laatu

muokkaa

Illen veden laatua on tarkkailtu useilla mittausasemilla. Ajoittain jokivedessä on havaittu niin korkeita nitraattipitoisuuksia, että se on luokiteltu huonolaatuiseksi.[8]

Suojelualueet

muokkaa

Illen varressa on useita luonnonsuojelualueita, joista useat on luokiteltu ekologisesti sekä eläin- ja kasvilajistoltaan merkittäviksi (ransk. zones naturelles d'intérêt écologique, faunistique et floristique, ZNIEFF). Sellaisia ovat:

  • Fontaine de l’Ille (14 hehtaaria)[9]
  • Étang aux moines Dingéssä (20 hehtaaria)[10]
  • Marais des petis vaux Dingén eteläpuolella (52 hehtaaria).[11]

Rennesissä Illen ja Saint-Martinin kanavan väliin jää 30 hehtaarin laajuinen saari, jossa on vain vähän vähän kaupunkimaista asutusta. Suuren osan siitä muodostavat Saint-Martinin niityt.

Matkailukohteita

muokkaa

Joen kanavoidulla osuudella jokimatkailu on vilkasta. Vaellusreitti (sentier de grande randonnée) nro 37 ylittää Illen Montreuil-sur-Illen kohdalla.

Saint-Grégoiressa on Canoë Kayak Club de l'ile Robinson -nimisellä kanoottikerholla tukikohtansa.

Hédé-Bazougesissa pidettiin vuodesta 2008 lähtien vuosittain jazzfestivaali "Jazz aux Écluses".[12], joka kuitenkin on nyttemmin lopetettu.[13].

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: fr:Ille

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c d Jeux de données et réferences: L’Ille Service d'administration nationale des données et réferentiels sur l’eau. Arkistoitu 19.2.2021. Viitattu 5.1.2023.
  2. ↑ Louis Deroy; Marianne Mulon: Dictionnaire de noms de lieux, s. 226. Dictionnaires Le Robert, 1992. ISBN 2-85036-195-X
  3. ↑ Recherchez un nom de lieu Office public de la langue bretonne. Viitattu 5.1.2023. (ranskaksi)
  4. ↑ a b The Ille River of Rennes Paris 1972 - Versailles 2003. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Géoportail Institut national de l'information géographique et forestière (IGN). Viitattu 5.1.2023.
  6. ↑ a b c d e Synthèse: Données hydrologiques de synthèse (1955–2016), Calculées le 05/01/2023 hydro.eaufrance.fr. Viitattu 29.9.2021.
  7. ↑ Eaux & Vilaine: Création de l'institution EPTB Vilaine. Viitattu 5.1.2023.
  8. ↑ ”Les nitrates – seuils de qualité du SEQ-Eau”, Qualit'eau – Bulletin du résau Qualit ’ Eau 35 de suivi de la qualité des eaux superficielles en Ille-et-Vilaine, s. 14. Département Ille-et-Vilaine, 2013. Teoksen verkkoversio.
  9. ↑ ZNIEFF 530030135: La fontaine de l’Ille Inventaire Nationale de la patrimoine naturelle. Viitattu 11.1.2023.
  10. ↑ ZNIEFF 520220071: Étang aux moines Inventaire Nationale de la patrimoine naturelle. Viitattu 11.1.2023.
  11. ↑ ZNIEFF 530006460: Marais des pietis vaux Inventaire Nationale de la patrimoine naturelle. Viitattu 11.1.2023.
  12. ↑ Hédé-Bazouges. Jazz aux écluses remonte le canal d'Ille-et-Rance Ouest-France. Viitattu 11.1.2023.
  13. ↑ Jazz aux Écluses jazzauxecluses.fr. Viitattu 11.1.2023.

,

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ille_(joki)&oldid=22780906”
  NODES
punk 1
see 4