Jääkausiaika
Jääkausiaika on kvartäärikauden 2,5 miljoonaa vuotta sitten aloittanut jääkausijakso, joka jatkuu edelleen.[1]
Jääkausiaika on koostunut suunnilleen yhtä pitkistä kylmistä kausista ja lauhoista kausista. Nykyisin eletään keskimääräistä selvästi lämpimämpää jaksoa. Suurin osa jääkausiaikaa on ollut vuoristojäätiköiden ja laajojen kylmyysarojen aikaa. Ääripäitä eli laajoja jäätiköitymisaikoja ja keskimääräistä selvästi lämpimämpiä jaksoja jääkausiajalla on ollut suhteellisen vähän.[2]
Vaiheet
muokkaaJääkausiajan varhaiset vaiheet tunnetaan huonosti, ja yli 130 000 vuotta vanhojen tapahtumien ajoituksista on erilaisia käsityksiä.[3] 2,4 miljoonaa vuotta sitten oli Grönlannissa jo laaja jäätikkö sekä mantereilla vuoristojäätiköitä.[4] Viimeisintä eli Veiksel-jääkautta edeltävältä ajalta on maailmalta löydetty merkkejä 3–10 jääkaudesta[5][6] ja merenpohjan kerrostumissa on todisteita 20 jääkaudesta.[7][8]
Jääkausiajan eri vaiheet on jaoteltu ja nimetty eri tavoin ja eri perustein eri puolilla maailmaa. Nimet on yleensä annettu sen mukaan, mistä todisteita kyseisestä vaiheesta on löydetty. Pohjois-Euroopassa vaiheet on usein nimetty jokien mukaan, Pohjois-Amerikassa osavaltioiden mukaan. Lisäksi Alppien vaiheille on omat nimityksensä. Taulukossa pohjoiseurooppalaiset nimitykset, joita käytetään myös Suomessa (suluissa Amerikassa ja Alppien alueella käytetyt nimitykset):[9]
| Vaihe | Alkoi (vuotta sitten) | Päättyi |
|---|---|---|
| Menap-jääkausi (am. Nebraska, alp. Günz) | ||
| Elster-jääkausi (am. Kansas, alp. Mindel) | 600 000 | 300 000 |
| Holstein-interglasiaali | 300 000 | 288 000 |
| Saale-jääkausi (am. Illinois, alp. Riss), Drenthe-vaihe | 288 000 | 250 000 |
| Saale-interstadiaali | 250 000 | 189 000 |
| Saale-jääkausi, Warthe-vaihe | 189 000 | 130 000 |
| Eem-interglasiaali | 130 000 | 115 000 |
| Veiksel-jääkausi (am. Wisconsin, alp. Würm) Varhais-Veikselin ensimmäinen vaihe |
115 000 | 105 000 |
| Brörup-interstadiaali | 105 000 | 100 000 |
| Varhais-Veikselin toinen vaihe | 100 000 | 85 000 |
| Odderade-interstadiaali | 85 000 | 75 000 |
| Keski-Veiksel | 75 000 | 25 000 |
| Myöhäis-Veiksel | 25 000 | 11 590 |
| Holoseeni | 11 590 | jatkuu |
Viimeisin jääkausi
muokkaaViimeisin jääkausi Pohjois-Euroopassa oli Veiksel-jääkausi. Varhais-Veiksel 1 alkoi 115 000 vuotta sitten, ja nopea jäätiköityminen alkoi 75 000 vuotta sitten. Ilmasto lauhtui noin 60 000 vuotta sitten. Ensimmäistä huippua kylmempi aika alkoi 25 000 vuotta sitten, ja jäätikkö oli laajimmillaan noin 19 000 – 22 000 vuotta sitten. Ilmasto lämpeni nopeasti 19 000 vuotta sitten, ja muutamassa sadassa vuodessa jäätiköstä suli kymmenys. Sulaminen eteni nopeasti, mutta sen keskeytti kaksi kylmää kautta, varhainen dryaskausi ja 12 000 vuotta sitten alkanut laajempi nuorempi dryas, joka kesti 1 000 vuotta.[10]
Seuraava jääkausi
muokkaaSeuraavan jääkauden tulisi luonnostaan alkaa noin 50 000 vuoden päästä. Potsdamin ilmastontutkimuksen instituutin mukaan ihmisen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen johdosta seuraava jääkausi voi kuitenkin lykkäytyä ainakin 100 000 vuoden päähän.[11]
Lähteet
muokkaa- Koivisto, Marjatta (päätoimittaja): Jääkaudet. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3
- Vuokko, Seppo (teksti) & Björklund, Tom (kuvitus): Mammutin aika. Tammi, 2009. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
Viitteet
muokkaa- ↑ Koivisto 2004, s. 14–15, 22.
- ↑ Vuokko 2009, s. 16.
- ↑ Vuokko 2009, s. 15.
- ↑ Matti Eronen: Jääkausien jäljillä, s. 20. Ursa, 1991. ISBN 9519269592
- ↑ Paul B. Sears: Glacial and Postglacial Vegetation wku.edu. Original 1935.
- ↑ HISTORY OF PLEISTOCENE STUDY geo.arizona.edu. Arkistoitu 3.12.2007.
- ↑ Biology 413 (Zoogeography) 9.0 The Physical Setting III: Glaciation zoology.ubc.ca.
- ↑ Pleistocene Epoch britannica.com.
- ↑ Koivisto 2004, s. 42–44.
- ↑ Vuokko 2009, s. 15–18.
- ↑ Iiro-Matti Nieminen: Tutkimus: Ilmastonmuutos lykkää seuraavaa jääkautta ainakin 50 000 vuodella 14.1.2016. Yle uutiset. Viitattu 15.5.2018.