Japanin perustuslaki

Japanin perustuslaki on vuodelta 1947. Sen mukaan maassa vallitsee parlamentaarinen järjestelmä. Perustuslain tunnetuin kohta on sen yhdeksäs artikla, joka määrittelee, että Japani ei koskaan julista sotaa, ja siten maassa ei voi olla myöskään sotavoimia.

Perustuslain osat ovat:

1–8 artikla määrittelevät keisarin aseman. Hän on Japanin kansakunnan ja sen kansan yhtenäisyyden symboli ja nimittää parlamentin määräämän ehdokkaan pääministeriksi ja hallituksen määräämän korkeimman oikeuden presidentin. Keisarin valtaoikeudet on rajattu perustuslain nimeämiin, eikä hänellä ole valtaa hallitukseen.
9 artikla kieltää sodan ja asevoimien ylläpidon.
10–40 artikla määräävät kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet
41–64 määräävät parlamentista
65–75 artikla määräävät hallituksesta
76–82 tuomiovallasta
83–91 valtiontaloudesta
92–95 paikallishallinnosta
96 artikla määrää perustuslain lisäyksistä
97–99 artikla nimeävät perustuslain valtion korkeimmaksi laiksi
100–103 artikla määräävät perustuslain voimaantulosta

Perustuslaki laadittiin toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneiden miehittäessä Japania. Sen tarkoitus oli korvata aikaisempi keisarivalta liberaalilla demokratialla.

Lähteet

http://www.mizuho-sc.com/english/ebond/law/constitution.html (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Japanin perustuslaki Wikimedia Commonsissa

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.